Työryhmä: Perusopetusta uudistetaan - taide- ja taitoaineisiin, äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin lisää tunteja

Taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä esitetään lisättäviksi. Kansallista kielitaitoa monipuolistetaan tarjoamalla mahdollisuus valtion erityisavustuksella järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson kiittelee sitä, että työryhmä on hyvin ottanut huomioon hallitusohjelman tahdon. Hallitusohjelman mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksen avulla on myös mahdollista monipuolistaa merkittävästi Suomen kielivarantoa, painottaa Gustafsson.

Työryhmä katsoo, että yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksessa varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Työryhmän esitys tukee hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta, että Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Tavoitteena on myös estää koulujen eriytymistä.

Gustafsson kiittää työryhmää erityisesti laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työryhmä otti huomioon esityksen valmistelussa Perusopetus 2020- työryhmän muistiosta annetut lausunnot ja kannanotot sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetut lausunnot. Työryhmä järjesti marraskuussa 2011 kuulemistilaisuuden ja kuuli monipuolisesti asiantuntijoita. Työryhmä sai runsaasti myös muita lausuntoja ja kannanottoja.

– Työryhmän ehdotus lähtee nyt nopealle lausuntokierrokselle ja sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämän pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2012 aikana, sanoo Gustafsson.

Taide- ja taitoaineiden tuntimääriä lisätään ja kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi 5 vuosiviikkotunnilla. Esityksellä mahdollistetaan myös painotettu opetus taide- ja taitoaineissa ja aiempaa parempi kelpoisten opettajien saatavuus.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi, koska oppimistulokset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden osalta sekä laskussa että eriytymässä. Matematiikan opetukseen varattu tuntimäärä säilytettäisiin nykyisellään.

Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5–6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisten vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennettäisiin mm. taloustiedon opetusta.

Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokilla opetusta annettaisiin erillisinä oppiaineina kuten nykyisinkin.

Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin 7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. Esityksellä eheytetään kasvatusta ja lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä, jotta opetuksessa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin kuten elämänhallinnan, tapakasvatuksen, demokratiakasvatuksen, yrittäjyyskasvatuksen, kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin esimerkiksi draaman menetelmien käytön opetuksessa.

Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetukseen ei esitetä muutoksia. Esityksessä valinnaisuus lisääntyy, koska ylimääräisenä opetuksena toteutettava muun kielen kuin suomen, ruotsin ja englannin opiskelu A2- ja B2-oppimäärän mukaan ei enää varaa suurinta osaa valinnaisten aineiden tunneista kuten nykyisin.

Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.

Eri oppiaineiden nivelkohtia esitetään yhdenmukaistettaviksi riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmatyön ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi. Opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.

Työryhmä ehdottaa, että uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita eikä uusia tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille.

• Työryhmän muistio:
  Tulevaisuuden perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako
• Vireillä: Perusopetuksen tuntijako

  Lisätietoja:
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, työryhmän puheenjohtaja, puh. 09 160 77268
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

Lausunnot ja kannanotot osoitteeseen [email protected] viimeistään 22.3.2012.
_ _ _

Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.