Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä

Työryhmä piti keskeisinä haasteina riittävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, eri alojen pätevien ja kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä sekä saamelaisten poismuuttoa kotiseutualueeltaan, mikä on merkinnyt saamen kielten luonnollisten käyttöympäristöjen vähentymistä. Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2. maaliskuuta.

Saamen kielen elvyttämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista. Kielipesä on kielelliselle vähemmistölle tai alkuperäiskansalle tarkoitettua toimintaa, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään kyseessä olevan kansan kielellä, vaikka osallistujat eivät osaisi sitä lainkaan. Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana. Työryhmän mukaan on myös kehitettävä saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisättävä saamen kieltä osaavan pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön määrää.

Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Lisäksi työryhmä ehdottaa saamenkielisten radio-, tv- ja internet-sisältöjen tarjonnan lisäämistä huomattavasti, saamen kielenhuollon, tallentamisen ja tutkimuksen kehittämistä sekä saamelaistaiteen ja kulttuurin tuen lisäämistä. Saamelaisten kotiseutualueen lisäksi on tärkeää kohdistaa kieltä tukevia toimenpiteitä myös maan muihin osiin, joissa suurin osa saamelaisista nykyisin asuu.

Välittömimmässä häviämisvaarassa ovat koltansaame ja inarinsaame. Kaikkein uhanalaisimmassa asemassa olevan koltansaamen elvyttämiseksi työryhmä esittää erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja oppiminen lisääntyisivät.

Työryhmän valmisteleva toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi sisältää arvion Suomessa puhuttujen saamen kielten nykytilasta, kielten säilymisen ja kehittämisen keskeiset haasteet, vision saamen kielten elpymiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä konkreettiset toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.

Työryhmämuistio 

Lisätietoja:
- erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez, puh. 09 160 77022
- opetusneuvos Maija Innola, puh. 09 160 77051

---
Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä laaditun tilaston mukaan saamelaisia oli yhteensä noin 10 000. Heistä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla asui noin 65 %. Tilastojen perusteella saamelaisväestön kokonaismäärä on vuodesta 1970 lähtien yli kaksinkertaistunut, mutta saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden henkilöiden lukumäärä on laskenut kaikkien kolmen saamen kielen kohdalla. Äidinkielenään saamea puhuu arviolta vain noin puolet saamelaisista.

Suomen saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.

_________

Bargojoavku evttoha sámegiela ealáskahttima várás má?ggabealat doaibmabijuid

Sámegielaid dáládili ja ealáskahttima guorahallan bargojoavkku mielde buot golbma Suomas hállon sámegiela - davvisámegiella, anára?giella ja nuortala?giella - leat áitatvulo?at. Bargojoavkku mielde sámegiela ealáskeapmi eaktuda má?ggaid doaibmabijuid. Bargojoavku geah?ai guovddá? hástalussan sihkkarastima doarvái bures sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja beaivediv??u, sierra surggiid dohkála? ja giela doarvái máhtti ámmátolbmuid vátnivuo?a sihke sámiid eretfárrema ruovttuguovllus, mii lea mearkka?an sámegielaid lunddola? geavahanbirrasiid geahppáneami. Bargojoavku luohpadii evttohusa oahpahusministtar Jukka Gustafssonii ja kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäkii bearjadaga njuk?amánu 2. beaivve.

Sámegiela ealáskahttima várás bargojoavku evttoha earret eará giellabeassedoaimma stá?ásmahttima ja viiddideami. Giellabeassi lea gielala? vehádagaide dahje eamiálbmogiidda dárkkuhuvvon doaibma, mas buot doaibma dáhpáhuvvá álggu rájes du??e guoskeva? álbmotgielain, vaikke oassálastit eai máhtá?iv??e dan olláge. Lassin galgá lágidit resurssaid sámegielat beaivediv??u fállamii lága eaktudan vugiin, go das lea dehála? rolla sámegiela ja kultuvrra doalaheaddjin ja nannejeaddjin. Bargojoavkku mielde galgá maiddái ovddidit sámegiela oahpahusa olles riikkas sihke lasihit sámegiela máhtti dohkála? árrabajásgeassin- ja oahpahusbargiid meari.

Bargojoavkku mielde sámi giellalága olla?uvvan dievasmearála??an gáibida virgeoapmaha??aid sámegiela geavaheami lasiheami erenomá?it sámiid ruovttuguovllus. Lassin bargojoavku evttoha sámegielat radio-, tv- ja internet-sisdoaluid fállama lasiheami dovdomassii, sámegiela giellagáhttema, vurkema ja dutkama ovddideami sihke sámedáidaga ja kultuvrra doarjaga lasiheami. Sámiid ruovttuguovllu lassin lea dehála? ?uozihit giela doarjundoaimmaid maiddái riikka eará osiide, gos stuorámus oassi sámiin dán áigge ássá.

Jávkan áitta guoská ?ielgasepmosit nuortala?giela ja anára?giela. Nuortala?giela, mii lea buot ra?imus dilis, ealáskahttima várás bargojoavku evttoha sierradoaimmaid, vuoi giela geavaheapmi ja oahppan lassániv??e.

Bargojoavkku gárven doaibmabidjoprográmma sámegiela ealáskahttima várás sisttisdoallá árvvo?tallama Suomas hállon sámegielaid dáládilis, gielaid seailuma ja ovddideami guovddá? hástalusaid, visio sámegielaid ealáskahttima várás jagi 2025 rádjai ja maiddái konkrehtala? doaibmabijuid dili buorideapmin. Bargojoavkomuittuhan?ála lea lohkamis oahpahus- ja kulturministeriija neahttasiidduin www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Saamen_kieli.html

Lassidie?ut:
- spesiálaplánejeaddji Mikko CortésTéllez, tel. 09 160 77022
- oahpahusrá??i Maija Innola, tel. 09 160 77051
---
Jagi 2011 sámediggeválggaid oktavuo?as ráhkaduvvon statistihka mielde sápmela??at ledje oktiibuot sullii 10 000. Sis sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain ásse sullii 65 %. Statistihkaid mielde sámiid ollesmearri lea jagi 1970 rájes lassánan eanetgo guovttegeardása??an, muhto sámegiela eatnigiellan almmuhan olbmuid lohkumearri lea njiedjan buot golmma sámegiela buohta. Eatnigiellan sámegiela hállá árvvu mielde du??e sullii bealli sápmela??ain.

Suoma sámiid ruovttuguvlui gullet Anára, Eanodaga ja Ohcejoga gielddat ja maiddái Lappi bálgosa guovlu Soa?egili gielddas.

Vuo??olága mielde sámiin lea eamiálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit ie?aset giela ja kultuvrra. Sámi giellalágas sihkkarasto sámiid vuoigatvuohta geavahit ie?aset giela virgeoapmaha??ain ja maiddái ásahuvvo almmola? váldái geatnegasvuohta olla?uhttit ja ovddidit sámiid gielala? vuoigatvuo?aid.

_________

Pargojuávkku iävtut sämikielâ iäláskitmân maa?gâpiälásijd tooimâid

Sämikielâi tááláá tile já iäláskittem suogârdâllâm pargojuávhu mield puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ – tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ – láá uhkevuálásiih. Pargojuávhu mield sämikielâ iäláskem váátá maa?gâid tooimâid. Pargojuávkku oonij kuávdá?lâ? hástusin kelijdeijee sämikielâ já sämikielâlâ? máttááttâs já peivitip?o turvim, jie?kote-uv suorgij tohálij já kielâ tuárvi pyereest mättee áámmátulmui vänivuo?â sehe sämmilij meddâlvarrim päikkikuávlustis, mii lii merhâ?âm sämikielâi luándulij kevttimpirrâsij kiäppánem. Pargojuávkku luovâttij iävtuttâsâs máttáátâsminister Jukka Gustafssonin já kulttuur- já valastâllâmminister Paavo Arhinmäkin vástuppeeivi 2. njuh?âmáánu.

Sämikielâ iäláskitmân pargojuávkku iävtut eres lasseen kielâpiervâltooimâ vuáháduttem já vij?edem. Kielâpiervâl lii kielâlâ? ucceeblohon tâi algâaalmugân uáivildum toimâ, mast puoh toimâ tábáhtuvá aalgâ rääjist tu?e áá?án kullee aalmug kieláin, veikkâ uásálisteeh iä mátá??ii tom ollágin. Lasseen kalga lasetti? resurssijd sämikielâlâ? peivitip?o falâmân laavâ vaattâm vuovvijn, ko tast lii merhâ?ittee rooli sämikielâ já kulttuur paijeentuállen já nanodeijen. Pargojuávhu mield kalga meiddei ovdedi? sämikielâ máttááttâs ubâ enâmist sehe lasetti? sämikielâ mättee tohálii arâ?oddâdem- já máttáátâspargojuávhu mere.

Pargojuávhu mield säämi kielâlaavâ tievâslâ? olá?ume váátá virgeomâhái sämikielâ kevttim lasettem eromâ?ávt sämikuávlust. Lasseen pargojuávkku iävtut sämikielâlij radio-, tv- já internet-siskáldâsâi falâlduv lasettem merhâ?itteht, sämikielâ huolâttâs, vuorkkim já tutkâm ovdedem sehe sämitaiduu já kulttuur torjuu lasettem. Sämikuávlulasseen lii tehálâ? ?uosâtti? kielâ tuárjoo tooimâid meid eennâm eres oosijd, kost iänáá? uási sämmilijn tááláá ääigi áásá.

Njuálgu lappumvaarâst láá nuorttâsämikielâ já aanaarsämikielâ. Puoh uhkevuálásumos tiileest lii nuorttâsämikielâ, mon iäláskitmân pargojuávkku iävtut sierânâstooimâid, vâi kielâ kevttim já oppâm lasani??ii.

Pargojuávhu valmâ?tellee toimâohjelm sämikielâ iäláskitmân tuálá siste árvu?tâllâm Suomâst sarnum sämikielâi tááláá tiileest, kielâi siäilum já ovdedem kuávdá?lâ? hástusijd, visio sämikielâi iälááskmân ive 2025 räi sehe konkreetlijd tooimâid tile pyereedmân. Pargojuávhu mu?tottem¬?áálus lii luuhâmnáál máttááttâs- já kulttuurministeriö viärmádâhsiij?oin www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Saamen_kieli.html

Lasetiä?uh:
– spesiaalvuávájeijee Mikko Cortés Téllez, puh. 09 160 77022
– máttááttâsneuvos Maija Innola puh, 09 160 77051
---
Ive 2011 sämitiggevaaljâi ohtâvuo?âst rahtum statistiik mield sämmiliih lijjii ohtsis suullân 10 000. Sist sämikuávlu ulguubeln já olgoenâmijn assii suullân 65 %. Statistiikâi vuá?uld sämiaalmug olesmeeri lii ive 1970 rääjist lasanâm paijeel kyevtkiärdásâ??ân, mut sämikielâ eenikielân almottem ulmui meeri lii uccom puohâi kuulmâ sämikielâ uásild. Eenikielânis sämikielâ sárnuh áárvuld tu?e peeli sämmilijn.

Suomâ sämikuávlun kuleh Aanaar, Iänuduv já Ucjuv kieldah sehe Säämi palgâs kuávlu Suá?igil kieldâst.

Vuá?ulaavâ mield sämmilijn lii algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâ? já ovdedi? jieijâs kielâ já kulttuur. Säämi kielâlaavâst torvejuvvoo sämmilij vuoigâdvuotâ kevtti? jieijâs kielâ virgeomâháin sehe asâttuvvoo almolâ? vááldán kenigâsvuotâ olá?utti? já ovdedi? sämmilij kielâlijd vuoigâdvuo?âid.

________

Tuâjj-joukk e´t??ad sää´m?iõl jeälltem diõtt mää?gbeällsa? tuåimmtuâjaid

Sää´m?iõli ânn?jõ?vue´jj da jeälltumuu?? smiõttâmtuâjj-joouk mie´ldd puk kolmm lää´ddjânnmest mainstum sää´m?iõl – tâ´vvsää´m?iõll, aanarsää´m?iõll da nuõrttsää´m?iõll- liâ vaarvuâla?. Tuâjj-joouk mie´ldd sää´m?iõl jeälltumu? ooudald mää?gaid tuåimmtuâjaid. Tuâjj-joouk vää?nmõ? tuâjjan leäi smiõttâd ri´jttjeei sää´m?iõl da sää´m?iõllsa? mätt?tem da pei´vvhååid staanumuu?? ânn?jõ?vue´jj mie´ldd, da jee´res vuu´di põ´stti da sää´m?iõl maainstee´ji ämmat-tuâjjlai vää´nnvuõ? da sä´mmlai meädda vuâlggmõõ?? dommvuu´dstes, kook liâ vaikktam miârkk?õõvee´l sää´m?iõli luânddla? ?iõllââ´nnempirrõõzzi occnumu´??e. Tuâjj-joukk uu´di e´t??õõzzes piâtnâc pâ´zzlâ?ttam-mannu 2. peei´v da e´t??õõzz vuâsttava´lddjen le´jje mätt?t õsminister Jukka Gustafsson ja kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki.

Sää´m?iõl jeällten diõtt tuâjj-joukk e´t??ad jee´rbi mie´ldd, ?to ?iõllpie´zztuåimmjumu? puä´??i lee´d põõ??inall?em da tõn tuåimmjumu? õõl??i veiddeed. ?iõllpie´ss lij ?iõll?la? minoritettnee´??id le´be alggmeeraid jurddum tuåimmjumu?, ko´st puk tuåimmjumu? âlgg lee´d tå´l? kõõ??mõõ??âst åårrai meersa??iõlin, hå´t vuässõõtti jiâ siltte´?i mainsted ?iõl ni võõ´ps. Lââ´ssen âlgg kõskkeed sää´m?iõllsa? pei´vvhååid tarjjumu´??e lää´jj oudldemnalla, ko tõ´st jåått mie´ldd vää?nai sää´m?iõl jeälltem da kulttuur jie´llemviõkksa? tuâi kaggmõ? da ravvumu?. Tuâjj-joouk mie´ldd âlgg ooudâs viikkâd sää´m?iõl mätt?tõõzz obb jânnmest da jeä´need sää´m?iõl mainstee´ji da põ´stti vuõsspeâmmam- da mätt?tempersonkoo´ddi meä´r.

Tuâjj-joouk mie´ldd sää´m ?iõll-lää´jj teâddjumu? tiuddmie´reld ooudald ve´r??nee´??i sää´m?iõl ââ´nnem lââ´zztumuu??, jeä´rben saa´mi dommvuu´dest. Lââ´ssen tuâjj-joukk e´t??ad sää´m?iõllsa? radia-, tv- da
interne´tt-siiskai ta´rjjeem lââ´zztumuu??, ânn?jõõ??âst veâl jäänab, da sää´m ?iõllhuõl, ruõkkmõõ?? da tu´t??umuu?? ooudâs viikkmõõ?? di sää´m?ie´pp da kulttuur tuärjjõõzz lââ´zztumuu??. Saa´mi dommvuu´d lââ´ssen lij vää?nai kõskkeed ?iõl tuä´rjjeem tuåimmtuâjaid ?e jânnam jee´res paai´?id, ko´st meä´r mie´ldd jäänmõs saa´min ânn?jõõ??âst jäälast.

Vaarvuâla? ?iõl, koin lij lä´ppjemvaarr puõ´ttiääi´jest liâ nuõrttsää´m?iõll da aanarsää´m?iõll. Sää´m?iõlin jeälltemvue´jj vue´lnn åårrai nuõrttsää´m?iõll, lij võõ´ps lä´ppje´mmen. Tuâjj-joukk e´t??ad spesialtuåimmtuâjaid ?iõl jeälltem diõtt, ?tõ ?iõl âânnmõ?, mainsteei mie´rr da mättjumu? lâssne?kuâ´??e.

Tuâjj-joouk valm?tõõlli tuåimmtuâjjprogramm âânn se´st sää´m?iõl jeälltem arvvlõõ?? Lää´ddjânnmest mainstum sää´m?iõli ânn?jõ?vue´jjest, ?iõl seillmõõ?? da ooudâs viikkâm vää?nmõs tuâjaid, visio sää´m?iõl jeälltem diõtt ee´jj 2025 mõõnee´st di konkreettnall?em tuåimmtuâjaid vue´jj pue´reem diõtt.
Tuâjj-jooukpõ´mmai lij lookkâmnalla mätt?tõs- da kultturminiteria säi´mmseeidain
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Saamen_kieli.html

Lââ´ssteâ?aid:
- spesialplaaneei Mikko Cortés Téllez, te´l. 09 160 77022
- mätt?tõsduum?e? Maija Innola te´l, 09 160 77051
---
Ee´jj 2011 sää´mtee´??vaali õhttvuõ?âst rajjum statistiikk mie´ldd, sä´mmlai lååkkmie´rr leäi õhttse´??e nu´tt 10 000. See´st saa´mi dommvuu´d åål?beä´lnn da ålggjânnmest jälste nu´tt 65 %. Statistiikk vuâ?ai mie´ldd, sää´mnarood obbmie´rr lij ee´jjest 1970 ää´ljee´l kaggõõttâm kuõi´t?eärddsânji, leâ´?a sää´m?iõl jie´nn?iõllân i´lmmtem persooni lååkkmie´rr lij occnam vää´nbeälla, nu´tt tâ´vv-, aanar- da nuõrttsää´m?iõl puõtt. Jie´nn?iõllân sää´m?iõl mainste ärvvlõõzz mie´ldd nu´tt bie´l saa´min.

Lää´ddjânnam saa´mi dommvoudda ko´lle Aanar, Enontekiö da Uccjoo?? kåå´dd di Sää´mjânnam paal?âskåå´dd vu´vdd Suä´?jel kåå´ddest.

Vuâ??lää´jj mie´ldd sä´mmlain lij alggmeeran vuõiggâdvuõtt ââ´nned da ooudâsviikkâd jiijâz ?iõles da kulttuures. Sää´m ?iõll-lää´jjest staanât saa´mi vuõiggâdvuõtt ââ´nned jiijâz ?iõles ve´r??nee´??in da piijât õõlmâs väldda õõl?temvuõtt ?õõ?ted da viikkâd ooudâs saa´mi ?iõll'la? vuõiggâdvuõ?id.