Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa 18.11.2023
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä liittokokousväki, millaisessa Suomessa ja maailmassa haluat elää kahdenkymmenen, entä viidenkymmenen vuoden kuluttua? Mistä hyvästä haluat pitää kiinni, minkä toivot muuttuvan? Mistä olet valmis luopumaan, jotta maailmasta tulisi parempi ja suomalaisesta yhteiskunnasta kannustavampi?
Suomen ylioppilaskuntien liitto on ollut yli sadan vuoden ajan keskeinen vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen varma, että myös tänään tässä salissa kasvaa uusi päättäjien ja vastuunkantajien sukupolvi.
Te, arvoisat kokousdelegaatit, olette vallan paikalla. Ette ole vain muodostamassa SYL:n kantoja tämän päivän yhteiskunnallisen keskustelun agendaan. Vastuunne, jopa velvollisuutenne on luodata Suomen suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Kulkea askeleen edellä.
Hyvät kuulijat,
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on vallassa nyt viidettä kuukautta. Huolella ja ajan kanssa neuvottelemamme hallitusohjelma on täydessä toimeenpanon vaiheessa.
Maan hallituksen tehtävä on haastava ja kunnianhimoinen. Tavoitteenamme on luoda vahva ja välittävä Suomi. Ratkaistavanamme oleva taloudellinen haaste on mittava.
Vahva ja välittävä Suomi ei voi velkaantua holtittomasti. Se ei voi elää luotolle nuorten sukupolvien piikkiin. Nyt teemme niin. Jos emme hillitse julkisia menoja ja valtion velkataakan kasvua, teemme karhunpalveluksen niille, jotka ovat vasta tulossa työelämään ja rakentamassa omia unelmiaan.
Haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut vuosikymmeniksi eteenpäin. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että voi tavoitella jatkossakin haluamaansa koulutusta ja edetä elämässään. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että lääkäriin pääsee ja että isovanhemmista pidetään huolta. Tästä hyvinvointiyhteiskunnassa on kyse.
Olemme Suomessa vedenjakajalla. Jos emme tee näitä päätöksiä nyt, on riski esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden heikkenemiselle ja sivistyksellisen oikeuksien vaarantumiselle todellinen. Väki vähenee ja kulut kasvavat. Yhtälö on erittäin vaikea.
Arvoisat opiskelijavaikuttajat,
Olen tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä erittäin innostunut ja motivoitunut. Olen onnellinen saadessani työskennellä, jos sallitte, maailman tärkeimpien asioiden parissa. Ajattelen, että tieteessä, korkeakoulutuksessa ja kulttuurissa on kyse ennen kaikkea sivistyksestä ja tulevaisuudesta.
Olen erittäin iloinen myös siitä, millaisia tuloksia saimme hallitusohjelmaneuvotteluissa aikaan. Teimme jo silloin merkittävän periaatteellisen päätöksen: Vaikka taloudellinen tilanne on erittäin vaikea ja sopeutamme julkista taloutta yhteensä kuudella miljardilla eurolla, suojaamme leikkauksilta koulutusta ja tiedettä.
Panostamme koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen vaikeista ajoista huolimatta. Esimerkiksi perusopetukseen, siihen, että lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, käytetään tämän hallituskauden jälkeen joka vuosi pysyvästi 200 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt.
Perusopetuksessa panostamme koulutukselliseen tasa-arvoon, oppimisen tuen toteutumiseen ja siihen, että opettajilla on riittävästi aikaa opettaa elintärkeitä taitoja. Vahvistamme koulutien alkua, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi riittävät tiedot ja taidot jatko-opinnoissa ja elämässä pärjätäkseen.
Omalla sektorillani, korkeakoulutuksen ja tieteen saralla teemme historiallisia päätöksiä. Olemme sitoutuneet nostamaan suomalaisten koulutustasoa ja samanaikaisesti teemme miljardiluokan panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. T&K-rahoitus kasvaa jo ensi vuonna 280 miljoonalla eurolla ja koko hallituskauden aikana miljardilla eurolla.
Koulutustason nosto ja T&K-intensiteetin kasvattaminen ovat tehtäviä, joissa meidän on Suomessa onnistuttava. Tulevaisuuden kilpailukykymme on kiinni osaamisesta ja uusien asioiden keksimisestä. Pienellä maalla ei ole mitään muuta menestymisen mahdollisuutta kuin panostaa koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen.
Hyvä liittokokousväki,
Koulutustaso ei ole noussut Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana juuri lainkaan. Olemme polkeneet paikoillamme, samalla kun muu Eurooppa ja muu maailma menevät meistä ohi. Koulutuksen suurvallalle tämä on vaikea asia käsitellä.
Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet nostamaan koulutustasoa. Helpotamme nuorten, ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien pääsyä korkeakoulutukseen ja lisäämme korkeakouluihin uusia aloituspaikkoja.
Urakka 50 prosentin koulutustasotavoitteen saavuttamiseksi on valtava. Edellinen hallitus lisäsi korkeakouluihin yli 10 000 aloituspaikkaa. Määrä on suuri, eivätkä nämä lisäykset ole kohdistuneet riittävästi niille, joille pitäisi.
Pelkästään aloituspaikkoja lisäämällä ja rahoitusta lisäämällä emme pysty saavuttamaan tavoitettamme koulutustason nostosta. Suomessa on joka vuosi avoinna yli 60 000 aloituspaikkaa. Tällä hetkellä toiselta asteelta pääsevät ikäluokat ovat noin 50 000 kokoisia. Tähän mittakaavaan nähden paikkoja pitäisi olla jo enemmän kuin riittävästi.
Järjestelmämme toimii tällä hetkellä tehottomasti. Joka vuosi noin 16 000 paikkaa menee henkilöille, joilla on jo opiskeluoikeus tai jopa valmis tutkinto alla. Suomessa pitää jokaisella olla mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Julkisesti rahoitetun korkeakoulujärjestelmämme on kuitenkin varmistettava se, että mahdollisimman moni nuori pääsee koulutukseen.
Valmistelemme toimenpidekokonaisuutta, jolla parannamme koulutuksen kohdentumista ja helpotamme nuorten etenemistä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Uudistamme myös korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusmalleja.
Rahoitusmallien osalta haluan kiinnittää huomionne siihen, mitä tämä tarkoittaa teille, opiskelijoille. Tämä uudistus vahvistaa korkeakoulujen taloudellisia kannustimia panostaa opiskelijoihin.
Olen kuullut huolestuttavia viestejä siitä, ettei korkeakouluista välttämättä kysellä opiskelijan kuulumisia, vaikka opintoja ei olisi suoritettu vuoteen lainkaan. Tämä ei yksinkertaisesti käy. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opintojen etenemisestä huolehtiminen on mitä suurimmissa määrin myös korkeakoulujen vastuulla.
Arvoisat tulevaisuuden tekijät,
Elämme monessakin mielessä erikoisia ja ennenkuulumattomia aikoja. Ilmassa on paljon perusteltua pelkoa ja huolta tulevasta. Euroopan mantereella ja lähialueilla käydään sotaa ja kannamme huolta myös Suomen turvallisuudesta. Pitkään jatkunut vakaus on murtunut.
Myös nuorten ja opiskelijoiden lisääntynyt pahoinvointi on otettava erittäin vakavasti. Haluan teidän tietävän, että viestinne on kuultu ja ratkomme tunnistettuja haasteita parhaan kykymme mukaan myös hallituksessa. Työlistallamme on muun muassa lasten ja nuorten terapiatakuu.
Optimistina ja ratkaisukeskeisenä ihmisenä haluan tehdä vielä lopuksi kolme positiivisen nostoa. Meillä Suomessa menee monessa asiassa edelleen hienosti.
1. Koulutusmahdollisuuksia ja vapautta valita on tällä hetkellä tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on tilastollinen fakta ja tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu koulutuksessa koko ajan paremmin. Meillä on maailmanluokan koulutusjärjestelmä, jossa ei ole umpiperiä. Suomalainen korkeakoulutus on edelleen erittäin hyvä vakuutus tulevaisuuden työelämään.
2. Suomi ja suomalaiset tunnetaan maailmalla paremmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Vierailin vastikään Yhdysvalloissa ja suomalaisella taiteella ja kulttuurilla on siellä paljon kysyntää. Tunsin suurta ylpeyttä nähdessäni New Yorkissa niin Kaurismäen elokuvamainokset kuin kapellimestari Susanna Mälkin nimen filharmoonikkojen ohjelmassa.
3. Suomi on monella mittarilla maailman paras valtio, ei ainoastaan siinä onnellisuudessa. Tämä on merkittävä asia maalle, jota vain sata vuotta sitten voitiin nimittää kahdella sanalla: failed state. Me olemme ratkaisseet viheliäisiä ongelmia koko historiamme ajan. Pärjänneet ja löytäneet keinot menestyä vaikeissakin tilanteissa. Ei ole mitään syytä ajatella, että emme pärjäisi nytkin. Kyllä pärjäämme.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille antoisaa liittokokousta. Tehkää viisaita päätöksiä, olkaa rohkeita ja luokaa toivoa. Älkää jatkossakaan päästäkö meitä päättäjiä helpolla.