Hyppää sisältöön

Suurin osa aikuisista käyttää kirjasto- ja kulttuuripalveluja vuosittain – ikääntyessä osallistuminen vähenee

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 1.6.2023 9.25
Uutinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan valtaosa (83%) 20-vuotta täyttäneistä aikuisista käyttää kulttuuri- tai kirjastopalveluita vähintään muutaman kerran vuodessa. Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa kulttuuriin osallistumisesta sukupuolen ja koulutustaustan mukaan. Lisäksi selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä kulttuuritarjontaan. 

Ikääntyminen vaikuttaa kulttuuripalveluihin osallistumiseen: vaikka kulttuurin käyttäminen on aktiivista työikäisillä, eläkkeelle jäädessä se laskee sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta. Kulttuuripalveluita, mukaan lukien kirjastopalvelut, käyttää vähintään muutaman kerran vuodessa 88 prosenttia 20–64-vuotiaista, mutta yli 75-vuotiaista enää 64 prosenttia. 

Muita kulttuuripalveluita kuin kirjastopalveluita käyttää useita kertoja vuodessa 77 prosenttia aikuisesta. 20–64-vuotiailla naisilla osuus on jopa 88 prosenttia. Miehet käyttävät kulttuuripalveluita naisia vähemmän, mutta heistäkin 78 prosenttia on käyttänyt palveluja viimeisen vuoden aikana. Yli 75-vuotiaista vain 55 prosenttia oli käyttänyt muita kulttuuripalveluja kuin kirjastoja.

Kulttuuripalveluiden käytössä on alueellisia eroja. Helsingin hyvinvointialueella kulttuuripalveluita käytti 86 prosenttia aikuisista kahdentoista viimeisen kuukauden aikana, Lapissa ja Kainuussa vain 67–68 prosenttia. Myös koulutustaso vaikuttaa kulttuuripalveluiden käyttämiseen: kahdentoista viime kuukauden aikana koko maassa 86 prosenttia korkeasti koulutetuista oli käyttänyt kulttuuripalveluja, matalasti koulutetuista 69 prosenttia.

THL:n tutkimuksessa tarkastellaan myös kulttuurin aktiivikäyttöä eli kuukausittaista tai tiheämpää kulttuuripalveluiden käyttämistä (ei sis. kirjastoja). Kulttuurin aktiiviharrastajilla eri ikäryhmien erot ovat pieniä; 20–64-vuotiaista 13 prosenttia käyttää kulttuuripalveluja kuukausittain tai viikoittain, yli 75-vuotiaistakin 9 prosenttia. Suurimmat erot aktiiviharrastajilla näkyvät sukupuolten ja koulutusasteen kautta. Korkeasti koulutetuista naisista aktiivisia kulttuurikäyttäjiä on 21 prosenttia, kun taas matalasti koulutetuista miehistä 6 prosenttia. 

Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös kirjastot, kaikista ikäryhmistä 30 prosenttia käyttää kulttuuripalveluita vähintään kuukausittain. Eri ikäryhmien erot eivät ole suuria, mutta sukupuolen ja koulutustaustan erot ovat merkittäviä; korkeasti koulutetuista naisista aktiivisia kirjasto- ja kulttuuripalveluiden käyttäjiä on 48 prosenttia, kun taas matalasti koulutetuista miehistä 16 prosenttia.

Kun tutkimuksessa kysyttiin tyytyväisyyttä kulttuuripalveluiden riittävään tarjontaan (ei sis. kirjastoja), vastaajista 77–79 prosenttia oli tyytyväisiä. Matalinta tyytyväisyys oli yli 75-vuotiailla. Miehet olivat tarjontaan tyytyväisempiä kuin naiset, mutta erot ovat pieniä. Kulttuuripalveluiden riittävyyden kokemuksessa oli alueellisia eroja. Helsingin hyvinvointialueella kulttuuripalveluiden tarjonnan koki riittäväksi yhdeksän kymmenestä (89 %). Sen sijaan Lapissa kulttuuripalveluiden tarjonnan koki riittäväksi vain harvempi kuin kolme viidestä (59 %), Itä-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla 67 prosenttia.

Terve Suomi –tutkimuksen kyselyosuuden indikaattoritulokset julkaistiin 31.5.2023 THL:n verkkopalveluissa (Sotkanet ja taulukkoraportti). Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä. Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Otos on muodostettu siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen ja hyvinvointialueittain.

Lisätietoja
kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju (OKM), [email protected], 0295 330 144
kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto (OKM), [email protected], 0295 330 235

Taustaksi:

Aiempien tutkimusten mukaan osallistuminen taiteisiin ja kulttuuriin vähintään kerran vuosineljänneksessä on yhteydessä vähäisempään masennukseen ja parempaan mielen hyvinvointiin. Hyväksi elämänlaatunsa kokevilla on keskimääräistä useampia erilaisia kulttuurikäyntejä ja -harrastuksia ja käynti- ja harrastuskertojen määrät ovat verrokkeja suuremmat. He myös kokevat muita vahvemmin saavansa kulttuurista positiivisia vaikutuksia. Lisäksi hyvän elämänlaadun ryhmään kuuluvat pitivät oman kunnan kulttuuripalveluita ja -tarjontaa tärkeämpänä ja olivat niihin myös tyytyväisempiä kuin muut. 

Lähteet: Santini, Z. et al. (2023). Engagement with arts and culture activities in the Danish general population: Longitudinal associations with new onset or persistent depression and mental wellbeing. British Journal of Health Psychology, 00, 1–16; Katja Pasanen, Mia Vepsäläinen & Jarno Suni (2022), Itä-Suomen alueen asukkaiden näkemykset kulttuurin merkityksestä ja alueen kulttuuritarjonnasta.