Suomi liikkeelle-ohjelman kehittämisavustus: Soveltavan liikunnan kehittäminen, kokeilut ja innovaatiot

Avustus on tarkoitettu soveltavan liikunnan kehittämiseen. Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa tai sitä edistävää toimintaa ”henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan”.

Hankkeissa edellytetään usean toimijatahon yhteistyötä soveltavan liikunnan kehittämisessä. Hankkeessa tulee tehdä yhteistyötä organisaatioiden kesken, kuten kuntien, hyvinvointialueiden, liikunta- ja urheiluseurojen, eri yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Avustus on osa Suomi liikkeelle-ohjelman toimeenpanoa, jossa tavoitteena on lisätä väestön liikkumista (fyysistä aktiivisuutta).

Avustusta myönnetään alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävään toimintaan. Avustuksella tuetaan hankkeita, joissa toimenpiteitä, kokeiluja ja innovaatioita kohdistuu yhteen tai useampaan hallitusohjelmaan kirjattuun Suomi liikkeelle-ohjelman toimenpiteeseen soveltavan liikunnan näkökulmasta. (Nämä ovat avustuksen keskeiset periaatteet, joihin viitataan hakuohjeen myöhemmissä kohdissa.)

Suomi liikkeelle-ohjelmassa on 16 toimenpidettä, jotka jakaantuvat 35 tarkennettuun toimenpiteeseen. Avustettavat hankkeet voivat sisältää yhden tai useamman toimenpiteen kehittämistä siten, että lähtökohtana on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja YK:n vammaisyleissopimuksen mukainen kaksoisstrategia.

Lisätietoja Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä tästä linkistä. 

Mitä tarkoitetaan kokeiluilla ja innovaatioilla?

Kokeilulla testataan pienimuotoisesti uudenlaista tapaa toimia. Päämääränä on ratkaista toiminnan haasteita. Kokeilulla pyritään saamaan aikaan tietoa muutosten toimivuudesta ennen niiden laajempaa käyttöönottoa (1. Työterveyslaitos).

Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tavoitteena on tuottaa lisäarvoa. Innovaatio voi olla esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatio, prosessi-innovaatio tai koko palvelujärjestelmää koskeva systeeminen innovaatio. Innovaatioiden avulla voidaan hakea uusia ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan erityispiirteitä ovat käyttäjälähtöisyys, avoimuus, verkostomaisuus ja sosiaaliset innovaatiot. Innovaatiot johtavat uusiin palveluihin ja toimintatapoihin (2. Kuntaliitto).

Kokeilun ja innovaation lähtökohtana tulee olla kohderyhmän arjen ja elämänpiirin ymmärtäminen. Kokeilun ja innovaation on tärkeää perustua tutkimustietoon tai muuhun näyttöön. Kokeilun ja innovaation kohderyhmä on hyvä ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• hankkeen sisältö suhteessa haun keskeisiin periaatteisiin (kohdassa avustuksen tavoite)
• hankkeen toimenpiteiden konkreettisuus ja realistisuus
• hankkeen kustannusarvion realistisuus
• hankkeen monistettavuus ja laajennettavuus

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta voi hakea ajalle 1.5.2025-31.12.2026.

Avustettavien hankkeiden tulee olla alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Hankkeiden tulee olla tämän haun keskeisten periaatteiden (kohdassa avustuksen tavoite) toteutumista tukevia kehittämis-, kokeilu- tai innovaatiohankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita; tai pilotoidaan uusia innovaatioita. Hankkeissa voidaan myös soveltaa aiempia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja uuteen ympäristöön. Haussa painotetaan eri toimijoiden yhteistyötä sekä usean yhteisön yhteisiä hankkeita.

Avustuksella tuetaan hankkeita, joissa toimenpiteitä, kokeiluja ja innovaatioita kohdistuu yhteen tai useampaan hallitusohjelmaan kirjattuun Suomi liikkeelle-ohjelman toimenpiteeseen soveltavan liikunnan näkökulmasta.

Jos avustusta haetaan usean yhteisön yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli ministeriöltä on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.
 
Hankkeilta edellytetään myös omarahoitusosuutta. Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.

Avustusta ei myönnetä perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Avustusta ei myöskään myönnetä yksittäisen tapahtuman järjestämiseen tai hankkeisiin, joissa pääsisältönä on välineiden hankinta.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa täältä.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta taikka jos valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.