Suomi käynnistää esitysten valmistelun Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
Suomi valmistautuu esittämään kahta kohdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luetteloihin voidaan esittää vuosittain yhtä kohdetta. Ensimmäisenä käynnistetään saunomisperinnettä koskevan esityksen valmistelu. Esitys toimitetaan Unescolle maaliskuussa 2019. Seuraavana kohteena valmistelussa on kaustislainen viulunsoittoperinne. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valmisteluvastuu on Museovirastolla yhteistyössä kohteiden taustayhteisöjen kanssa.
”Suomessa on paljon hienoa elävää perintöä, jota voi ylpeänä esitellä maailmalle”, toteaa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
”Hyvä esimerkki aineettomasta kulttuuriperinnöstämme on saunominen, joka on merkittävä osa suomalaista elämäntapaa. Perinteellä on pitkät juuret ja se on monimuotoinen koko kansan perinne. Tavoitteena on, että saunominen esitetään Suomen ensimmäisenä esityksenä Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon maaliskuussa 2019.”
Lisäksi käynnistetään kaustislaista viulunsoittoperinnettä koskevan kohde-esityksen valmistelu. Kaustislainen viulunsoitto on elänyt kaustislaisessa yhteisössä 1600-luvulta alkaen. Pääasiassa perheiden ja sukujen välityksellä kulkenut soittamisen perinne jatkuu nykyisin nuoria osallistavan Näppärimetodin sekä vuosittaisten Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avulla. Tavoitteena on, että kaustislainen viulunsoittoperinne esitetään Suomen toisena esityksenä Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon maaliskuussa 2020.
Päätökset Unescoon lähetettävistä ehdotuksista ministeriö tekee Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Kohde-esitysten valmistelusta vastaa Museovirasto yhteistyössä kohteiden taustayhteisöjen kanssa.
Unescon yleissopimus ja Elävän perinnön kansallinen luettelo
Suomi allekirjoitti viisi vuotta sitten Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sillä edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.
Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.
Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon. Viime keväänä wikiluettelon kohteilla oli mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Marraskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi ensimmäiset 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Näiden kohteiden joukosta Suomen on mahdollista ehdottaa vuosittain yhtä kohdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.
Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, OKM, mirva.mattila(at)minedu.fi, p. 02953 30269
- erikoisasiantuntija Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, p. 02953 36017
#eläväperintö
Muualla verkossa
- Elävän perinnön wikiluettelo
- Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon käynnistynyt (OKM uutinen 13.3.2017)