Hyppää sisältöön

Huippu-urheilun arviointiryhmä:
Suomen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 28.6.2022 9.37
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2021 käynnistämän huippu-urheilun arviointiin liittyvät raportit ovat valmistuneet. Arviointiryhmä on havainnut monia perustavanlaatuisia heikkouksia suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä. Arviointi koostuu kansallisen ja kansainvälisen tutkijaryhmän analyyseistä.

Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut huippu-urheilua ohjaavaa järjestelmää, resursseja, yhteiskunnallista merkitystä ja toimintakulttuuria. Sen lisäksi on tarkasteltu lajiliittoja ja niiden toimintaa ohjaavia strategioita. Analyysi on sijoitettu laajaan yhteiskunnalliseen viitekehykseen, joka ottaa huomioon huippu-urheiluun vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat.

Vaikka huippu-urheilulla on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa, huippu-urheilu ei pysty vastaamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin. Kansainvälinen menetys on heikentynyt ja vaikka yksittäisiä menestystarinoita edelleen syntyy, Suomi on pudonnut kauas maailman johtavista urheilumaista.

Suomen huippu-urheilua on uudistettu ja kehitetty erityisesti viime vuosikymmenen ajan ja muutosprosessin tavoitteen oli nostaa Suomi Pohjoismaiden ykköseksi vuonna 2020. Tämä tavoite ei ole toteutunut. Syitä on etsitty huippu-urheilua tukevasta järjestelmästä ja resursseista. Julkinen keskustelu on kärjistynyttä ja sen kohteena ovat sekä huippu-urheilijat että urheilujohtajat.  

Kansallinen ja kansainvälinen arviointiryhmä perustaa arvionsa tutkittuun tietoon ja laajaan aineistoon. Kansainvälisen arvion painopiste on huippu-urheilua tukevassa järjestelmässä ja resursseissa. Kansallinen arviointiryhmä tarkastelee huippu-urheilua osana suomalaista yhteiskuntaa ja arvioi tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan ja välillisesti huippu-urheilun menestykseen.

Arviointiryhmä on havainnut monia perustavanlaatuisia heikkouksia suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä. Järjestelmä katsoo sisäänpäin, se on hajanainen ja siltä puuttuu kyky vastata nopeasti ja proaktiivisesti sisäisiin ja ulkoisiin muutosvoimiin. Huippu-urheilu on kansainvälistä tulosurheilua, jossa pitkäjänteinen menestys edellyttää voittamisen kulttuuria ja sen pitkäjänteistä rakentamista. Tämä puolestaan edellyttää huippu-urheilua tukevalta järjestelmältä joustavuutta ja yhteistyökykyä.

Suomalaista huippu-urheilua ohjaavat monet näkyvät ja näkymättömät polkuriippuvuudet. Niistä irtautuminen ja uusien kehityspolkujen rakentaminen edellyttää verkostomaisen järjestelmän uudistamista. Suomalainen huippu-urheilu tarvitseekin päivityksen, jotta sillä on mahdollisuus kamppailla tasavertaisesti nopeasti etenevässä kansainvälissä kilpailussa. Päivitys tuottaa yhteisen määrityksen huippu-urheilulle, selkeyttää huippu-urheilijoiden itseymmärrystä ja vahvistaa huippu-urheilun yhteiskunnallista legitimaatiota.

Tämä edellyttää huippu-urheilua tukevan järjestelmän uudistamista siten, että johtaminen, toimintakulttuuri ja resurssit tukevat ja vahvistavat verkostomaista järjestelmää. Suomalainen huippu-urheilu ei ole erillinen saareke, vaan osa globaalia huippu-urheilua. Siinä pärjääminen edellyttää resurssien ja kapasiteetin maksimoimista ja suuntaamista oikein. Tämä puolestaan on mahdollista, jos verkostomainen malli toimii tehokkaasti. Siihen suomalainen huippu-urheilu tarvitsee systeemistä luottamusta ja sosiaalista pääomaa.

Arviointiraportti ja sen neljä taustaraporttia ovat ladattavissa valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkisto Valtosta.

Lisätietoja: arviointityöryhmän puheenjohtaja Karl-Erik Michelsen, p. +358 40 512 0527