Selvityshenkilöt ehdottavat koulutustilien käyttöönottoa

Rahoituksen tulisi kannustaa ja mahdollistaa koulutusorganisaatioiden nykyistä herkempi reagointi erilaisten yksilöiden, erilaisiin koulutuksellisiin tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan tulisi myös saada nykyistä enemmän tietoa siitä, millaisia koulutuksellisia tarpeita niillä yksilöillä on, jotka eivät nyt osallistu omaehtoiseen – tai muuhunkaan – koulutukseen.

Selvityshenkilöiden näkemyksen mukaan kysyntälähtöisyyttä tulisi vahvistaa luomalla koulutustilien perustamista vaativa infrastruktuuri. Ehdotuksen mukaan jokaisella yli 25-vuotiaalla Suomessa pysyvästi asuvalla olisi mahdollisuus avata koulutustili omalla säästöosuudella. Valtio tukisi tätä oman rahan käyttöä koulutukseen vastinrahoituksella. Koulutustilit toisivat lisää rahaa koulutukseen ja antaisivat näin vauhtia myös koulutustarjonnan kehittämiseen. Ne mahdollistaisivat myös työnantajille ja valtiolle kohdentaa taloudellista tukea koulutukseen juuri niille yksilölle ja ryhmille, kenelle halutaan.

"Työmarkkinoiden kiivas tahti edellyttää tulevaisuudessa yhä enemmän osaamisen kehittämistä ja kouluttautumista koko työuran ajan, ja vielä eläkkeelläkin. Julkisen talouden vaikea tilanne edellyttää, että teemme valintoja mihin koulutukseen niukat resurssit käytämme ja miten. Kun yhteiskunnallinen tilanne muuttuu, niin koulutuksellisen tasa-arvoa koskevat tavoitteet edellyttävät aika-ajoin koulutuksellisten rakenteiden uudelleenarviointia," professori Lehtinen korostaa.

Luovutustilaisuudessa puhunut ministeri Gustafsson kiitti selvityshenkilöitä aikuiskoulutuksen tilanteen perusteellisesta arvioinnista. Ministerin mukaan selvitys onnistuu hyvin tunnistamaan ne moninaiset vaatimukset, joita aikuiskoulutukseen kohdistuu ja esittämään ratkaisuja, joilla vastataan järjestelmän polttavimpiin ongelmiin.

"Talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos on niin voimakas, että aikuiskoulutuksen merkitys korostuu väistämättä. Käytännössä jokainen aikuinen tarvitsee työuransa aikana lisäkoulutusta, jolla voi parantaa omaa ammattitaitoaan sekä vahvistaa yleisiä valmiuksiaan toimia työelämässä ja kansalaisena. Nyt esitetty aikuiskoulutustilimalli tukee hyvin näiden tavoitteiden saavuttamista. Hyvänä pidän sitä, että koulutustilit on esitetty toteutettavaksi tavalla, joka selvästi niveltyy paitsi koulutuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin, myös muihin politiikan keinoihin. Tilien mahdollinen käyttö koulutuksen kohdentamisessa äkillisen rakennemuutoksen vaikutukset voimakkaimmin kokeviin ryhmiin on nähdäkseni suuri mahdollisuus aikuiskoulutuksen uudistamisessa vastaamaan yhä paremmin aikuisten tarpeisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Samalla esitykset tukevat jokaisen kansalaisen aktiivista otetta oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen ja tuovat siten myös oppilaitoksille näkyviin niitä tarpeita, joita koulutukseen kohdistuu," Gustafsson painotti.

Erityisesti on pohdittava sitä, millaisia valintoja tehdään julkisen rahoituksen kohdentamisessa, niin että tasa-arvoa voidaan edistää vaikeinakin taloudellisina aikoina. Selvityshenkilöiden esitys pyrkii antamaan välineitä tähän vaikeaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos koulutusta tarvitaan yhä enemmän ja rahaa on käytettävissä vähemmän, yhtälö on melko selvä.

"Hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaaminen ja Suomen kansallinen kilpailukyky edellyttävät ratkaisuja, joilla vahvistetaan nyt koulutuksen ulkopuolella olevien ryhmien mahdollisuuksia koulutukseen. Samanaikaisesti on etsittävä myös sellaisia koulutuksellisia ratkaisuja, jotka tukevat korkeinta kansainvälistä luokkaa olevan asiantuntemuksen kehittymistä", selvityshenkilö Mielityinen näkee.

Selvityshenkilöt pyrkivät esityksellään etsimään keinoja myös, kuinka nykyistä aikuiskoulutuksemme rahoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää niin, että se palvelisi koulutustileille asetettuja tavoitteita. Selvityshenkilöt näkevät tällaisen kehittämismahdollisuuden vapaan sivistystyön opintosetelityyppisessä rahoituksessa. Rahoitusta on lisättävä ja käytettävä entistä enemmän rahaa ja resursseja hakevaan ja ohjaukselliseen työhön. Alueilla yhteistyötä voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän, jotta uusia ryhmiä tavoitettaisiin ja saataisiin koulutukseen.

Ministeri Gustafsson kiitti realistista ja kriittistä otetta, jolla esimerkiksi vapaan sivistystyön onnistumista koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistamisessa on käsitelty.

"Näyttää siltä, että hyvistä tavoitteista huolimatta koulutuksen ulkopuolelle jääviin ryhmiin kohdentuvat toimenpiteet ovat jääneet vaikuttavuudeltaan hyvin vaatimattomiksi. Koulutustarjonta ei edelleenkään näytä vastaavan ulkopuolelle jäävien ryhmien tarpeisiin tai tavoittavan heitä. Paljon toiveita on asetettu hakevaan toimintaan ja käytössä olevaan ns. koulutussetelijärjestelmään, mutta saavutetut tulokset ovat jääneet heikoiksi. Pidänkin erittäin hyvänä, että selvityshenkilöt ovat esittäneet koulutussetelijärjestelmään uudistusta, joka parantaisi kykyämme tavoittaa nyt koulutuksen ulkopuolelle jäävät ryhmät ja olisi toteutettavissa nopeassa aikataulussa," ministeri kiitteli.

"Nyt käy helposti niin, että koulutustarjontaa kyllä kehitetään, mutta ainoastaan niiden näkökulmasta, jotka muutoinkin kouluttautuvat paljon. Heitä on helpompi palvella," selvityshenkilöt painottavat.

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä, Ehdotukset ja vaikuttavuuden arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:27

Lisätietoja:

Selvityshenkilöt:
- Ida Mielityinen, puh. 050 594 0731
- Erno Lehtinen puh. 040 511 7965

- Erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
_ _ _

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2011 professori Erno Lehtisen ja maisteri Ida Mielityisen selvityshenkilöiksi tekemään ehdotuksen kansalaisten henkilökohtaisten koulutustilien muodosta ja käyttöönotosta. Väliraportti valmistui toukokuussa 2012. Väliraportissa esitetään muutamia vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa koulutustilit Suomessa. Tiedote 28.5.2012