Selvitys: Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuus kaksinkertaistettava vuoteen 2030 mennessä

Professori, presidentti Tuula Teeri Ruotsin Kuninkaallisesta Teknisten Tieteiden Akatemiasta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta esityksen toimista, joilla oppilaiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta lisätään lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa. Opiskelijaliikkuvuuden lisääminen edellyttää kansallista koordinaatiota hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja kansainvälistymisen tukipalvelujen ja rahoituksen vahvistamista.

Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisääminen on ollut yksi hallitusohjelman tavoitteista. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 –visiossa kannustetaan kansainvälisyyden lisäämiseen.

- Yhä kansainvälisemmässä maailmassa jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta perheen varallisuudesta riippumatta. Opiskelijavaihto tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Tavoitteeksi tulee asettaa, että opiskelijavaihto on jokaisen nuoren ulottuvilla. Opiskelijavaihdon lisäämisen tulee olla hallitusohjelmatason asia: tulevan hallituksen ohjelmaan tulisi nostaa opiskelijavaihdon kaksinkertaistaminen ja Erasmus-ohjelman kasvattaminen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Uudessa lukiolaissa edellytetään, että opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Ammatillisessakin koulutuksessa on tavoitteena lisätä kansainvälisyyttä osana osaamisen kehittämisestä, opintoja ja työssäoppimista. Korkeakoulujen kansainvälisyyden edistämisen linjausten (2017-2025) mukaan kansainvälistymisjakso tulee sisällyttää pääsääntöisesti kaikkiin korkeakoulututkintoihin.

- Ensi vaalikaudella tulee päästä siihen, että jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyy kansainvälistymisjakso joko vaihtona ulkomailla tai kotona tapahtuvana kansainvälistymisenä. Toisen asteen koulutuksessa ulkomaanopintojaksojen suorittaminen tulisi tehdä mahdolliseksi jokaisella ja myös opettajien koulutukseen tulisi lisätä kansainvälistymistä sekä liikkuvuusjaksoja, Grahn-Laasonen jatkaa.

Suositukset kansainvälistymisen kaksinkertaistamiseksi eri koulutusasteilla vuoteen 2030 mennessä:

1. Kaikilta oppilaitoksilta ei vielä kattavasti edellytetä selkeää toimintasuunnitelmaa kansainvälistymisen kokonaisuudelle mikä vaikuttanee siihen, miten oppilaitoksen priorisoivat kansainvälistymistä. Kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksilta tulisikin edellyttää kansainvälistymisen strategia ja toimenpideohjelma, joka ottaa huomioon kunkin koulutusasteen ominaispiirteet.

2. Kansainvälistymisen tukipalveluja tulee lisätä, erityisesti alemmilla koulu­tusasteilla, jotta vaihtoon osallistuminen olisi lähtijöille nykyistä helpom­paa ja opetushenkilöstöä vähemmän kuormittavaa. Tukipalvelujen rahoi­tus tulee kytkeä osaksi oppilaitosten perusrahoitusta, joko tarve- tai tulos­perustaisena.

3. Kansainvälistymisen erilaisista mahdollisuuksista ja rahoitusjärjestelmistä tulee koota kansallinen tietopankki, joka kattaa valtaosan kansainvälisty­misen keinoista ja rahoitusmahdollisuuksista koulutusasteittain. Tietopan­kin kokoamiseen ja ylläpitämiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.

4. Opettajien kansainvälistymisosaamista tulee laventaa lisäämällä opetta­jakoulutuksen kansainvälistymiskasvatusta sekä vahvistamalla opettajien kansainvälisiä liikkuvuusmahdollisuuksia ja täydennyskoulutusta.

5. Tarvehankintaisen kansainvälistymiskoulutuksen stipendijärjestelmän perustamista tulisi harkita, jotta erilaisista taustoista tulevat ja toimintarajoitteiset opiskelijat saadaan kansainvälistymiskoulutuksen piiriin.

6. Syitä poikien ja miesten vähäiseen osallistumiseen ja laimeaan kiinnostuk­seen ulkomaan vaihtoihin tulee selvittää syrjäytymisuhan ehkäisemiseksi.

7. Ammatti- ja aikuiskoulutuksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoi­den perhetilanne sekä luoda heidän työnantajilleen kannusteita tukea ja mahdollistaa opiskelijoiden kansainvälinen opiskelu ja harjoittelu. Perheellisten opiskelijoiden kansainvälisyysrahoituksen tulee mahdollistaa myös perheenjäsenten osallistuminen.

8. Yritystukia tulee kehittää tukemaan myös erityisesti PK-yritysten kansain­välistymistä, johon opiskelija- ja harjoittelijayhteistyö on hyvä keino.

- - -
Lukuvuonna 2017-2018 lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 5 150 lukiolaista ja ammatillisesta koulutuksesta yhteensä 5 334 opiskelijaa (vuonna 2018). Korkeakouluista ulkomaanjaksoille on lähtenyt vuosittain noin 10 000 opiskelijaa. Alustavien tilastojen mukaan vuonna 2018 ulkomaanjaksojen määrä väheni. Ulkomaille yli 3 kuukauden jaksolle lähtevien määrä jakaantuu melko tasan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken.

Lisätietoja:

selvityshenkilö, professori Tuula Teeri, puh. +46 720 796620
opetusneuvos Kaisu Piiroinen (OKM), puh. 02953 30359
opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara (OKM), puh. 02953 30327

Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen. Selvityshenkilön raportti kansainvälisen liikkuvuuden kaksinkertaistamisesta koulutuksessa