Piikkarit-palkinto Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselle

Jyväskylän liikuntakasvatuksen laitoksella on jo lähes viiden vuosikymmenen ajan koulutettu kaikki maamme liikunnanopettajat ja iso osa liikuntahallinnon johtavassa asemassa olevista ammattilaisista. Suomen Urheiluliiton tyttöjen ja naisten yleisurheilun kehittämisohjelma tukee yleisurheilun tasa-arvoisuutta ja pyrkii hyödyntämään aktiivisten naistoimijoiden verkostoja tyttö- ja naisurheilijoiden tukijoina.

Piikkarit-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämä tunnustus liikunnan ja urheilun sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Tänä vuonna palkinnot myönnetään yhteisöille. Arvioinnissa painopisteenä oli liikunta-alalla tapahtuva, sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä pitkäjänteinen, tuloksellinen ja vaikuttava toiminta tai innovatiivinen edellä mainittua toimintaa tukeva hanke. Esityksen palkinnon saajasta opetus- ja kulttuurimininisteriölle tekee Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kokoama Piikkarit-palkintolautakunta.

Palkintolautakunnan perustelut:

Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos

Liikuntakasvatuksen laitoksella on erityisasema Suomessa. Jyväskylässä on jo lähes viiden vuosikymmenen ajan koulutettu kaikki maamme liikunnanopettajat ja iso osa liikuntahallinnon johtavassa asemassa olevista ammattilaisista. Liikuntakasvatuksen laitoksella on merkittävä yhteiskunnallinen palvelutehtävä liikunta-alan korkeimman koulutuksen tuottajana sekä liikuntapedagogisen, liikunnan yhteiskuntatieteellisen, liikuntapsykologisen ja erityisliikunnan alueen tieteellisen tiedon tuottajana ja asiantuntijatoimintaan osallistujana.

Liikunnanopettajakoulutuksessa varmistetaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kiintiöidyillä aloituspaikoilla. Kaikille kuuluva koululiikunta itsessään on jo liikunnallisen tasa-arvon lisääjä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kysymykset ovat nousseet laitoksen eri oppiaineiden tutkimuksessa esiin jo 70-luvulta alkaen silloisella liikuntasuunnittelun laitoksella Kalevi Heinilän toimesta sekä vuosikymmen myöhemmin Liikunta ja naiset (LIINA) -tutkimusprojektin myötä. Sittemmin liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa sukupuolen merkitys on linkittynyt vahvasti laajempaan tasa-arvokäsitteeseen koskien esimerkiksi taloudellista, alueellista ja ryhmäsidonnaista tasa-arvoa.

Tasa-arvon toteutumista on tutkittu liikuntapaikkapalveluiden saatavuuden kannalta laajalla seurantatutkimuksella, jossa yhtenä muuttujana oli sukupuolten välinen tasa-arvo. Tyttö- ja naisliikunnan talous on niin ikään ollut 2000-luvun alkupuolen yhtenä tutkimuskohteena liikunnan yhteiskuntatieteissä. Eri lajien tasa-arvokysymyksiä on pohdittu lukuisissa opinnäytetöissä, joissa on perehdytty muun muassa naisten jalkapalloon, golfiin ja purjehdukseen.

Liikuntapedagogiikan näkökulmasta on tutkittu lasten ja nuorten osallistumista liikuntaan niin liikuntatunneilla kuin muuten koulupäivän aikana, samoin kuin heidän osallistumismotiivejansa. Yhtenä muuttujana on käytetty sukupuolta, mikä on antanut lisätietoa tyttöjen ja poikien osallistumisen eroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Myösmaahanmuuttajien liikunnasta tehdyissä tutkimuksissa sukupuoli näyttää olevan erotteleva tekijä. Sukupuolten tasa-arvo ollut keskeisesti esillä myös laitoksen järjestämissä tiedekongresseissa.

Laitoksen koulutus- ja tutkimustoiminta vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin Suomessa koulua käyviin lapsiin ja nuoriin sekä laajasti koko suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi niin järjestöissä, kunnissa kuin valtionhallinnossakin tarvitaan lisää tutkittua tietoa eri sukupuolten liikuntaan ja urheiluun osallistumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tähän tarpeeseen vastaamista Jyväskylän liikuntakasvatuksen laitos on osaltaan halukas jatkamaan, tuottamalla sukupuolen mukaista tietoa päätöksenteon tueksi eri toimijoille myös tulevaisuudessa.


Suomen Urheiluliitto (SUL) ry:n tyttö- ja naisurheilun kehittämisohjelma

Suomen Urheiluliiton tyttöjen ja naisten yleisurheilun kehittämisohjelma tukee yleisurheilun tasa-arvoisuutta kaikilla toiminnan tasoilla ja pyrkii hyödyntämään aktiivisten naistoimijoiden verkostoja tyttö- ja naisurheilijoiden tukijoina. Kehittämisohjelma käynnistettiin vuonna 2007, kun huomattiin yli 20-vuotiaiden naisurheilijoiden, -valmentajien ja -toimijoiden määrän lasku, ja toisaalta myös naisurheilun tason lasku. Ohjelman ensimmäinen hankekausi päättyi 2010, minkä jälkeen käynnistettiin toinen hankekausi 2011-2013.

Yhtenä keskeisenä toimintamuotona ohjelmassa on ollut urheilijamentorointi. Tämä on mahdollistanut nuorten, varttuneempien sekä jo uransa lopettaneiden naisurheilijoiden aiempaa paremman vuorovaikutuksen. Naisurheilijoiden leirejä on resursoitu ohjelman myötä aikaisempaa enemmän, ja lisäksi seurojen naisvalmentajien sekä muiden naistoimijoiden toimintaa on tuettu eri tavoin. Toiminnan painopisteenä on ollut kokonaisvaltainen valmennus sekä tyttöjen ja naisten valmennuksen erityispiirteiden huomioon ottaminen.

Kehittämistoimenpiteillä on onnistuttu kääntämään naisten tuloskehitys nousuun. Mitä eri toimijoihin tulee, niin naisurheilijoiden määrä on kasvanut 14 prosenttia vuosien 2007-2011 aikana, ja naisvalmentajien osuus 14 prosentista 20 prosenttiin. Tyttöjen ja naisten osuus on tällä hetkellä maajoukkueessa 50 prosenttia ja nuorten EM-ryhmässä 44 prosenttia, suunta on ollut nouseva. Myös naisten osuus liiton eri luottamuselimissä on kasvanut. Naisia on yhä enemmän arvokilpailujoukkueiden johdossa, nousua on ollut 20 prosentista 25 prosenttiin. Vuoteen 2013 asti jatkuvan ohjelman tavoitteen on lisätä edelleen naisten määrää urheilijoina, valmentajina, vapaaehtoistoimijoina sekä päättäjinä.

SUL:n kehittämisohjelmassa on ansiokasta, että siinä on huomioitu naisurheilun sekä määrällinen että laadullinen kehittäminen – niin kilpakentillä kuin järjestötoiminnassa. Ohjelmassa on hyödynnetty kokeneiden naisurheilijoiden ja muiden lajin toimijoiden osaamista. Urheilijoille on tarjottu mahdollisuus vaihtaa kokemuksia vertaisryhmässä ja näin saada tukea oman urheilu-uran kannalta merkityksellisissä valinnoissa. Lajiliittotasolla vastaavia kehittämisohjelmia on toistaiseksi hyvin vähän. Erilaiset mallit tyttö- ja naisurheilun kehittämiseksi ovat täten erityisen arvokkaita.
_ _ _

Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), puh. 0295 3 30054