Nuorten tulevaisuususko on yhteinen vastuumme

Olemme hallituksena sitoutuneet aktiivisesti hyödyntämään tutkittua tietoa päätöksentekomme tukena. Juuri 30-vuotisjuhliaan viettänyt Nuorisobarometri on tässä yksi erinomainen työkalu. Se tarjoaa vuosittain tuoretta tietoa siitä, miten nuoret voivat ja mitä he yhteiskunnastamme ja omasta elämästään ajattelevat. Nuorisobarometri osana suomalaista, laadukasta nuorisotutkimusta on minulle päättäjänä erittäin arvokas.

Yksi Nuorisobarometrin merkittävimmistä muutoksista on nuorten kiinnostuksen kasvu politiikkaa kohtaan, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997. Nuorten äänen kuulumisen ja osallisuuden toteutumisen kannalta tämä on hyvä suunta!

Huolestuttavin tulos puolestaan on nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen. Tämä viesti on meille päättäjille erittäin tärkeä, ja siihen on reagoitava. Emme yksiselitteisesti tiedä, mistä tulevaisuususkon heikkeneminen johtuu. On kuitenkin selvää, että olemme päättäjinä ja aikuisina jossain epäonnistuneet, kun nuorten optimismi omaa tulevaisuuttaan kohtaan on vähentynyt näin voimakkaasti.

Isot yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat nuorten elämään. Viime vuosina erilaisia kansallisia ja paikallisia kriisejä on riittänyt: maailmanlaajuinen pandemia sulkutoimineen, ilmastokriisi, Venäjän hyökkäyssota sekä epävakaa maailmanpoliittinen tilanne. Näiden haasteiden edessä on merkityksellistä saada tietoa nuorten kokemuksista. On myös erittäin tärkeää, että me päättäjät reagoimme näihin signaaleihin ja tietoihin.

Tarvitsemme lisää tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten tulevaisuususkoon ja mitä sille on mahdollista tehdä. Olen kutsunut koolle eri tieteenalojen tutkijoista koostuvan ryhmän tuomaan asiantuntemustaan yhteen. Ryhmän tarkoituksena on muodostaa konkreettisia toimenpidesuosituksia, joiden avulla voimme kääntää nuorten tulevaisuususkon kasvuun. Asiantuntijaryhmä aloittaa työnsä huhtikuun alussa, ja helmikuussa 2026 saamme suositukset tulevaisuususkon vahvistamiseksi.

Jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen, seuraukset voivat olla hyvin laajat. Ensinnäkin kannan huolta nuorista. Jokainen syrjäytynyt nuori on valtava inhimillinen tragedia, ja haluan työskennellä nuorten elämäntyytyväisyyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Toiseksi on selvää, että yhteiskuntana meillä ei ole varaa menettää nuorten optimismia ja uskoa omaan tulevaisuuteensa. Tällä on suora yhteys nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen, joilla taas on vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyskehitykseen.

Meillä jokaisella on mahdollisuus omassa roolissamme osallistua nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen. Nuorten kuulemisten ja tutkimusanalyysien perusteella tiedämme, että nykyinen pinnalla oleva kriisi- ja velkapuhe tarttuu myös nuoriin. Nähtävissä ei ole vaihtoehtoisia, positiivisia tulevaisuuskuvia. Nuoret tarvitsevat paitsi konkreettisia tekoja hyvän elämän mahdollistamiseksi tässä ja nyt, myös toivoa ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen. Ministerinä olen sitoutunut edistämään näitä molempia.

Asiantuntijaryhmä selvittämään nuorten tulevaisuususkoa heikentäviä tekijöitä ja ratkaisuja (OKM uutinen 19.3.2025)