Ministeri Talvitie eduskunnan lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston kulttuuripoliittista selontekoa
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien puhe eduskunnan lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston kulttuuripoliittista selontekoa 19.2.2025
- puhuttaessa muutokset mahdollisia –
Arvoisa puhemies!
Olen iloinen ja jopa kiitollinen siitä, että saan tänään esitellä valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon täällä eduskunnan suuressa salissa. Selonteon johtoajatuksena on, että kulttuuri on jokaisen oikeus ja kulttuuri kuuluu kaikille.
Varsinainen selonteko on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on polku, joka on kulkenut tähän hetkeen. Selontekoa on ollut valmistelemassa laaja taide- ja kulttuurialan toimijakenttä. Kuulemistilaisuuksissa viime vuonna oli yli tuhat henkilöä. Selontekoon saatiin lausunnot 280 taholta. Tämä on osoitus siitä, että selonteko on yhdessä laadittu - ja yhdessä toteutettavaksi tarkoitettu! Haluankin omasta puolestani kiittää jokaista merkityksellisestä/tärkeästä ja arvokkaasta panoksesta tällä tärkeällä polulla.
Selonteko on kauan odotettu ja toivottu linjaus. Se asettaa vision Suomen kulttuuripolitiikalla pitkälle tulevaan, 2040-luvulle saakka ja siitä, mihin suuntaan toivomme, että kulttuuripolitiikkaa tulisi Suomessa viitoittaa. Tämä on historiamme toinen kulttuuripoliittinen selonteko.
Edellinen selonteko laadittiin 15 vuotta sitten. Edellisen selonteon keskeisinä toimenpiteitä oli mm. Taiteen keskustoimikunnan muuttaminen Taikeksi, kansallinen digitaalinen kirjastohanke, kulttuurin hyvinvointivaikutuksien tunnistaminen, monikulttuurisuuden käsitteen määrittely, taiteen prosenttiperiaatteen ja muotoilun edistäminen sekä harrastamisen mahdollisuuksien laajentaminen.
On hienoa, että voimme käydä yhdessä täällä eduskunnan suuressa salissa laaja-alaista keskustelua kulttuurista ja taiteesta sekä niiden merkityksestä Suomelle.
Yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan tekijöitä, suunnitelmia ja resursseja, joilla jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Suomi tarvitsee näkymiä tulevaisuuteen, joita visioiksikin kutsutaan. Ne luovat polkuja ja toivoa tulevaan. Jokainen meistä on kulttuurin kokija ja toteuttaja. Jokainen meistä rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaa, toivottavasti myös hyvää huomista. Kulttuuri vie meitä eteenpäin ja auttaa ymmärtämään maailmaa ympärillämme.
Arvoisa puhemies!
2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä samalla yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.
Suomea hyvinvointivaltiona ja yhtenä maailman onnellisempana kansakuntana ei olisi ilman suomalaista taidetta ja kulttuuria. Yhteisöllisen taiteen ja kulttuurin kautta vaalimme suomalaisuutta ja se kehittyy ja säilyy. Yhteiskuntamme ydin on kulttuuri, jolle syvimmät arvomme, kuten luottamusyhteiskunta, yhdenvertaisuus, sivistys, tasa-arvo ja demokratia rakentuvat yli sukupolvien ja hallituskausien.
Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten toimimme suhteessa muihin ja itseemme: kulttuurin tuntemus lisää ymmärrystä itsestä ja toisistamme, yhteiskunnasta ja maailmasta. Samalla empatia muita kohtaan kasvaa. Se on myös väline ääriajattelun ja konfliktien ehkäisyssä.
Hyvään elämään kuuluvat kulttuurin tuomat henkiset sisällöt. Tämä edellyttää, että meillä jokaisella on valmiudet oivaltaa uutta, oppia tekemään asioita aiempaa kekseliäämmin ja meillä on pyrkimys yhteiseen hyvään. Taide ja kulttuuri vahvistavat näitä ominaisuuksia.
Arvoisa puhemies!
Kulttuurin tekijänä, toteuttajana ja kokijana ihminen toimii osana yhteisöä: läheisiä, sukua, lähiseutua, kotimaata ja jotain suurempaa. Parhaimmillaan kulttuuri rakentaa siltoja ihmisten välille ja edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toteuttaa myös länsimaista demokratiaa. Tämä luo perustan, joka tukee hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä uhkia kohtaan. Kulttuurin avulla voimme puhua myös vaikeista aiheista ja tuoda niihin uusia näkökulmia.
Suomalaiset voivat olla ylpeitä omasta monipuolisesta kulttuuriperinnöstään. Suomalaisella kulttuurilla on itseisarvo ja suojaava merkitys epävakaassakin turvallisuusympäristössä. Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle, jopa myös maanpuolustustahdolle. Tämä näkemys vahvistui itselläni vierailtuani Ukrainassa helmikuun alussa.
Kulttuuri yhdistää ja inspiroi ihmisiä yli kansallisten ja kielirajojen. Se luo pehmeää vaikutusvaltaa kansainvälisissä suhteissa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sen on oltava osa kansainvälisten suhteidemme hoitamista, diplomatiaa ja ulkopolitiikkaa. Kulttuuri Suomen maakuvassa lisää maamme kiinnostavuutta työntekijöille, tutkijoille, opiskelijoille ja matkailijoille. Suomi ja maailma tarvitsevat kulttuurin sisältöjä ja näkyvyyttä.
Arvoisa puhemies!
Kulttuuri toimii sivistyksen vahvistajana, yhteisöllisyyden rakentajana ja talousrattaiden moottorina. Kulttuuri luo, mahdollistaa ja vahvistaa myös kestävää elämäntapaa, palvelutaloutta, aineetonta arvonluontia ja ihmisen kykyä elää tasapainossa luonnon ja ympäristön kanssa. Kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi on olennaista toimia resurssiviisaasti, jotta kaikki pääsevät tekemään, luomaan ja kokemaan kulttuuria.
Tätä varten tässä selonteossa esitellään tulevaisuusvisio kulttuurin kukoistuksesta 2040-luvulla. Eduskuntakäsittelyn jälkeen laadittava selonteon toimeenpanosuunnitelma konkretisoi yhteisesti asetetun vision toteutumista.
Selonteon laatimisen osallistavassa prosessissa on ollut satoja alan toimijoita, kansalaisia ja asiantuntijoita työstämässä tavoitteita ja parhaita keinoja kulttuurin ja luovien alojen vahvistamiseksi. Merkityksellisyys syntyy, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa.
Olemme yhteisellä asialla: selonteko ilmaisee kulttuurin voiman ja toiveikkaan tulevaisuuden kaikille.
Kulttuuri on jokaisen oikeus ja kulttuuri kuuluu kaikille.
Toivon, että eduskunta käsittelee kevään aikana useassa valiokunnassa.
- - -