Ministeri Henriksson Suomen oppisopimuskoulutuksen 100-vuotisjuhlaseminaarissa 11.10.

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Suomen oppisopimuskoulutuksen 100-vuotisjuhlaseminaarissa Tampere-talolla 11.10.2023.

Hyvät oppisopimuskoulutuksen asiantuntijat, hyvä juhlaseminaariväki,

Bästa läroavtalsexperter, bästa jubileumsseminariepublik,

On suuri ilo ja kunnia saada esittää opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys oppisopimuskoulutuksen satavuotisjuhlaseminaarissa. Tällainen ainutlaatuinen koulutusjärjestelmään liittyvä satavuotisjuhla ei osu ihan jokaisen opetusministerin kohdalle, joten koen olevani etuoikeutettu päästessäni juhlistamaan tätä merkkitapausta. 

Det är en stor glädje och ära att få framföra undervisnings- och kulturministeriets hälsning på 100-årsjubileumsseminariet för läroavtalsutbildningen. En sådan här unik hundraårsfest som har att göra med utbildningssystemet får inte varje undervisningsminister ta del av. Det är mycket fint att nu få fira denna milstolpe med er. 

Me koulutamme ja kouluttaudumme elämää varten.  Yhteinen tavoitteemme on, että jokainen nuori ja jokainen ihminen löytäisi oman paikkansa elämässä. Tie tämän löytämiseen voi näyttää jokaisen kohdalla hieman erilaiselta. Yhdelle lukio-opinnot sopivat hyvin, toiselle puolestaan sopii ammatillinen koulutus oppilaitoksessa, ja kolmannelle juuri oppisopimuskoulutus on tie tulevaisuuden työpaikkaan. 

Sata vuotta sitten annetun oppisopimuslain tavoitteena oli lainsäädäntötoimin luoda edellytyksiä ammattitaitoisten työntekijöiden kehittymiselle. Siihen aikaan ammatillinen koulutus oli yhtä kuin oppisopimuskoulutus, koska keskiajalta lähtien oli ammattitaitoa kehitetty mestari-kisälli -mallilla. Ammattitaito opittiin kokeneemman ammattilaisen ohjauksessa käytännön työtehtäviä tehden. Koulutustarve oli aikaisemmin ymmärretty lähinnä tilapäiseksi ilmiöksi, eikä sille ollut olemassa pysyviä rakenteita. 

Teollisen tuotannon kasvun myötä tuli tarve tarjota mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen siten, että voitiin työllistyä kasvavalle teolliselle sektorille. Oppisopimuskoulutus hyväksi todettuna tapana hankkia ammattitaito haluttiin vakiinnuttaa lainsäädännöllä, ja luoda yhteiset pelisäännöt kaikkien osapuolten parhaaksi.

Vuonna 1923 Suomi teki itsenäisyytensä alkutaipaleella päätöksiä, jotka elävät ja kantavat vielä nykypäivänäkin. Sata vuotta sitten annettu oppisopimuslaki on tietysti vuosisadan aikana muuttunut, kumottukin. Oppisopimuskoulutus on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan. Onhan meillä nykytilassakin haasteita, joihin se tarjoaa ratkaisuja. Vai miltä kuulostavat osaajapula, työelämän muuttuvat osaamistarpeet, koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyö ja koulutuksen tarjonnan vastaaminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin? Jatkuvasti kehittyvä oppisopimuskoulutus on asia, josta voimme olla ylpeitä ja iloisia.

Nopeasti reagoiva, joustava ja vahvaan työelämäyhteistyöhön perustuva oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, jonka merkitys korostuu ammattien ja työelämän muutoksissa. Pääosin työtä tehden tapahtuva osaamisen hankkiminen, päivittäminen, uudelleen suuntaaminen tai syventäminen on edelleen oppisopimuskoulutuksen kovinta ydintä. 

Työpaikalla järjestettävä koulutus on ilahduttavasti yleistynyt viime vuosina. Erityisesti oppisopimuskoulutus on yleistynyt nuoremmissa ikäluokissa. On tärkeää, että työpaikalla järjestettävä koulutus näyttäytyy opiskelijoille yhtä hyvin järjestettynä suoritettavasta tutkinnosta, koulutusalasta tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. On pyrittävä jatkuvasti kehittymään. Asia liittyy vahvasti myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien työllistymiseen. Tämä tehtävä tarjoaa teille oppisopimusosaajille jatkossakin merkityksellistä tekemistä, jossa osaamisenne pääsee koko yhteiskunnan käyttöön.

On hienoa, että me suomalaiset elämme yhä pidempään. Se on osoitus siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme on onnistunut. Maamme ongelmana on kuitenkin, kuten kaikki tiedämme, että meille syntyy liian vähän lapsia. Väestön ikääntyminen aiheuttaa osaajapulaa, jonka ratkaiseminen tarkoittaa myös työhön johtavaa maahanmuuttoa. 

Osaajapulassa ja rekrytointihaasteissa oppisopimuskoulutus tarjoaa vaihtoehdon, jossa pääsee välittömästi tekemään käytännön työtehtäviä työmarkkinoille. Kun sisältö ja toteutus suunnitellaan aina yhdessä työelämän kanssa, vastaa koulutus myös työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Työ löytää tekijänsä, josta tulee vielä ammattitaitoinen tekijä. Tämä oli lainsäätäjän tavoitteena jo sata vuotta sitten oppisopimuslakia säädettäessä ja sama tavoite oppisopimuskoulutuksella on edelleenkin. 

Det är fint att vi finländare lever allt längre. Det är ett bevis på att vårt välfärdssamhälle har lyckats. Finlands problem är ändå att det föds för få barn. En åldrande befolkning leder till brist på kompetent arbetskraft, och därför behövs också arbetskraftsinvandring. 

I brist på kompetent arbetskraft och vid rekryteringsutmaningar erbjuder läroavtalsutbildningen ett alternativ där man omedelbart får utföra praktiska arbetsuppgifter på arbetsmarknaden. Då läroavtalsutbildningens innehåll och genomförande alltid planeras tillsammans med arbetslivet, motsvarar det också arbets- och näringslivets behov. Arbetet hittar den som kan utföra det, och denna person blir yrkeskunnig. Detta var lagstiftarens mål redan för hundra år sedan när läroavtalslagen stiftades, och det här är fortfarande syftet med läroavtalsutbildningen.

Hyvät kuulijat,

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on syytä vahvistaa.  Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia uudistetaan. Koulutuksen järjestäjien kannustimia vahvistetaan siten, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Rahoitusmalliin luodaan kannusteita suorittaa tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla vastataan jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamiseen ja alueelliseen työvoimatarpeeseen. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. 

Kaikki edellä mainittu edellyttää, että koulutuksen järjestäjät analysoivat koulutuksesta kerättyä tietoa ja toimintaympäristöään, pureutuvat erityisesti oman alueensa osaamistarpeisiin ja hyödyntävät täysimääräisesti ammatillisen koulutuksen joustavia mahdollisuuksia. Tässä työssä oppisopimuskoulutuksen parissa toimivat ovat kehittämistyön eturintamassa toimiessaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työ- ja elinkeinoelämän kanssa. 

Hyvä juhlaväki, Bästa festpublik,

Toivon ja uskon, että 100 vuoden kuluttua oppisopimuskoulutuksen juhlassa siellä puhuvat voivat todeta tulosten olevan hyviä. Toivon myös, että siellä voidaan todeta oppisopimuskoulutuksen olleen jo pitkään elimellinen osa koulutusjärjestelmää ja oppimisen kuuluvan jokaisen arkeen. Ja vaikka todennäköisesti oppisopimuskoulutus on siihen mennessä edennyt taas pitkän tien, olisi se kuitenkin edelleen vastaamassa työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin luomalla yksilöille ja organisaatioille tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä. Siis muuttamassa maailmaa. 

Haluan lopuksi esittää lämpimät kiitokset kaikille oppisopimuskoulutuksen parissa työskennelleille ja nykyään työskenteleville asiantuntijoille, oppisopimusopiskelijoille ja työnantajille tekemästänne työstä suomalaisen osaamisen hyväksi ja toivottaa onnea ja menestystä seuraavalle vuosisadalle.

Jag vill avslutningsvis framföra ett varmt tack till alla sakkunniga som har jobbat och nu jobbar med läroavtalsutbildningen, till alla läroavtalsstuderanden och arbetsgivare för ert arbete för det finländska kunnandet, och önska lycka och framgång inför nästa århundrade.