Ministeri Grahn-Laasonen jakoi valtionpalkintoja
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
19.11.2015
15.10
Tiedote
Arkkitehtuurin valtionpalkinnon saivat Verstas arkkitehdit Oy ja muotoilun valtionpalkinnon muotoilija Mikko Kärkkäinen. Monialaisen taiteen valtionpalkinnon sai Association WHS -yhdistys. Kirjallisuuden valtionpalkinnon sai kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisänen ja kääntäjien valtionpalkinnon suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä. Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon sai ruotsintaja Janina Orlov.
Palkinnot jakoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen torstaina Helsingissä. Kukin valtionpalkinto on 13 500 euroa, ja valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 15 000 euroa. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista.
- Useita tänään palkittavia taiteilijoita yhdistää toiminta kansainvälisissä verkostoissa, useiden kielien ja kulttuurien rajamaastoissa. Taide ja kulttuuri ovat parhaita väyliä Suomen avaamisessa entistä kansainvälisemmäksi ja erilaisia kulttuureja arvostavammaksi yhteiskunnaksi, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.
- Maamme arkkitehtuuri ja muotoilu ovat aina olleet kansainvälisiä ja saavuttaneet mainetta ja menestystä ulkomailla. Täällä palkittavat näiden alojen tekijät rakentavat ja omalta osaltaan uudistavat tätä jatkumoa.
- Kirjallisuutemme ansaitsee - ja tarvitsee - sekä kirjallisuusviennin kautta maailmanlaajuista lukevaa yleisöä että viennin tuomia tekijänoikeustuloja. Elinvoimainen ja lukijoiden mieltä kiehtova kirjallisuus tarvitsee myös vankan taloudellisen pohjan, jotta lahjakkuudet hakeutuisivat tulevaisuudessakin ilmaisemaan itseään kirjoittamisen kautta.
Arkkitehtuurin valtionpalkinto 2015 Verstas arkkitehdit Oy
Valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta myöntää vuoden 2015 arkkitehtuurin valtionpalkinnon Verstas arkkitehdit Oy:lle.
Suomalaisen koulun menestystarinan taustalla on pedagogisten laatutekijöiden ohella poikkeuksellisen tasokas uusi kouluarkkitehtuuri. Viime vuosien menestyneimpiä ja innostavimpia koulusuunnittelijoitamme ovat Verstas arkkitehdit Oy:n Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen.
Osakkaiden läpimurtotyö, Kirkkojärjen koulu ja sitä seurannut Saunalahden koulu Espoossa ovat saaneet runsaasti myös kansainvälistä huomiota. Ne ovat päivittäneet suomalaisen kouluarkkitehtuurin jo ennestään korkean tason. Nyt kunnianhimoisen oppimisympäristön suunnittelu on saamassa jatkoa: Turun Hirvensalon koulu ja Aalto-yliopiston uusi Otaniemen kampusrakennus ovat vakiinnuttamassa toimiston kiintotähdeksi suomalaisen arkkitehtuurin taivaalle.
Loogisena jatkeena oppimisympäristöjen toteutuksille toimisto on suunnittelemassa myös hoivaympäristöjä. Tuore voitto Lapin keskussairaalakilpailussa laajentaa mielenkiintoa arjen ympäristöjen inhimillistämiseen. Verstaan arkkitehtuuri on uutta luovaa, mutta pohjaa suomalaisen arkkitehtuurin parhaisiin menestystekijöihin, eläytyvään ja humaaniin suunnitteluun, joka tuo valoa arjen ympäristöihin.
Muotoilun valtionpalkinto 2015 Mikko Kärkkäinen
Valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta myöntää vuoden 2015 muotoilun valtionpalkinnon muotoilija Mikko Kärkkäiselle. Mikko Kärkkäinen on puualan artenomi, käsityömuotoilija, valon ja puun yhdistäjä sekä Järvenpäässä toimivan Tunto-yrityksen perustaja ja pääsuunnittelija.
Kärkkäinen on keskittynyt uusien valoteknologioiden ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Hän on kehittänyt puun muotoilun osaamistaan ja yhdistänyt uudella, hienostuneella tavalla vaneritaivutuksen, massiivipuun ja lediteknologian. Tuloksena on valaisimia, jotka loistavat niin toimitiloissa kuin kodeissa.
Kärkkäinen on aktiivisesti seurannut valoteknologioiden murrosta ja ensimmäisinä muotoilijoina kehittänyt uusia innovatiivisia valaisimia. Hän huomioi digiajan tuomalla valaisimiin latauspisteitä mobiililaitteille ja kehittämällä älypuhelimilla tapahtuvaa valonohjausta. Kärkkäinen on osallistunut useisiin tila- ja näyttelysuunnitteluprojekteihin, joissa on tarvittu uutta näkemystä valaistuksen integroituessa osaksi historiallisia kohteita, moderneja työympäristöjä ja tilan ergonomiaa.
Tunto-yhtiö työllistää kymmenkunta käden- ja suunnittelun taitajaa. Se on erinomainen esimerkki yrityksestä, jossa taideteollisuuteen liittyvä luovuus, rohkeus ja kunnianhimo tuottavat kansainvälisesti palkittuja tuotteita ja asiantuntemusta.
Monialaisen taiteen valtionpalkinto 2015 Association WHS ry
Valtion taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikunta myöntää vuoden 2015 monialaisen taiteen valtionpalkinnon Association WHS -yhdistykselle. WHS on visuaalisen teatterin ja nykysirkuksen taiteilijaryhmän Ville Walon, Kalle Nion ja Anne Jämsän perustama yhdistys. Palkinto myönnetään uuden monialaisen taiteen esityspaikan Teatteri Unionin perustamisesta Helsinkiin.
Teatteri Unionin tiloissa nähtävät esitykset rikkovat raikkaasti totuttua. Sirkuksen, näyttämötaiteen, musiikin, kuva- sekä videotaiteen ja elokuvan rajapinnoilla ja välissä liikkuvien esitysten rinnalla teatterin ohjelmistoon kuuluu luentoja, klubi-iltoja sekä elokuvaesityksiä. Teatteri Unioni on osoittanut pystyvänsä luomaan siltaa niin eri taiteenalojen kulttuuritoimijoiden kuin eri aikakausien ja maiden välille. Teatterin monipuoliseen ja korkealaatuiseen ohjelmistoon kuuluu uutta ja vanhaa sekä kotimaista ja kansainvälistä taidetta. Esitykset ovat myös löytäneet yleisönsä lyhyessä ajassa.
Kirjallisuuden valtionpalkinto 2015 Hannu Väisänen
Valtion kirjallisuustoimikunta myöntää vuoden 2015 kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisäselle hänen ansiokkaasta ja monipuolisesta työstään kirjallisuuden saralla.
Hannu Väisänen teki kaunokirjallisen läpimurtonsa esikoisromaanillaan Vanikan palat vuonna 2004. Antero-saagassaan Väisänen käyttää maalauksistaan tuttuja eläviä värejä sekä limittää horisontteja kutoessaan jännitteen nuoruuttaan kommentoivan minäkertojan ja nuoremman, muistetun minän välille. Tuoreimman kaunokirjallisen teoksen Piisamiturkki ja muita kertomuksia tarinat vievät kiehtovalla tavalla mahdottomilta tuntuviin, silti mahdollisina kuvattuihin maailmoihin.
Hannu Väisänen operoi taiteenlajien rajapinnassa ja vuoropuheluttaa sanan ja kuvan suhdetta. Hän on löytänyt tarkastelupisteensä Ranskasta, joka kasvatti hänet sellaiseksi ihmisiä ja ihmisyyttä luupilla katsovaksi taiteilijaksi, joka hän nyt on. Omaäänisellä tuotannollaan Väisänen muistuttaa, ettei eletyn ja koetun tarvitse olla läsnä ja käsillä, vaan ne voivat olla rakennuspuina mielessä, kun niistä luodaan jokin oma, syvällinen ja kiehtova maailmansa - Väisäsen maailma.
Kääntäjien valtionpalkinto 2015 Jyrki Lappi-Seppälä
Valtion kirjallisuustoimikunta myöntää vuoden 2015 kääntäjien valtionpalkinnon suomentaja, FM Jyrki Lappi-Seppälälle erityisesti hänen uudesta Don Quijoten suomennoksestaan.
Jyrki Lappi-Seppälän ansiokas ura on alkanut jo 1960-luvulla. Don Quijoten suomennoksessa Lappi-Seppälä välittää kirkkaalla tavalla kirjailija Miguel de Cervantesin lakonisen asenteen ja vinon huumorin. Lappi-Seppälä tuo länsimaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi nykyaikaiseksi romaaniksikin mainitun espanjalaisen klassikon eteemme luotettavana nykykielisenä tulkintana, alkuteoksen näköisenä ja arvoisena. Cervantesin massiivisessa vyörytyksessä kohtaavat ikiaikainen tarinankerrontaperinne, ritariromantiikan rappio, hulvaton paisuttelu sekä armoton aikalaiskritiikki. Jyrki Lappi-Seppälä piirtää Don Quijote -suomennoksellaan puumerkkinsä pysyvästi suomennoskirjallisuuden historiaan.
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2015 Janina Orlov
Janina Orlov (s. 1955) on asunut Ruotsissa vuodesta 1997 ja tehnyt merkittävää työtä Suomen kirjallisuuden puolesta naapurimaassamme. Orlov on kääntänyt nimekkäimpiä nykykirjailijoitamme ruotsiksi, esimerkiksi Sofi Oksasen romaanituotannon, Rosa Liksomia, Katja Kettua ja Riikka Pulkkista. Repertuaari ei rajoitu aikuistenkirjoihin, vaan esimerkiksi Tatusta ja Patusta tuli Sixten ja Blixten, ja näin he saivat lisää lapsiystäviä Ruotsista.
Kaikkiaan Janina Orlov on ehtinyt ruotsintaa kolmisenkymmentä teosta ruotsalaisille kustantamoille ja pitää yllä kustantamoiden kiinnostusta Suomen kirjallisuuteen, sillä kirjan matka käännöksenä naapurimaahan ei ole lyhyestä välimatkasta huolimatta helppo tai itsestään selvä. Ansiokkaat, kriitikoiden ja lukijoiden arvostamat käännökset ovat nostaneet maamme kirjallisuuden uudella tavalla ruotsalaisten tietoisuuteen.
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimet, valtion taidetoimikunnat, myöntävät valtionpalkintoja tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.
Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation FILIn ehdotuksen perusteella.
Lisätietoja:
- arkkitehtuuri ja muotoilu: erityisasiantuntija Viivi Seirala, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 707
- kirjallisuus ja kaunokirjallisuuden kääntäjät: erityisasiantuntija Henri Terho, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 901
- monialainen taide: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 724
- valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto: tiedottaja Silja Hakulinen, FILI, p. 040 5347 526
Kuvia tilaisuudesta.
- Useita tänään palkittavia taiteilijoita yhdistää toiminta kansainvälisissä verkostoissa, useiden kielien ja kulttuurien rajamaastoissa. Taide ja kulttuuri ovat parhaita väyliä Suomen avaamisessa entistä kansainvälisemmäksi ja erilaisia kulttuureja arvostavammaksi yhteiskunnaksi, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.
- Maamme arkkitehtuuri ja muotoilu ovat aina olleet kansainvälisiä ja saavuttaneet mainetta ja menestystä ulkomailla. Täällä palkittavat näiden alojen tekijät rakentavat ja omalta osaltaan uudistavat tätä jatkumoa.
- Kirjallisuutemme ansaitsee - ja tarvitsee - sekä kirjallisuusviennin kautta maailmanlaajuista lukevaa yleisöä että viennin tuomia tekijänoikeustuloja. Elinvoimainen ja lukijoiden mieltä kiehtova kirjallisuus tarvitsee myös vankan taloudellisen pohjan, jotta lahjakkuudet hakeutuisivat tulevaisuudessakin ilmaisemaan itseään kirjoittamisen kautta.
Arkkitehtuurin valtionpalkinto 2015 Verstas arkkitehdit Oy
Valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta myöntää vuoden 2015 arkkitehtuurin valtionpalkinnon Verstas arkkitehdit Oy:lle.
Suomalaisen koulun menestystarinan taustalla on pedagogisten laatutekijöiden ohella poikkeuksellisen tasokas uusi kouluarkkitehtuuri. Viime vuosien menestyneimpiä ja innostavimpia koulusuunnittelijoitamme ovat Verstas arkkitehdit Oy:n Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen.
Osakkaiden läpimurtotyö, Kirkkojärjen koulu ja sitä seurannut Saunalahden koulu Espoossa ovat saaneet runsaasti myös kansainvälistä huomiota. Ne ovat päivittäneet suomalaisen kouluarkkitehtuurin jo ennestään korkean tason. Nyt kunnianhimoisen oppimisympäristön suunnittelu on saamassa jatkoa: Turun Hirvensalon koulu ja Aalto-yliopiston uusi Otaniemen kampusrakennus ovat vakiinnuttamassa toimiston kiintotähdeksi suomalaisen arkkitehtuurin taivaalle.
Loogisena jatkeena oppimisympäristöjen toteutuksille toimisto on suunnittelemassa myös hoivaympäristöjä. Tuore voitto Lapin keskussairaalakilpailussa laajentaa mielenkiintoa arjen ympäristöjen inhimillistämiseen. Verstaan arkkitehtuuri on uutta luovaa, mutta pohjaa suomalaisen arkkitehtuurin parhaisiin menestystekijöihin, eläytyvään ja humaaniin suunnitteluun, joka tuo valoa arjen ympäristöihin.
Muotoilun valtionpalkinto 2015 Mikko Kärkkäinen
Valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta myöntää vuoden 2015 muotoilun valtionpalkinnon muotoilija Mikko Kärkkäiselle. Mikko Kärkkäinen on puualan artenomi, käsityömuotoilija, valon ja puun yhdistäjä sekä Järvenpäässä toimivan Tunto-yrityksen perustaja ja pääsuunnittelija.
Kärkkäinen on keskittynyt uusien valoteknologioiden ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Hän on kehittänyt puun muotoilun osaamistaan ja yhdistänyt uudella, hienostuneella tavalla vaneritaivutuksen, massiivipuun ja lediteknologian. Tuloksena on valaisimia, jotka loistavat niin toimitiloissa kuin kodeissa.
Kärkkäinen on aktiivisesti seurannut valoteknologioiden murrosta ja ensimmäisinä muotoilijoina kehittänyt uusia innovatiivisia valaisimia. Hän huomioi digiajan tuomalla valaisimiin latauspisteitä mobiililaitteille ja kehittämällä älypuhelimilla tapahtuvaa valonohjausta. Kärkkäinen on osallistunut useisiin tila- ja näyttelysuunnitteluprojekteihin, joissa on tarvittu uutta näkemystä valaistuksen integroituessa osaksi historiallisia kohteita, moderneja työympäristöjä ja tilan ergonomiaa.
Tunto-yhtiö työllistää kymmenkunta käden- ja suunnittelun taitajaa. Se on erinomainen esimerkki yrityksestä, jossa taideteollisuuteen liittyvä luovuus, rohkeus ja kunnianhimo tuottavat kansainvälisesti palkittuja tuotteita ja asiantuntemusta.
Monialaisen taiteen valtionpalkinto 2015 Association WHS ry
Valtion taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikunta myöntää vuoden 2015 monialaisen taiteen valtionpalkinnon Association WHS -yhdistykselle. WHS on visuaalisen teatterin ja nykysirkuksen taiteilijaryhmän Ville Walon, Kalle Nion ja Anne Jämsän perustama yhdistys. Palkinto myönnetään uuden monialaisen taiteen esityspaikan Teatteri Unionin perustamisesta Helsinkiin.
Teatteri Unionin tiloissa nähtävät esitykset rikkovat raikkaasti totuttua. Sirkuksen, näyttämötaiteen, musiikin, kuva- sekä videotaiteen ja elokuvan rajapinnoilla ja välissä liikkuvien esitysten rinnalla teatterin ohjelmistoon kuuluu luentoja, klubi-iltoja sekä elokuvaesityksiä. Teatteri Unioni on osoittanut pystyvänsä luomaan siltaa niin eri taiteenalojen kulttuuritoimijoiden kuin eri aikakausien ja maiden välille. Teatterin monipuoliseen ja korkealaatuiseen ohjelmistoon kuuluu uutta ja vanhaa sekä kotimaista ja kansainvälistä taidetta. Esitykset ovat myös löytäneet yleisönsä lyhyessä ajassa.
Kirjallisuuden valtionpalkinto 2015 Hannu Väisänen
Valtion kirjallisuustoimikunta myöntää vuoden 2015 kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisäselle hänen ansiokkaasta ja monipuolisesta työstään kirjallisuuden saralla.
Hannu Väisänen teki kaunokirjallisen läpimurtonsa esikoisromaanillaan Vanikan palat vuonna 2004. Antero-saagassaan Väisänen käyttää maalauksistaan tuttuja eläviä värejä sekä limittää horisontteja kutoessaan jännitteen nuoruuttaan kommentoivan minäkertojan ja nuoremman, muistetun minän välille. Tuoreimman kaunokirjallisen teoksen Piisamiturkki ja muita kertomuksia tarinat vievät kiehtovalla tavalla mahdottomilta tuntuviin, silti mahdollisina kuvattuihin maailmoihin.
Hannu Väisänen operoi taiteenlajien rajapinnassa ja vuoropuheluttaa sanan ja kuvan suhdetta. Hän on löytänyt tarkastelupisteensä Ranskasta, joka kasvatti hänet sellaiseksi ihmisiä ja ihmisyyttä luupilla katsovaksi taiteilijaksi, joka hän nyt on. Omaäänisellä tuotannollaan Väisänen muistuttaa, ettei eletyn ja koetun tarvitse olla läsnä ja käsillä, vaan ne voivat olla rakennuspuina mielessä, kun niistä luodaan jokin oma, syvällinen ja kiehtova maailmansa - Väisäsen maailma.
Kääntäjien valtionpalkinto 2015 Jyrki Lappi-Seppälä
Valtion kirjallisuustoimikunta myöntää vuoden 2015 kääntäjien valtionpalkinnon suomentaja, FM Jyrki Lappi-Seppälälle erityisesti hänen uudesta Don Quijoten suomennoksestaan.
Jyrki Lappi-Seppälän ansiokas ura on alkanut jo 1960-luvulla. Don Quijoten suomennoksessa Lappi-Seppälä välittää kirkkaalla tavalla kirjailija Miguel de Cervantesin lakonisen asenteen ja vinon huumorin. Lappi-Seppälä tuo länsimaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi nykyaikaiseksi romaaniksikin mainitun espanjalaisen klassikon eteemme luotettavana nykykielisenä tulkintana, alkuteoksen näköisenä ja arvoisena. Cervantesin massiivisessa vyörytyksessä kohtaavat ikiaikainen tarinankerrontaperinne, ritariromantiikan rappio, hulvaton paisuttelu sekä armoton aikalaiskritiikki. Jyrki Lappi-Seppälä piirtää Don Quijote -suomennoksellaan puumerkkinsä pysyvästi suomennoskirjallisuuden historiaan.
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 2015 Janina Orlov
Janina Orlov (s. 1955) on asunut Ruotsissa vuodesta 1997 ja tehnyt merkittävää työtä Suomen kirjallisuuden puolesta naapurimaassamme. Orlov on kääntänyt nimekkäimpiä nykykirjailijoitamme ruotsiksi, esimerkiksi Sofi Oksasen romaanituotannon, Rosa Liksomia, Katja Kettua ja Riikka Pulkkista. Repertuaari ei rajoitu aikuistenkirjoihin, vaan esimerkiksi Tatusta ja Patusta tuli Sixten ja Blixten, ja näin he saivat lisää lapsiystäviä Ruotsista.
Kaikkiaan Janina Orlov on ehtinyt ruotsintaa kolmisenkymmentä teosta ruotsalaisille kustantamoille ja pitää yllä kustantamoiden kiinnostusta Suomen kirjallisuuteen, sillä kirjan matka käännöksenä naapurimaahan ei ole lyhyestä välimatkasta huolimatta helppo tai itsestään selvä. Ansiokkaat, kriitikoiden ja lukijoiden arvostamat käännökset ovat nostaneet maamme kirjallisuuden uudella tavalla ruotsalaisten tietoisuuteen.
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimet, valtion taidetoimikunnat, myöntävät valtionpalkintoja tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.
Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation FILIn ehdotuksen perusteella.
Lisätietoja:
- arkkitehtuuri ja muotoilu: erityisasiantuntija Viivi Seirala, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 707
- kirjallisuus ja kaunokirjallisuuden kääntäjät: erityisasiantuntija Henri Terho, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 901
- monialainen taide: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 724
- valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto: tiedottaja Silja Hakulinen, FILI, p. 040 5347 526
Kuvia tilaisuudesta.