Ministeri Saarelan puheenvuoro Euroopan parlamentissa

Arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät valiokunnan jäsenet,

Minulle on ilo ja kunnia olla esittelemässä tänään omalta osaltani Suomen puheenjohtajuuskauden agendaa ja painotuksia. Vastuulleni kuuluvat kulttuuri-, nuoriso-, audiovisuaaliset ja urheiluasiat sekä tekijänoikeuskysymykset - kaikki sektoreita, jotka koskettavat ja kiinnostavat ihmisiä eri puolilla Eurooppaa, ja joiden tiedän olevan myös parlamentin sydäntä lähellä.

Haluaisin aloittaa meille tärkeästä yhteisestä asiakokonaisuudesta eli yhteisistä lainsäädäntöhankkeista. Näissä olemmekin edellisten puheenjohtajamaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan tekemän tehokkaan työn ansiosta ja parlamentin rakentavan panoksen avulla saavuttaneet merkittävää edistystä

Uskon, että olemme yhtä mieltä siitä, että monivuotiset yhteistyöohjelmat ovat yhteisön kulttuuri- ja nuorisotoiminnan selkäranka.

Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisin tehtävä on yhteispäätösmenettelyn saattaminen onnelliseen päätökseen Kulttuuri 2007-, Kansalaisten Eurooppa-, Media 2007- ja Nuorisotoimintaohjelmista. Ohjelmien käynnistyminen vuoden 2007 alussa on elintärkeää.

Neuvoston yhteiset kannat ohjelmiin ovat valmistumassa ja ne toimitetaan parlamentille syyskuussa.

Vaikka poliittiset suuret ratkaisut on jo tehty, työtä on vielä jäljellä. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää parlamenttia ponnisteluista ohjelmapäätösten aikaansaamiseksi ja olen varma siitä, että yhteistyömme jatkuu hyvässä hengessä

Uskomme vakaasti, että läheinen yhteistyö esittelijöiden Vasco Graça Mouran, Hannu Takkulan, Ruth Hieronymin sekä Lissy Grönerin kanssa luo mahdollisuuden nopeutettuihin ratkaisuihin ja ohjelmien käynnistymiseen vuoden 2007 alussa.

Tätä meiltä odottavat sekä Euroopan kulttuurielämä, audiovisuaalisen alan toimijat että Euroopan nuoret.

Tervehdimme ilolla kulttuurienvälisen vuoropuhelun vahvistamista teemavuonna 2008. Tutkimme parhaillaan neuvostossa parlamentin muutosehdotuksia. Tavoitteemme on päästä pian yhteiseen kantaan. Teemme tässä yhteistyötä parlamentin ja esittelijä Erna Hennicot-Schoepgesin kanssa.

Tämä aihe on polttava sekä kansanvälisesti että kansallisesti ja vaatii yhteisiä toimia. Haluammekin vahvistaa kestäviä vaikutuksia vetämällä mukaan yhteisön toimielimet sekä laajan eurooppalaisten ja kansallisten toimijoiden joukon.

Toukokuun neuvostossa tehtiin historiallinen päätös yhteisön liittymisestä kulttuurista moninaisuutta koskevaan Unescon konventioon.

Jäsenvaltioiden olisi nyt nopeasti ratifioitava tämä sopimus, jotta ne yhteisön kanssa yhdessä saattaisivat sopimuksen voimaan. Olemme muodostaneet tätä varten yhteydenpitomekanismin jäsenvaltioiden ja komission kesken. Lisäksi valmistelemme yhteisen menettelytapaohjeen toiminnalle sopimuksen toimielimissä.

Haluan mainita, että Suomi on osaltaan tehnyt kaikki sopimukseen liittymiseen vaadittavat askeleet. Toivomme tämän esimerkin rohkaisevan muitakin jäsenmaita nopeaan toimintaan.

Edellä mainittujen lainsäädäntöhankkeiden lisäksi jatkamme neuvoston vuosien 2005 ja 2006 kulttuurialan työsuunnitelman toteuttamista. Työsuunnitelman aihealueet muodostavat neuvoston työtä ohjaavan "Rolling agendan".

Olemme käynnistäneet vuonna 2007 alkavan kolmannen työsuunnitelman valmistelun meitä seuraavien puheenjohtajamaiden kanssa. Työsuunnitelmien perinne siis jatkuu.

Arvoisa valiokunta,

Nostamme luovan teollisuuden panoksen Euroopan talouskasvuun kautemme suureksi keskusteluteemaksi, myös neuvostossa marraskuussa. Hyödyllisen pohjan tälle keskustelulle antaa komission tilaama kulttuurin taloutta koskeva selvitys.

Lisäksi valmistelemme yhdessä seuraavan puheenjohtajamaan Saksan kanssa toiminta-poliittisen asiakirjan kevään 2007 Eurooppa-neuvostoon.

Osana tätä kokonaisuutta tuemme komission online -sisältöjä vahvistavaa politiikkaa eurooppalaisen kulttuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Tämä politiikka ulottuu niin kulttuuri-, tietoyhteiskunta-, sisämarkkina- kuin kauppapolitiikkaankin. Asia on myös työllisyyden ja kilpailupolitiikan kannalta tärkeä.

Luovien toimialojen tuotanto on korkean lisäarvon tuotantoa, jota Eurooppa tarvitsee. Kulttuurin talous saa yhteistyöstä synergiaetuja ja toimii tehokkaammin teknologian tukemilla laajentuvilla markkinoilla.

Mitä digitointiin ja digitaalisten aineistojen säilyttämiseen tulee, odotamme komission ehdotusta suosituksesta. Pidämme asiaa kiinnostavana ja Suomi haluaa olla mukana tässä prosessissa.

Digitaalisen kirjaston toteuttamiseen liittyy monia vielä ratkaisemattomia mm. taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Olemme valmistautuneet tiiviiseen yhteistyöhön näiden käsittelemiseksi ja asian eteenpäinviemiseksi.

Kollegani, liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen vastuulla olevassa komission esityksessä audiovisuaalisia mediapalveluita koskevasta direktiivistä mainitsisin muutaman kulttuuripolitiikan kannalta tärkeän asian.

Pidän tärkeänä sitä, että direktiivi antaa riittävän kehyksen alaikäisten suojeluun median haitallisilta sisällöiltä. Kulttuuripoliittisesti merkittäviä ovat myös riippumattoman audiovisuaalisen tuotannon edistämistoimet, elokuvien integriteettiä turvaava mainoskäytäntö, elo-kuvien esittämisjärjestys medioissa sekä kansalaisten tiedonsaanti. Direktiivillä saattaa olla vaikutuksia myös urheilun lähetysoikeuksiin.

Hyvä puheenjohtaja,

Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet kuuluvat Suomen puheenjohtajuuden tärkeimpiin kysymyksiin. Järjestämme kulttuuriyhteistyöstä asiantuntijakokouksen Kajaanissa syyskuussa. Sen tehtävänä on vauhdittaa unionin ja Venäjän välisen kulttuuria koskevan tiekartan toimeenpanoa. Tämä vahvistaisi kulttuurisia yhteyksiämme.

Mitä urheiluasioihin tulee, voin kertoa teille, että komissio on järjestämässä yhdessä Suomen kanssa epävirallisen urheiluministerikonferenssin Brysselissä marraskuussa. Kokouksen teemoja ovat komission valmistelussa oleva valkoinen kirja sekä prioriteettimme, terveyttä edistävä liikunta ja urheilun vapaaehtoinen kansalaistoiminta.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valiokunnan jäsenet,

Me kaikki muistamme kipeästi talven ja kevään nuorisomielenosoitukset eri puolilla Eurooppaa. Ne nostivat otsikoihin nuorten huolen työmarkkinoiden ja elämän epävarmuudesta ja lyhyistä työsuhteista. Meidän on suhtauduttava vakavasti nuorten liikehdintään ja löydettävä uusia tapoja lähestyä tätä ongelmaa.

Suomi on ottanut nuorisotutkimuksen yhdeksi nuorisopolitiikan erityisteemaksi puheen-johtajuuskaudellaan. Uskon, että nuorisotutkimuksen aseman lujittaminen päätöksenteossa ja ongelmien analysoinnissa antaa meille välineitä tulevaisuuden ongelmien ratkaisuun, koskivatpa ne sitten nuorten vieraantuneisuutta, nuorten kasvu- ja elinoloja tai työllistymistä. Euroopan ikärakenteen muuttuminen on myös nuorisopoliittinen haaste.

Kaikkien näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvitsemme toimivaa yhteistyötä hallinnon, tutkimuksen, nuorisojärjestöjen ja itse nuorten välillä. Tästä Suomella on hyvä kokemus.

Nuorisopolitiikka on sekä väestö- että työmarkkinapolitiikkaa, mutta ennen kaikkea investointi Euroopan tulevaisuuteen. Haluamme eurooppalaisen nuorisosopimuksen näkyvän käytännön toimina, olennaisena osana Lissabonin strategiaa.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa valiokunta

Kulttuuri on kaiken sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen perusta. Se on myös merkittävä osa eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistamista. Ja mikä tärkeintä, se on yhteiskuntien ja myös Euroopan yhteisön vahvin koheesiotekijä, johon meidän on panostettava.