Ministeri Kalliomäki epävirallisessa ministerikokouksessa

Arvoisa komissaari, hyvät kollegat, hyvät naiset ja herrat

Minulla on ilo toivottaa Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Suomeen ja Helsinkiin. Toivoimme kokousta valmistellessamme, että voisimme tarjota teille talvisen ja lumisen Helsingin, mutta tässä suhteessa valmistelumme eivät aivan onnistuneet. Mutta ehkäpä siitä huolimatta voimme tarjota teille jotakin jouluista ennen kuin kokous on ohi!

Hyvät ystävät! Eurooppa on monien haasteiden edessä - meidän tulee panostaa kilpailukykymme parantamiseen, jotta voimme kohdata globalisaation asettamat haasteet voitokkaasti. Toisaalta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja koheesion tiivistäminen on keskeistä.

Tässä kokouksessa meillä on tervetullut tilaisuus keskustella eurooppalaisesta ammattikoulutuspolitiikasta ja sen mahdollisuuksista edistää Euroopan kilpailukykyä, osaamisen laatua ja sosiaalista koheesiota.

Mutta aluksi haluaisin sanoa muutaman sanan päättymässä olevasta Suomen puheenjohtajakaudesta Euroopan unionissa.

Puheenjohtajakautemme koulutuspoliittisen asialistan päätavoitteena ovat olleet Elinikäisen oppimisen ohjelmasta tehtävä päätös, jäsenvaltioiden yhteisen Koulutus ja ammattiopetus 2010 -työohjelman edistäminen, koulutuksen laadun, tasa-arvon ja tehokkuuden, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyden sekä ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen.

Olen hyvin tyytyväinen voidessani nyt todeta, että koulutuksen alalla kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu, ja lähitulevaisuudessa voimme hyvillä mielin siirtää puheenjohtajuuden Saksalla.

Kuten hyvin kaikki tiedämme, Neuvosto ja Euroopan Parlamentti ovat saavuttaneet yksimielisyyden uudesta Elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja ohjelma pääsee alkamaan ajallaan vuoden 2007 alusta.

Päätös, ja tiukassa aikataulussa pysyminen on tulosta edeltävien puheenjohtaja-maiden ja Euroopan parlamentin tehokkaasta työstä, mistä lausun niille parhaat kiitokseni.

Ohjelman kautta entistä laajempi joukko opiskelijoita, koululaisia, opettajia, oppilaitoksia ja yrityksiä pääsee hyödyntämään eurooppalaisen koulutusyhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia.

Olen varma, että uusi ohjelma ja sen mahdollistamat moninaiset yhteistyömuodot vaikuttavat hyvin myönteisesti koulutuksen ja ammattiopetuksen laatuun, vahvistavat koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta sekä edistävät opiskelijoiden liikkuvuutta.

Olen myös tyytyväinen voidessani todeta, että Neuvosto ja Euroopan Parlamentti ovat yhdessä hyväksyneet liikkuvuuden eurooppalaista laatuperuskirjaa sekä elinikäisen oppimisen perustaitoja koskevat suositukset. Nämä suositukset tukevat merkittävästi henkilövaihtoja ja kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden toteuttamista.

Unionin päätösten linja jatkui viime kuussa, kun Neuvosto hyväksyi päätelmät koulutuksen tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä erityisesti päätelmät ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä - aihe, josta voimme tänään laajemmin keskustella. Neuvosto kävi myös monipuolisen keskustelun korkeakoulutuksen uudenaikaistamisesta Euroopassa.

Voin myös todeta tyytyväisenä, että Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen suosituksesta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Valmisteilla oleva tutkintojen viitekehys (EQF) tulee omalta osaltaan lisäämään jäsenmaiden mahdollisuuksia osaamisen ja pätevyyksien vertailussa. Viitekehyksen perustana ovat oppimistulokset ja saavutettu osaaminen - mielestäni tämä lähesty-mistapa on onnistunut ja se myös lisää eurooppalaisten koulutusjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja helpottaa yhteistyötä kaikilla tasoilla. Saavutettu yleisnäkemys edisti merkittävällä tavalla EQF:n jatkokehittämistä.

Olemme panneet ilolla merkille, että puheenjohtajakautemme seminaarit ovat kiinnostaneet eurooppalaisia kollegoitamme. Seminaareja on järjestetty koulutuksen tasa-arvosta ja tehokkuudesta, aikuiskoulutuksesta, ja elinikäisestä ohjauksesta.

Jo tässä vaiheessa haluaisin kiittää kaikki jäsenmaita, komissiota ja Euroopan Parlamenttia hyvästä yhteistyöstä koulutuksen ja ammattiopetuksen asioiden edistämisessä.

Nyt haluan siirtyä päivän teemaan, ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Se on olennainen osa elinikäistä oppimista. Sen merkitys inhimillisen pääoman kerryttäjänä on keskeinen, kun pyrimme saavuttamaan talouskasvulle, työllisyydelle ja sosiaaliselle koheesiolle asettamamme tavoitteet.

On syytä korostaa, että yksinomaan korkeakoulutus ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Ammatillinen koulutus Euroopassa palvelee suurinta osaa opiskelijoista ja suurin osa työvoimasta tarvitsee myös tulevaisuudessa ammatillista koulutusta ja sen tuottamaa ammattiosaamista.

Kööpenhaminan prosessi - jonka toinen seurantakokous tämänpäiväinen kokouksemme on - on onnistuneella tavalla korostanut ammatillisen koulutuksen merkitystä Euroopassa osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämisessä.

Haasteena on kehittää Euroopan kilpailukykyä siten, että pystymme täysipainoisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Meillä tulee on käytettävissämme ammattiosaajia, jotka pystyvät toimimaan joustavasti työelämän muutoksissa innovaatioy-hteiskunnan edellyttämällä tavalla.

Ammatillisen koulutuksen tulee kattaa työelämän tarpeita vastaava laaja osaamisperusta, ja samalla korostaa huippuosaamista kaikilla koulutustasoilla. Riittävän monipuolisella osaamisvarannolla voimme varmistaa innovaatiotoiminnan tuloksellisen kehittämisen ja vastata teollisuuden, palvelujen ja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin.

Euroopan kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeätä, että ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret saavat koulutusta, joka vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Tärkeätä on lisäksi varmistaa, että koulutus antaa heille tietoja, taitoja ja osaamista, joka tukee elinikäistä oppimista.

Nyt koulutuksessa olevat nuoret kohtaavat tulevat työmarkkinat, jotka korostavat ammattipätevyyttä, valmiutta jatkuvaan oppimiseen sekä monia sosiaalisia taitoja. Lisäksi nuoriin kohdistuvat lisääntyvän joustavuuden haasteet, jotka korostavat muun muassa liikkuvuutta työmarkkinoilla.

Tärkeä osa eurooppalaista ammattikoulutuspolitiikkaa on työelämässä olevien aikuis-ten osaamisen kehittäminen. Globalisaatio, työssäolevien ikääntyminen, teknologinen muutos ja hyvinvointipolitiikan ylläpitäminen edellyttävät kasvavaa panostusta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

Jotta voimme taata osaavan, kilpailukykyisen työvoiman saatavuuden, meidän täytyy olla valmiita keskustelemaan myös aikuiskoulutuskustannusten jakamisesta yritysten, yhteiskunnan ja yksilön välillä - yritysten osuus koulutuskustannuksista tulee varmasti tulevaisuudessa nousemaan.

Meillä on Euroopassa yli 70 miljoonaa aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Näiden aikuisten osalta meidän tulee huolehtia muun muassa siitä, että kehitämme toimivan ratkaisun koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.

Näin voimme mahdollistaa sellaisten aikuisten osaamisen kehittämistä, joilla ei ole muodollisen koulutuksen antamaa pätevyyttä. Tällä toiminnalla voimme edistää myös esimerkiksi maahanmuuttajien integroitumista työelämään - asia, joka on ajankohtainen monissa Euroopan maissa.

Ammatillisen koulutuksen järjestelmät Euroopan maissa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Olemme tästä huolimatta - tai sen ansioista - onnistuneet hyvin alan yhtei-styön edistämisessä.

Erilaisuus on myös rikkaus ja kannustaa keskinäiseen oppimiseen. Jo nyt on nähtävissä, että olemme saavuttaneet merkittävää kehitystä useissa konkreettisissa asioissa niin eurooppalaisella tasolla kuin maiden välillä.

Eurooppalaisen tutkintoviitekehyksen (EQF) rinnalla toinen tärkeä Euroopan tason kehittämishanke on opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) kehittäminen ammatilliseen koulutukseen.

Järjestimme lokakuussa alussa Suomessa aiheesta seminaarin, jossa jäsenmaiden edustajilla oli mahdollisuus laajasti keskustella järjestelmän kehittämisestä.

Tulokset seminaarista olivat rohkaisevat ja keskustelujen perusteella jäsenmaat ovat hyvin valmistautuneet juuri alkaneeseen ECVET-konsultaatioon. Katson, että ECVET täydentää valmistuessaan hyvin jo käytössä olevaa korkeakoulutuksen vastaavaa järjestelmää ja edistää omalta osaltaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta Euroopassa.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille myös ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen ja erityisesti siihen liittyvän ENQA-VET-laatuverkoston toiminnan.

Ammattikoulutuksen laatua parannettaessa enemmän painoa eurooppalaisella agen-dalla onkin pantava ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja koulutuksen järjestäjien hyvään hallintoon.

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että koulutus vastaa työelämän ja yksilöiden tarpeita ja, että osaamistarpeita ennakoidaan. Kansallisesta koulutuksen laadunvarmistamisesta on huolehdittava ja opettajien ja työpaikkakouluttajien osaamista kehitettävä. Lisäksi on tehostettava julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen kehittämällä yhteisiä rahoitus- ja investointijärjestelyjä.

Eurooppalaisessa yhteistyössä vertaisoppiminen on osoittautunut tulokselliseksi työskentelytavaksi - sen metodeja tulee kuitenkin edelleen kehittää, jotta sen tulokset ovat paremmin kaikkien käytettävissä.

Arvoisat kollegat,
tänään meillä on mahdollisuus lähestyä ammatillisen koulutuksen eurooppalaista yhteistyötä monipuolisesti. Tarkoituksenamme on löytää yhteinen eurooppalainen näkemys niistä painopisteistä ja suuntaviivoista, jotka haluamme ammattikoulutuspolitiikalle tulevaisuudessa asettaa.

EU:n Neuvoston marraskuussa hyväksymät päätelmät antavat keskustelullemme hy-vän pohjan. Nyt saamme myös uuden näkökulman tavoiteasetteluun, kun mukana keskustelussa ovat EU-jäsenvaltioiden lisäksi kaikki muutkin Kööpenhaminan prosessiin osallistuvat maat sekä eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt ja Euroopan komissio. Oman näkökulmansa keskusteluun tuo myös EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOP.

Suomi pitää tärkeänä jatkaa sitä hyvin edennyttä kehittämistyötä, jota Kööpenhaminan prosessissa on ammatillisen koulutuksen alalla tehty. Neuvoston päätelmien valmistelun yhteydessä tekemämme selvityksen perusteella voimme todeta, että osallistuvat valtiot ja eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt suhtautuvat erittäin myönteisesti ammatillisen koulutuksen tehostettuun eurooppalaisen yhteistyöhön - ja näkevät Kööpenhamina -prosessin jatkamisen tärkeänä. Tästä lähtökohdasta meidän on hyvä edetä.

Prosessin tässä vaiheessa on mielestäni tärkeintä jatkaa sitä työtä, jota olemme menestyksellisesti yhdessä tehneet. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää tutkimus- ja tilastotiedon kehittämiseen, jotta voimme perustaa eurooppalaiset ja kansalliset kehittämistoimet entistä luotettavampaan tietopohjaan.

Tarvitsemme tietoon perustuvaa päätöksentekoa - tarvitsemme vankkaa tilastollista ja tutkimustietoa ammattikoulutuksen tuloksellisuuden päätöksiä tehtäessä!

Haluan tässä korostaa erityisesti komission merkittävää roolia yhteisen tietopohjan luomisessa erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Edellee haluan myös korostaa, että tärkeämpää kuin uuden tiedon kerääminen, on jo olemassa olevien tietojen systemaattinen ja johdonmukainen käyttö.

Kööpenhaminan julistuksesta on nyt neljä vuotta. Kaksi vuotta sitten Maastrichtissa ammattikoulutuksesta vastaavat ministerit, sosiaalipartnerit ja komissio sopivat uusista ja tarkemmista painopisteistä.

Nyt edessämme on uusi vaihe: Kööpenhaminan prosessin todellinen jalkauttaminen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tasolle. Tässä meillä tulee olemaan laaja tehtäväkenttä edessämme. Toivottavasti kuulemme keskustelussa konkreettisia esi-merkkejä tästä.

Hyvät kollegat! Näillä sanoilla haluan avata tämän päivän keskustelun ja seuraavaksi haluan antaa puheenvuoron komissaari Jan Figelille Euroopan komissiosta.