Kestävän kehityksen tapahtuma:
Luovuudella, hyvinvoinnilla ja sivistyksellä vauhditetaan kestävyysmurrosta

Joulukuun puolessa välissä kokoonnuttiin jälleen pohtimaan kestävän kehityksen teemoja. Tällä kertaa aiheina olivat mm. miten sivistyshallinnon toimilla voidaan edistää jokaisen mahdollisuutta vaikuttaa myönteisen tulevaisuuden rakentamiseen, ja miten sivistyshallinto voi toteuttaa YK:n Agenda 2030:n lupausta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tapahtumalla alustettiin myös Sivistyksen teemavuotta 2024.

Tilaisuuden avasi kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Lehikoinen korosti puheessaan, että maailma on muuttunut ja ajassamme on tarve myönteisyydelle. Täytyy ratkoa tiedossa olevia ongelmia, missä osaltaan koulutus ja osaamistason nosto ovat tärkeitä. Onkin hienoa, että YK:n ilmastokonferenssi COP28:ssa oli ensimmäisen kerran koulutus mukana agendateemana, totesi kansliapäällikkö.

Alustuspuheenvuorot pitivät Saana Ylikruuvi (Nuorten Agenda 2030 –ryhmä), Pekka Sauri ja Lauri Tuomi (Kansanvalistusseura sr.). Puheenvuoroissa nousi vahvasti sivistyksen merkitys kestävyysmurroksessa. Todettiin, että koulun tehtävänä on uudistaa yhteiskunnan mallia ja tarjota tulevaisuuden työkalut. Sivistyshallinto on yksi merkittävimmistä toimijoista kestävän elämäntavan polulla.

Todettiin myös opettajien merkitys muutokseen suhtauduttaessa. Opettajien yksi tehtävä on tukea aktiivista toimijuutta nuorten keskuudessa jo opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Opettajat tarvitsevat myös tukea, että osaavat käsitellä ilmasto- ja kestävyysasioita. Oppilatoksiin voi esimerkiksi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita opettajan avuksi. Todettiin myös, että Opettajankoulutusfoorumissa on viime vuosina kehitetty tavoitteistoa ja sisältöjä. Opetustyön tulevaisuuden osaamistarpeissa onkin yhtenä ulottuvuutena todettu kestävän kehityksen osaaminen. Asiassa on siten edistymistä.

Paneelikeskustelun osallistujat Eeva Furman (Valtioneuvoston kanslia), Sami Itani (Aalto-yliopisto), Anni Koivisto (Saamelaiskäräjät), Sixten Korkman, Liisa Suvikumpu (Säätiöt ja rahastot ry.) sekä Annukka Vainio (Kestävyystieteiden instituutti HELSUS) nostivat mm. esiin varhaiskasvatus ja sen merkitys. Informaation kriittinen arviointikyky pitää olla osa kasvatusta alusta asti, jotta meillä on työkalut disinformaation torjumiseen. 

Nuorten aktivismi ja osallisuus olivat myös yksi keskustelun aihe. Yleisesti todettiin, että nuoret kuullaan paremmin kuin aikaisemmin, mutta että siihen voisi olla vielä enemmän mahdollisuuksia, myös silloin kuin nuoret sitä itse haluavat. Kulttuuri ja kansalaisjärjestötoiminta tavoittavat myös Suomessa koko väestöä hyvin.

Puheenvuoroissa nostettiin myös esiin se, että systeeminen muutos yhdessä kulttuurisen muutoksen kanssa on yhtä kuin kestävyysmurros, ihmisen käyttäytymisen murros. Kestävässä kehityksessä on kyse sivistyksestä laajasti. Onkin harhaa, että muutosta ei tapahtuisi. Se tapahtuu vääjäämättä – joko kaaoksena tai hallitusti. Siksi pitää aktiivisesti viedä asioita oikeaan suuntaan.

Lopuksi pohdittiin, mitä on sivistys. Moni osallistuja oli samaa mieltä siitä, että sivistys on kohtaamista, kuuntelua ja kuulemista, hyvää tahtoa ja yhteisymmärrystä – ei oman voiton tavoittelua eikä oman kärjen miettimistä.  Ihmisten välinen keskustelu on demokratiassa tärkeintä. Sivistyksen tulee tuottaa empatiaa, toisten huomioimista ja luovuutta.

Sivistyksen teemavuosi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi, jota Kansanvalistusseura rs. koordinoi. Tapahtumassa kerrottiin, että vuoden tarkoituksena on pyyhkiä pölyt sivistyksen päältä ja tuoda sivistys tähän päivään ja kaikkien arkeen. Halutaan kannustaa toiveikkuuteen ja tulevaisuususkoon. Sivistyksessä on kehittämistarpeita, mutta yhteistyöllä päästään eteenpäin. Optimismiinkin on mahdollisuuksia ja syytä.

Lisätietoja:

-    Neuvotteleva virkemies Hannu Vainonen, puh. +358 295 330 323 
-    Tietoa tapahtumasta ja ohjelma  
-    Sivistyksen teemavuosi 2024 
-    Kestävä kehitys opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla