Koulukiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan hyviä käytäntöjä ja resursseja

Tällä viikolla on käyty äärimmäisen tärkeää ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua koulukiusaamisen vastaisesta työstä. On tärkeää, että niin eduskunta, Tasavallan presidentti, media kuin kaikki muutkin mielipidevaikuttajat selvästi ja yhteen ääneen toteavat, että joka ikisellä lapsella ja nuorella pitää olla oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjillä ja aikuisilla on lakisääteinen velvollisuus turvata turvallinen opiskeluympäristö kaikille sekä puuttua kiusaamiseen. Jokainen yksittäinen väkivallanteko tai kiusaamistapaus tarkoittaa, että me olemme epäonnistuneet näissä lasten kannalta keskeisten velvoitteiden täyttämisessä.

Suomessa on pitkään tehty työtä kouluväkivaltaa ja -kiusaamista vastaan, ja se on myös kantanut hedelmää. Nuorten väkivaltarikokset ja koulukiusaaminen on Suomessa viimeisten vuosien aikana vähentynyt. Työtä pitää kuitenkin jatkaa ja syventää, niin kauan kuin yksikin lapsi tai nuori joutuu kokemaan turvattomuutta omassa arjessaan. 

Koulukiusaamisen vastaisessa työssä tarvitaan ennen kaikkea kahta asiaa: toimivia käytäntöjä ja resursseja. Hyvää yhteistyötä on monin puolin Suomea tehty muun muassa eri viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kun löydetään toimivia tapoja puuttua kiusaamiseen, pitää tietoa niistä levittää kaikkialle. Toiseksi, pitää ymmärtää että kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan riittävästi aikuisia, joilla on riittävästi aikaa kiusaamisen selvittämiseen, ennaltaehkäisyyn ja koulun toimintakulttuurin kehittämiseen.

Opetus- ja sivistystoimeen kohdistuvat säästöt kohdistuvat aina myös kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettuun työhön. Kouluväkivalta ja kiusaaminen ovat aina vaikeita ilmiöitä, joihin harvoin löytyy helppoja ratkaisuja. Siksi tärkeintä on panostaa siihen pitkäjänteiseen työhön hyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen, mitä kouluissa ja oppilaitoksissa päivittäin tehdään. Tämä viesti on tärkeää huomioida myös kuntatasolla, erityisesti  aikana, jolloin huolestuttavan monissa kunnissa suunnitellaan sivistys- ja opetustoimeen kohdistuvia säästöjä.

Viime vaalikaudella opetus- ja kulttuuriministeriössä tehtiin laaja asiantuntijaselvitys kiusaamisen ehkäisystä. Tällä vaalikaudella ryhmän ehdottamia toimenpiteitä toimeenpannaan ja viedään eteenpäin. Varhaiskasvatuksessa on esimerkiksi käynnistetty lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen ja kiusaamisen vastainen hanke ja tasa-arvokasvatusta vahvistetaan. Lisäksi Opetushallitus julkaisee pian oman oppaansa, jossa on käytännön toimia siitä, miten oppilaitoksissa tulee puuttua kiusaamistilanteisiin ja opetusalan täydennyskoulutuksen yhtenä painopistealueena on turvallisuus, osallisuus ja hyvinvointi. 

Tämän lisäksi toteutamme vaalikauden aikana mittava yli 300 miljoonan euron Oikeus oppia -hankkeen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jonka kautta kanavoidaan rahoitusta tasa-arvon edistämiseen sekä oppimisen tukeen. Ohjelman puitteissa on myös tarkoitus vahvistaa moniammatillista työtä kouluissa ja oppilaitoksissa. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltoon on tulossa sitovat mitoitukset ja lisää resursseja sekä perusopetukseen että toiselle asteelle ja varhaiskasvatukseen on tekeillä oma oppimisen tuen malli. Tämän lisäksi teemme hallitusohjelman mukaisesti toimenpideohjelma kiusaamista ja yksinäisyyttä vastaan. Siinä työssä tulemme osallistamaan kaikkia eduskuntapolueita, ja sen yhteydessä tarkastelemme myös asiantuntijaselvityksen ehdotuksia lainsäädäntömuutoksista, muun muassa rehtoreiden toimivaltaan liittyen. 

Opetusministeri Li Andersson