Joko koko Suomi liikkuu?

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoitetta kohti kuljetaan Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla. Ohjelmaa on toteutettu jo tovi, ja monia kiinnostaa, mitä ohjelmassa on tehty ja mitä on meneillään.

Suomi liikkeelle -ohjelma pureutuu liikkumattomuuden haasteeseen. Tosiasia on, että vain pieni osa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi, mikä aiheuttaa haasteita niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Yksilöille liian vähäinen liikkuminen voi ilmetä terveysongelmina, jaksamisen haasteina ja jopa työkyvyttömyytenä. Yhteiskunnan tasolla kyse on esimerkiksi sote-palveluiden riittävyydestä, talouden kantokyvystä ja työkykyisestä väestöstä. Liikkumattomuus kytkeytyy myös kasvaviin mielenterveyden haasteisiin.  

Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla kehitetään yhteiskunnan rakenteita siten, että ihmisillä on yhä paremmat mahdollisuudet liikkua. Lisäksi viestinnällisin keinoin havahdutetaan ihmisiä arkiliikkumisen merkityksestä. Tavoitteena on, että yhä useampi ihminen hyödyntää liikkumisen mahdollisuuksia.  

Toimenpiteet vauhdissa

Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle -ohjelmalle on kirjattu 16 toimenpidettä, jotka sisältävät 35 erillistä toimenpidettä. Toimenpiteiden toteutukseen on varattu 20 miljoonaa euroa vuodessa, joista suurin osa jaetaan valtionavustuksina eri tahojen toteuttamiin liikkumisen edistämisen toimenpiteisiin. Seuraavassa on koottuna keskeisimpiä tähän mennessä toteutettuja tai käynnistyneitä toimenpiteitä:

• Liikkuva koulu -toimintaan myönnettiin valtionavustuksia, joilla kehitetään koulupäivistä fyysisesti aktiivisempia ja viihtyisämpiä. Lisäksi peruskoululaisten Move!-mittauksiin kytkeytyvän liikuntaneuvonnan kehittämiseen myönnettiin valtionavustuksia. Jatkossa yhä useampi saa tukea fyysisen toimintakyvyn haasteisiin sekä ohjausta ja kannustusta liikkumisen lisäämiseen. Avustuksia Liikkuva koulu ja Move!-kehittämistoimiin myönnettiin yhteensä 117 kuntaan. 
• Hallituksen esitysluonnos perusopetuslain uudistuksesta, mukaan lukien liikunnallisen elämäntavan lisääminen lakiin, oli lausuntokierroksella loka-marraskuussa. Lakiesitystä viimeistellään loppuvuoden aikana. 
• Korkeakouluille myönnettiin avustuksia Liikkuva opiskelu -toimiin liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Hankkeissa on mukana 17 korkeakoulua (56 kampusta), joissa on yhteensä lähes 200 000 opiskelijaa. 
• Avustuksia liikuntaneuvonnan kehittämiseen myönnettiin 52 kuntahankkeelle, joiden päätavoitteena oli eri ikäisten liikuntaneuvonnan kehittäminen. Lisäksi avustuksia myönnettiin 74 hankkeelle, joissa liikuntaneuvonta on yhtenä osana hanketta.
• Liikkumista lisääviin kokeiluihin ja innovaatioihin myönnettiin 3,7 miljoonaa euroa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla muun muassa edistetään lapsiperheiden liikkumista, liikunnan harrastamisen tapoja, liikkumista osana työelämää ja nuorisotyötä sekä liikkumista tukevien teknologioiden käyttöä.
• Kehittämistyö on käynnistynyt liikunnan ja ravitsemuksen hyödyntämisen parantamiseksi hyvinvointialueilla ja yhdyspinnoilla. Toimilla tuetaan yhteistyörakenteita ja otetaan käyttöön vaikuttavimpia toimintamalleja ihmisten elintapoihin vaikuttamiseksi sekä vahvistetaan ammattilaisten osaamista liikkumisen ja ravitsemusterveyden edistämisessä.
• Liikkumisen olosuhteita tuetaan myöntämällä kunnille avustuksia lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. 
• Kehittämistyö on käynnistetty liikkumisen ja toimintakyvyn lisäämisen nivomiseksi kattavaksi osaksi kutsuntoja.  

Poikkihallinnollisuus keskiössä

Suomi liikkeelle -ohjelman tärkeä prosessitason tavoite on saada koko valtionhallinto tekemään liikkumisen edistämisen toimia poikkihallinnollisesti yhdessä. Ohjelmaa ohjaa ja seuraa Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä, jossa on mukana kuusi ministeriä. Virkatasolla ohjelmaa toimeenpanee Liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa on mukana kymmenen ministeriötä.

Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä on linjannut vuoden 2025 Suomi liikkeelle -määrärahojen kohdennuksista. Toimenpiteitä tullaan tekemään kuuden ministeriön hallinnonaloilla. Ensi vuonna Suomi liikkeelle -ohjelmassa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveydeksi – kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman kanssa. Ohjelmien yhteisenä toimenpiteenä tullaan rahoittamaan alueellisia kansanterveyden edistämisen pilotteja.

Lisää vain liike -viestintä käynnistynyt

Suomi liikkeelle -ohjelman Lisää vain liike -viestinnän tavoitteena on kannustaa ihmisiä huomaamaan arkiaktiivisuuden merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä tarjota keinoja liikkeen lisäämiseksi. Ohjelman Lisää vain liike -viestintäkonseptia toimeenpannaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Lisää vain liike -viestintä näkyy kansalaisille tällä hetkellä erityisesti suomiliikkeelle.fi -verkkosivuilla sekä Instagramissa. Sidosryhmille ohjelmasta viestitään uutiskirjeellä ja LinkedInissä sekä tilaisuuksissa ja seminaareissa, joita on ollut kuluvana vuonna noin viisikymmentä. Sidosryhmien kanssa tehdään jo monenlaista yhteistyötä ja lisää kehitellään mieluusti. Ensimmäiset isommat kansalaisille suunnatut viestinnälliset toimet toteutetaan vuoden 2025 aikana ja näkyvyyttä on tulossa esimerkiksi televisioon, radioon, sosiaaliseen mediaan, lehtiin ja katukuvaan.

Lisää vain liike -viestinnällä on tavoitteena oivalluttaa, että liikkeen lisäämisen omaan arkeen ei tarvitse olla vaikeaa, vaan hyvinkin pienillä arkisilla valinnoilla voidaan saada päivään lisää askeleita ja lihastyötä. Toki ohjelman toimissa, viestintä mukaan lukien, tunnistetaan yksilölliset tekijät ‒ osalle ihmisistä liikkeen lisäämisen kynnykset ovat korkeampia, ja siksi tarvitaan erilaisia tukitoimia sekä rakenteellisia muutoksia.  

Tulosten ja vaikutusten seuranta 

Suomi liikkeelle -ohjelmaan panostetaan paljon kuluvalla hallituskaudella. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa ohjelman toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten kattava seuranta ja arviointi. 

Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen alatyöryhmäksi on perustettu Suomi liikkeelle tietotuotanto- ja seurantaryhmä, joka koostuu tutkijoista ja muista asiantuntijoista. Tietotuotanto- ja seurantaryhmä on valmistellut ohjelman seurantamallin, jonka mukaisesti jokaista ohjelman toimenpidettä seurataan toteuman, tulosten ja vaikutusten tasoilla. Osaan toimenpiteistä kytketään laajempi vaikutusten seuranta ja arviointi. Ohjelman ydintavoitteen ‒ Liikkuminen kääntyy kasvuun jokaisessa ikäryhmässä ‒ toteutumista seurataan väestötutkimuksilla, samalla tunnistaen, että väestötasolla muutokset ovat hitaita, muutoksiin vaikuttaa monet osin eri suuntiin vetävät yhteiskunnalliset voimat ja tulokset voivat näkyä viiveellä. 

Liikkumattomuus tiedostetaan

Lokakuussa toteutetun Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista lähes 90 prosentin mielestä väestön liian vähäinen liikkuminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste Suomessa. Tämä kertoo siitä, että maaperä liikkumisen lisäämisen toimille on Suomessa otollinen. Tavoitteena on, että Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla osaltaan vaikutetaan siihen, että ihmisten tietoisuus alkaa muuttua Lisää vain liike -teoiksi.

Minttu Korsberg
pääsihteeri
Suomi liikkeelle -ohjelma