Hyppää sisältöön

Jatkuva oppiminen käytännössä
Jatkuvaa oppimista kehitetään Espoossa hallintorajat ylittäen ja yhdistäen

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 27.8.2020 15.41
Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu korostaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamista osaamisen ja työllisyyden palveluja rakennettaessa.
Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu korostaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamista osaamisen ja työllisyyden palveluja rakennettaessa.

Omnia on mukana Espoon kuntakokeiluhankkeessa kehittämässä heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluita ja palveluihin ohjaamista. ”Ei riitä, että yksittäisiä palveluita tarjotaan runsaasti ja kehitetään viimeiseen asti, jos asiakas ei ohjaudu oikeisiin osaamispalveluihin”, kuvaa Omnian liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu kehittämistyön lähtökohtia. Kehitettävä palvelumalli perustuu ekosysteemiajatteluun, jossa palvelupolkuja rakennetaan yli hallintorajojen ja koulutusmuotojen, asiakasohjaus keskiössä.

Kehittämistyössä kaikki tekeminen perustuu asiakaslähtöiseen ekosysteemiajatteluun

Kuntakokeilussa työtä tehdään verkostomaisesti yhdessä elinkeinoelämän, järjestöjen, kunnan, Kelan, TE-toimiston, oppilaitosten, sosiaalihuollon ja ohjaamon kanssa. Omnialla on poikkeuksellisen laaja sisäinen toimintapohja, kattaen ammatillisen koulutuksen lisäksi vapaan sivistystyön, aikuisten perusopetuksen, aikuislukion, osaamiskeskus OSKEn, työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Työllistämisen palveluita on kehitetty Omniassa tavoitteellisesti jo vuosia, mutta samalla on huomattu, etteivät asiakkaat aina päädy oikeiden osaamispalveluiden pariin. Tähän haasteeseen vastataan nyt hankkeessa yhdessä Espoon kaupungin ja verkostotoimijoiden kanssa. 

Perinteisen koulutustoiminnan sijaan painopiste on ohjaus- ja valmennuspalveluiden kehittämisessä – ennen työhön tai opiskelemaan siirtymistä. Jatkuvaa oppimista tukeva palvelumalli lähtee asiakkaan tarpeiden mukaisesti perustaitojen, työelämävalmiuksien tai/ja ammatillisen osaamisen vahvistamisesta ohjautuen palvelusta toiseen riippumatta siitä, missä on asiakkaana.

Kehitettävässä palvelumallissa huomioidaan asiakkaan ja yrityselämän tarpeet: julkishallinnontoimijoiden ja kolmannen sektorin lisäksi yksilön työllistymisen edellytyksenä on, että yritykset saadaan mukaan. Siksi merkittävässä roolissa on Business Espoo -verkosto, jonka kautta rakennetaan kolikon toista puolta. Yhteistyöllä varmistetaan työn ja tekijöiden kohtaanto sekä yritysten osaamisen saatavuus. Tätä tukemaan hankkeeseen otetaan mukaan yrityskoordinaattorit, joiden tehtävänä on luoda heikommassa työmarkkina-asemassa oleville siltoja yrityksiin. ”Yritysten sääntöjen mukaisesti, ei hallinnollisten työllisyysprosessien mukaan”, Yli-Suomu korostaa.

Työn ja osaamisen liiton vahvistaminen on Yli-Suomun mielestä hyvä perusta jatkuvan oppimisen kehittämistyölle, mutta se haastaa myös johtamista kaikilla eri tasoilla, aina ministeriöistä alkaen. Liiton onnistuminen edellyttää hallintorajojen ylittämistä, jopa poistamista. Verkostojen ja ekosysteemien johtaminen on tätä päivää ja tulevaisuutta, näkee Yli-Suomu: ”Hallintorakenteet tarvitaan, jotta yhteiskunta pyörii, mutta niiden ei tarvitse näkyä asiakkaalle.” Onnistuessaan uusi johtamis- ja toimintatapa tuottaa parempaa tulosta.

Kuntakokeilun Yli-Suomu näkee tärkeänä avauksena: ”Tavoitetila on hyvä, ja asia on vaikea, mutta uskon tähän.” Hankkeiden avulla mahdollistetaan, mutta myös pakotetaan palvelukonseptien kehittämiseen. Yli-Suomu uskoo, että kehittämissuunnalla on koulutuspoliittisesti iso merkitys: ”Tutkintokeskeisyydestä on päästävä laajempaan osaamisen kehittämisen tavoitteluun. Se tarkoittaa työllisyyspalveluiden kehittämistä siten, että ne tukevat läpi elinkaaren oppimista.” 

Jatkuva oppiminen lisää tunnetta yhteenkuulumisesta, mikä on arvo jo itsessään

Hanke ei ole irrallinen osa Omnian toimintaa, vaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaaminen ja osallisuuden lisääminen ovat keskeinen näkökulma kaikessa tekemisessä. Yli-Suomu kuvaa jatkuvan oppimisen tuovan oivaltamisen ja onnistumisen tunteita.

Tätä tulisi painottaa myös yksilöille, jotka empivät vielä oman osaamisen kehittämistä. Mukaan lähtemiseksi tarvitaan vain uteliaisuutta ja rohkeutta. Hanke auttaa tämän synnyttämisessä kanssakulkijana työllistymiseen ja oppimiseen. Hallintokielelle käännettynä se tarkoittaa yksilöllistä ja henkilökohtaistettua palvelua. Yli-Suomu kuvaa Eeva Kilven aforismin toimivan myös jatkuvan oppimisen kimmokkeena: “Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.”

Kokemusasiantuntijat ovat mukana kehittämistyössä 

”Uskon, että asiakkaan äänen mukaan tuomisella on vaikutusta.”

Omnian nuorten työpajan asiakas Essi osallistuu kokemusasiantuntijana ohjausprosessin kehittämistyöhön. Jo yhden kehittämispäivän perusteella Essi arvioi, että suunta on oikea: ”Kun olin kolme tuntia 50 ihmisen kanssa miettimässä, miten meidän palveluita ja asemaa voisi parantaa, tuli olo, ettei me oltu siellä vain näön vuoksi, että meitä myös kuunnellaan.” Kehittämispäivästä jäi päällimmäisenä mieleen, että päämäärä on tunnistettu varsin hyvin, ja nyt rakennetaan keinoja, joilla siihen päästään.

Keskeisenä haasteena Essi nostaa sen, miten tavoittaa syrjäytyneet nuoret palveluiden pariin. Helppoa se ei ole, hän toteaa. Nuorilla voi olla palveluita kohtaan suuria ennakkoluuloja, ja apua ei välttämättä uskalleta ottaa vastaan. Yhtenä selkeänä vinkkinä Essi kertoo palveluiden viestintään panostamisen: Jos palvelua mainostetaan vain nuorille, se voi kalskahtaa teini-ikäisiltä, jolloin esimerkiksi 26-vuotias ei välttämättä tunnista olevansa kohderyhmää. Siten nuorten aikuisten tulisi näkyä myös visuaalisessa kuvastossa.

Essi on omalla polullaan huomannut, että palveluita on ja niihin pääsee matalalla kynnyksellä oman jaksamisen mukaan. Essillä reitti palveluihin löytyi Ohjaamon kautta. Eri mahdollisuuksista olisi kuitenkin hyvä saada vielä enemmän tietoa.

Hankkeen kehittämistyöstä hyötyvät kohderyhmänä olevat asiakkaat, mutta Essi toivoo, että myös työntekijät saavat työhön lisää iloa sitä myötä, että saavat tehtyä työnsä vielä paremmin.

”Nuorisotyö on varmasti kutsumusammatti. Itse olen kokenut, että kannustamisen meininki on ollut joka paikassa vahvaa. Se kun täysin tuntematon kertoo, että hoidit jutun hyvin – sitä kuulee erilaisella korvalla. Olen oppinut itsestäni puolia, joita en ole aina nähnyt. Suhteellisen itsevarmana lähden täältä jatkamaan opintoja. Että hoidetaan asia pois alta.” 

Jatkuva oppiminen on ihmisen ikuisuusprojekti

Essi kuvaa jatkuvaa oppimista siten, että ihminen on ikuisuusprojekti ja itsensä kehittämistä tapahtuu koko ajan. Monesti siihen tarvitaan tukea, ja on hienoa, että sitä on myös saatavilla. Viestinä niille, jotka vielä epäröivät Essi kannustaa kokeilemaan: Kaikki koulu on aina hyvästä. Kouluttautumista ei tarvitse ikinä katua. Pitää muistaa olla itselleen myös armollinen, eikä verrata itseään muihin.” 

Jatkuvaa oppimista kehittäville Essi lähettää terveisinä kiitokset siitä, että aikaa käytetään syrjäytyneiden nuorten elämän parantamiseen.

”Itse en lähtisi taas kouluun, jos en olisi näitä palveluita saanut”. Essi kannustaa myös asiakkaiden osallistamiseen: ”Uskon että asiakkaan äänen mukaan tuomisella on vaikutusta. Tykkään tosi paljon siitä, että nuoria otetaan mukaan.”

* * *

Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa ja millaisilla järjestelyillä osaamista on mahdollista kehittää? Esittelemme Jatkuva oppiminen käytännössä -artikkelisarjassa hankkeita, jotka edistävät jatkuvan oppimisen linjauksia käytännössä. Ne liittyvät uudistukseen, jolla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.