Hankeavustus ammatillisen koulutuksen järjestäjien johtamisen kehittämiseen luodun toimintamallin käyttöönottamiseksi ja tulosten vaikuttavuuden varmistamiseksi

Tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua ammatillisen koulutuksen johtamista kehittämällä. Tavoitteena on ottaa käyttöön vuoden 2023 strategiarahoituksella toteutetun ammatillisen koulutuksen johtamisen kehittämisen hankkeessa (OKM/33/521/2023) luotu toimintamalli ja varmistaa aiempien tulosten vaikuttavuutta.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallinnon ja operatiivisen johdon tulee nykyistä systemaattisemmin ja ajantasaisemmin seurata, arvioida ja kehittää opiskelijoiden opintojen suorittamista, valmistumista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee edistää varmistamalla, että koulutusta suunnataan työelämän tarpeisiin yhteistyössä työelämän kanssa eri oppimisympäristöjä hyödyntäen. Johdon tehtävänä on varmistaa, että koulutuksen suuntaamisessa on hyödynnetty ajantasaista ennakointitietoa. Koulutuksen järjestäjät tekevät toiminta-alueellaan yhteistyötä työllisyysalueiden kanssa kohtaannon parantamiseksi.

Johdon tehtävänä on myös varmistaa henkilökohtaistamisen toteutuminen osana opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua tarvittavine ohjaus- ja tukitoimineen. Laadukkaalla ja ajantasaisella opintojen henkilökohtaistamisella turvataan opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetuksen määrään, työpaikkaohjaamiseen sekä tarvittavaan oppimisen tukeen. Johdon tehtävänä on varmistaa henkilöstön osaaminen sekä se, että koulutuksen järjestäjän tietojärjestelmät mahdollistavat sujuvan henkilökohtaistamisen toteuttamisen.

Ammatillisen koulutuksen johdon tulee jatkuvasti viestiä organisaatiossaan työelämältä ja opiskelijoilta saamastaan palautteesta ja muusta asiakastiedosta ja hyödyntää palautetta systemaattisesti palvelujensa ja toimintansa kehittämisessä ja johtamisessa. Koulutuksen järjestäjien tulee vahvistaa pedagogista johtamista ja yhdessä tekemisen toimintakulttuuria opiskelija- ja työelämälähtöisten menettelytapojen käyttöön ottamiseksi sekä kehittää opetus- ja muun henkilöstön laadunhallinnan osaamista. 

Valtionavustus vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen parantaa johtamista opetus- ja sivistyssektorilla että uudistaa ammatillisen koulutuksen toiminnan ohjausta vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta vahvistaen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Valtionavustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kehittämistoiminta tapahtuu koulutuksen järjestäjien laajana yhteistyönä.
• Hakemuksesta tulee käydä ilmi valtakunnalliseen verkostohankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät, osallistujien työnjako ja kustannusten jakautuminen. Työnjaosta riippumatta kaikki hankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät sitoutuvat verkostohankkeen kaikkiin tavoitteisiin oman toimintansa kehittämiseksi.
• Hanke toimeenpanee ja kehittää edelleen aiemmassa ammatillisen koulutuksen johtamisen kehittämisen verkostohankkeessa luotua strategisen johtamisen ja pedagogisen johtamisen toimintamallia. Toimeenpanossa tulee erityisesti varmistaa, että valtakunnallisten tietovarantojen tietoja hyödynnetään systemaattisesti ja ajantasaisesti ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toimintamallin tulee toteuttaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyviä hallitusohjelman tavoitteita. 
• Johtamista kehittämällä hanke edistää sitä, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Hakijan tulee kuvata hakemuksessa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusmekanismit, eli millä toimilla tavoitteet saavutetaan.
• Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti johtamisen eri alueiden kehittämisen toimenpiteet, resurssit, hyödynnettävät tietovarannot, tuotokset, toteutuksen aikataulu ja toteutustavat.
• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan.
• Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta johtamisen kehittämisestä ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi kansallisia tietovarantoja hyödyntäen (mm. Koski, eHOKS, Vipunen). Osaaminen ja kokemus tulee kuvata hakemuksessa.
• Hakijalla tulee olla kykyä ja kokemusta osallistaa laajasti eri vaiheessa kehitystyötä olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. 
• Hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ammatillisen koulutuksen järjestäjille
• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. 
• Hankkeen tulee järjestää kaikille avoin päätöswebinaari, jossa esitellään konkreettisesti, miten osallistujat ovat on edistäneet valtakunnallisten tietovarantojen hyödyntämistä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi sekä esitellä hankkeen aikana pidemmälle kehitetty johtamisen ja vaikuttavuuden seurannan toimintamalli.
• Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä ennen hankesuunnitelman toimeenpanon aloittamista kuitenkin kahden kuukauden kuluessa valtionavustuspäätöksestä. Ohjausryhmässä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön edustus. 
• Hanke saa sisältää ohjelmistohankintoja ja -muutoksia enintään 10% kokonaiskustannuksista. 

Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta:

• Valtakunnallisissa palveluissa olevien tietojen (opintojen suorittaminen, opiskelijoiden valmistuminen, työllistyminen, jatko-opintoihin siirtyminen ja eHOKS) hyödyntäminen on parantunut. Koulutuksen järjestäjien johto seuraa valtakunnallisten tietovarantojen avulla opiskelijoidensa opintojen etenemistä sekä muita tietoja ja hyödyntää niitä strategisessa ja pedagogisessa johtamisessaan.
• Koulutuksen järjestäjät vastaavat paremmin toiminta-alueensa työelämän osaamistarpeisiin, Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät alakohtaisen koulutustarjonnan suuntaamisessa aiempaa laajemmin ja systemaattisemmin koulutuksen vaikuttavuutta koskevia tietoja (työllistyminen, jatko-opinnot, opiskelija- ja työelämäpalaute sekä opetushallinnon ennakointityökalut).
• Valtakunnallisissa palveluissa ja tietovarannoissa (esim. eHOKS, valtakunnallinen opinto- ja tutkintorekisteri, opiskelija- ja työelämäpalaute) oleva tiedon laatu on parantunut. Tietojen kattavuus ja laatu hankkeen alussa ja lopussa.
• Tiedon tuotantoon liittyvät prosessit, niiden mittaaminen ja arvioiminen sekä kyky tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen ovat kehittyneet.
• Tuotosten ylläpitoon ja jatkokehittämiseen on luotu pysyvät ja taloudellisesti kestävät mallit.

Tiedot, joita koulutuksen järjestäjien johdon vähintään tulisi seurata ja hyödyntää valtakunnallisista tietovarannoista:

• toteutuneiden opiskelijavuosien määrä suhteessa tavoitteellisten opiskelijavuosien määrään tai muihin vastaaviin rahoituksen perusteisiin
• osaamispisteiden määrä suhteessa toteutuneisiin opiskelijavuosiin
• opintojen keskeyttäminen ja läpäisy (HOKSissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen)
• opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen
• opiskelija- ja työelämäpalautteen vastausten laatu ja kattavuus
• opiskelijoiden osaamisen hankkimistavat ja niiden yhteys työllistymiseen
• koulutustarjonnan kohtaanto (alakohtainen työttömyysasteen ja avointen työpaikkojen määrän suhde, TEM:n työvoimabarometri)

Tietoja tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sekä verrata koulutuksen järjestäjän omia tietoja valtakunnallisiin tietoihin.

Hankkeen aikana tulee seurata edellä mainittuja tietoja ja niiden kehittymistä hankkeen alussa sekä väli- ja päätöstilaisuuksien yhteydessä (alku-, väli- ja lopputilanne).

Budjettierittelystä tulee käydä selkeästi ilmi, miten ja mihin tarkoituksiin hakija aikoo hakemansa avustuksen käyttää. Hakemuksesta tulee käydä lisäksi ilmi, miten avustuksen tavoitteen mukaisia tuloksia arvioidaan ja todennetaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.

Avustuksen saajalle tullaan antamaan lupa siirtää avustusta eteenpäin, jolloin avustuksen saajan ja käyttäjän tulee laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus OKMssä laaditun mallipohjan mukaisesti. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.