Hankeavustus ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatiokyvykkyyden edelleen kehittämiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen organisaatioissa

Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti yhteen laajaan verkostohankkeeseen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.

Valtionavustuksella jatketaan ammatillisen koulutuksen digitalisaation tukemista, erityisesti koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä ja osaamista hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen järjestämisessä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Tavoitteena on aikaisempien ammatillisen koulutuksen digitalisaatiohankkeiden tuotoksien jatkokehittäminen ja jalkauttaminen koko ammatillisen koulutuksen kentälle. Lisäksi voidaan kehittää digitalisaatiokyvykkyyksiä uusien tunnistettujen tarpeiden pohjalta.

Aikaisempien ammatillisen koulutuksen digitalisaatiohankkeiden aikana syntynyttä laajaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston toimintaa jatketaan ja verkostoa laajennetaan mahdollisuuksien mukaan.

Valtionavustus vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksien nykyistä paremmasta huomioon ottamisesta koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Valtionavustus vastaa lisäksi osittain hallitusohjelman tavoitteeseen parantaa johtamista opetus- ja sivistyssektorilla, että uudistaa ammatillisen koulutuksen toiminnan ohjausta vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta vahvistaen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Valtionavustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Kehittämistoiminta tapahtuu koulutuksen järjestäjien laajana yhteistyönä.
• Hakemuksesta tulee käydä ilmi valtakunnalliseen verkostohankkeeseen osallistuvat koulutuksen järjestäjät, osallistujien työnjako ja kustannusten jakautuminen. 
• Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta laajojen verkostohankkeiden toteutuksesta
• Hakijalla tulee olla kyvykkyys osallistaa laajasti eri kypsyysvaiheessa olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. 
• Hakemuksessa tulee huomioida yhteistyön kehittäminen toiseen asteen koulutuksen osalta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.
• Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti toimet jatkokehittämisestä tai uusien digikyvykkyyteen liittyvien tarpeiden osalta. Kuvauksen tulee sisältää vähintään toimenpiteiden toteutuksen aikataulu ja toteutustavat.
• Hankkeen tulee palvella kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin digitalisaation osaamisen kehittämistä aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä ja hanke tulee toteuttaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus osallistua siihen.
• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.
• Hanke huolehtii aineistojen ja käytänteiden levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille. 
• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan. 
• Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
• Hankkeen tulee asettaa ohjausryhmä kahden kuukauden kuluessa valtionavustuspäätöksestä. Ohjausryhmässä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen edustus. 
• Hanke saa sisältää laite- ja ohjelmistohankintoja enintään 15 % kokonaiskustannuksista.

Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta:

• Aineistot, hyvät käytänteet, uudet toimintamallit ja mahdolliset uudet digitaaliset ratkaisut on otettu laajasti käyttöön ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa ja kehittämishankkeen tulosten jatkuvuus on varmistettu
• Hankkeen tuottamat konkreettiset tuotokset
• Tuotosten ylläpitoon ja jatkokehittämiseen on luotu pysyvät ja taloudellisesti kestävät mallit
• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. (esim. kuinka moni organisaatio/eri organisaatioiden edustaja on osallistunut koulutukseen, koulutuksen palautekysely)
• Hankkeen tulee tehdä kysely hankkeen alussa ja lopussa, jonka kautta pystytään arvioimaan hankkeen kautta saavutettuja tuloksia.

Budjettierittelystä tulee käydä selkeästi ilmi, miten ja mihin tarkoituksiin hakija aikoo hakemansa avustuksen käyttää. Hakemuksesta tulee käydä lisäksi ilmi, miten avustuksen tavoitteen mukaisia tuloksia arvioidaan ja todennetaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta taikka jos valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.