Hankeavustukset nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen vuonna 2025

Avustuksen tavoitteena on edistää nuorisotyön ja nuorisotoiminnan kehittämistä paikallisesti ja alueellisesti. Avustuksilla tuetaan nuorisolain tavoitteiden toimeenpanoa nuorisotyössä ja -toiminnassa. 
 
Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Valtionavustusta haetaan aluehallinnon asiointipalvelussa lomakkeella ”Valtionavustus nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen”.   
 
Hakuaika on ympärivuotinen. Hakemus tulee kuitenkin jättää viimeistään 10.11.2025 klo 16:15, jotta se voidaan käsitellä ja ratkaista vuoden 2025 loppuun mennessä. 
 
Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen: 

• ajantasainen rekisteriote tai PRH:lle toimitettu muutosilmoitus  
• viimeinen vahvistettu tilinpäätös (sis. toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase).  

Lisäksi hakemukseen tulee liittää yhteistyösopimukset, mikäli yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. 
 
Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta  https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/oppaat-ja-materiaalit  
 
Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta.  
 
Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta 

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset 
• toimitetaan päätös hakijalle 
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt 
• raportoidaan avustuksen käyttö 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 
 
1.  Hakukohtaiset myöntöperusteet 

Avustettavan hankkeen tulee kehittää nuorisotyötä tai –toimintaa alueellisesti ja paikallisesti. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten omaehtoista toimintaa. Avustettava hanke voi koskea myös nuorisotyön alueellista koordinointia. 
 
Avustettavilla hankkeilla tulee olla alueellista ja/tai paikallista merkitystä. Sitä tarkastellaan hankkeen ajankohtaisuuden, tarpeen ja laajuuden näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan myös hankkeen toimijaverkostoa, yhteistä kehittämistä ja toiminnan juurruttamista nuorisotyössä ja -toiminnassa. 

Avustettavien hankkeiden toteutuksessa on otettava huomioon saavutettavuus ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen nuorten eri ryhmien kannalta. 
 
Hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen. 

Avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus voi olla mitä tahansa muuta tuloa, joka on todennettavissa kirjanpidosta.  
Hankesuunnitelmien arvioinnissa otetaan huomioon, hankkeen luonteesta riippuen, seuraavat seikat: 

• Hanke pohjautuu selkeästi osoitettuun tarpeeseen. 
• Hankesuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä. 
• Hankesuunnitelmasta käy selvästi ilmi se, miten alueen/paikkakunnan nuoret hyötyvät hankkeesta. 
• Nuoret ovat mukana hankkeen suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. 
• Hankkeessa on sen toimeenpanon kannalta olennaiset yhteistyökumppanit, siinä otetaan huomioon muiden tahojen mahdollisesti jo tekemä työ ja aiemmin tuettu toiminta. 
• Hankesuunnitelma sisältää menetelmät hankkeen tulosten arvioimiseksi. 
• Hankesuunnitelma sisältää keinot hankkeen tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen. 

Kehittämisavustusta ei myönnetä hakijaorganisaation perustoimintaan, eikä kertaluontoisiin, yksittäisiin tapahtumiin.  
Kehittämisavustusta ei myöskään myönnetä sellaiseen tarkoitukseen, jota varten on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista erillinen avustushaku (esimerkiksi avustukset lasten ja nuorten harrastustoimintaan, avustukset etsivään nuorisotyöhön, avustukset nuorten työpajatoimintaan). 
 
Avustusta voi hakea myös kunnallisen nuorisotyön alueelliseen koordinaatioon samalla hakulomakkeella (”Valtionavustus nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen”). Aluekoordinaatiotehtävään sisältyy suunnitelmallista kehittämis- ja verkostoyhteistyötä, tiedonvaihtoa ja nuorisotyön toimijoiden tukemista.  
Hakemuksessa kuvataan suunniteltu aluekoordinaation sisältö, toimintasuunnitelma ja kustannusarvio. Hakijan tulee hakemuksessa perustella alueellinen tarve ja osoittaa hankkeen valmistelussa tehty yhteistyö alueen kuntien kanssa. Aluekoordinaatiotehtävään hakijan tulee voida osoittaa tehtävään alan osaamista ja kokemusta omaava henkilö. Tehtävään voidaan käyttää 100 % työajasta.  
Avustus, joka on enintään 45 000 euroa/vuosi, myönnetään vuodeksi kerrallaan. Avustuksella voi kattaa aluekoordinoinnin kustannukset täysimääräisesti.  

2. Yleiset perusteet 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia sekä siihen, että avustettava toiminta on ajankohtaista voimassa olevan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteisiin nähden. 

3.  Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset 

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. 
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.): 

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. 
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. 
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus. 
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa. 

4.  Esteitä avustuksen myöntämiselle 

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustusta ei saa jakaa eteenpäin toiselle toimijalle, ellei asiasta ole erikseen mainittu valtionavustuspäätöksessä. 
 
Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiksi katsotaan kaikki avustettavasta hankkeesta aiheutuneet ja todennettavissa olevat kustannukset. 
 
Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Kaikki toteutuneet todennetut kustannukset eivät välttämättä ole hyväksyttäviä avustuksella katettaviksi. 
 
Avustuksella katetaan avustetusta hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista hankkeen muut avustukset ja saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastoon. 
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.  
 
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. Avustuksen saajan tulee kohdentaa avustettavasta hankkeesta saadut tuotot ja avustettavasta hankkeesta aiheutuneet kulut tilikartassa omalle, toimintaa varten perustetulle kustannuspaikalle, projektille tai vastaavalle, erilliselle seurantakohteelle. Kustannuspaikalta tulee selvitä avustettavan hankkeen kustannukset ja tuotot. 
Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16§). 
 
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. 

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista) 1397/2016. 

 
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa. 

Avustuksen saajan tulee tallentaa avustuksen käyttöä koskeva raportointi aluehallinnon asiointipalveluun heti hankkeen tai toiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi.