Suomi-palkinnot seitsemälle taiteilijalle, kulttuurivaikuttajalle ja yhteisölle

Raatia johtavan kulttuuri- ja urheiluministerin Paavo Arhinmäen mukaan tänä vuonna palkintojen jaossa haluttiin nostaa esiin taiteen ja kulttuurin kiinnostavia tekijöitä ja ehkä myös jossain määrin helposti katveeseen jääviä alueita, jollaisia ovat esimerkiksi ääni- ja valosuunnittelu tai ruokakulttuuri.

- Toisin kuin eri taiteenalojen edustajille myönnetyt valtionpalkinnot, Suomi-palkinto on niin sanotusti ministerin oma palkinto. Kulttuuri- ja urheiluministeri voi myöntää Suomi-palkinnon monilla eri perusteilla. Sillä voidaan palkita ansiokkaasta elämäntyöstä, merkittävästä kulttuurityöstä tai kannustaa lupaavan taiteellisen läpimurron tehnyttä taiteilijaa. Sen avulla voidaan myös nostaa jokin taiteenala huomioon kohteeksi tai tuoda esiin taide- ja kulttuuripoliittisesti tärkeiksi koettuja painopisteitä. Taiteilijoiden palkitsemisella valtio haluaa osoittaa taiteen ja kulttuurin luovan työn keskeisen merkityksen ihmisille ja yhteiskunnalle, sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki.

Palkintoperustelut:

1. Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Matti Hagelberg

Matti Hagelberg on sarjakuvataiteilija, kuvittaja, taiteen maisteri, graafinen suunnittelija ja opettaja. Hän on maamme omaäänisin ja omalakisin sarjakuvantekijä. Hän on myös kansainvälisesti arvostettu alansa huippu, jolla on kulttimaine sekä Suomessa että maailmalla. Hän on saanut ansioistaan sarjakuvan alalla useita palkintoja, muiden muassa Puupäähattu-palkinnon vuonna 1997. Hagelberg on julkaissut kymmenittäin albumeja ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Hän on ainoa tunnettu suomalainen raapekartonkitekniikan käyttäjä, jonka kuvissa ja tarinoissa risteilevät mytologiset, populaarikulttuuriset ja fantasia-ainekset, huumori sekä omaelämäkerralliset vivahteet. Hagelbergia on sanottu hitaasti työskenteleväksi täydellisyyden tavoittelijaksi. Hänen viimeisimmät suurteoksensa Kekkonen ja Silvia Regina ovat pidäkkeettömiä tilityksiä maamme lähihistoriasta sekä nykytilasta. Tällä hetkellä Matti Hagelbergilla on työn alla vähintään 800-sivuiseksi tarkoitettu suurteos Läskimooses, joka ilmestyy sarjakuvalehtien muodossa. Maailmanlopun odotuksesta kertovasta Läskimooses-eepoksesta on ilmestynyt tänä vuonna yhdeksän numeroa ja ensi vuonna on tarkoitus julkaista saman verran lisää.

2. Näytelmäkirjailija Anna Krogerus

Anna Krogerus on suomalainen kirjailija ja dramaturgi. Hän on opiskellut draamaa ja kirjoittamista sekä Tampereen yliopistossa että Teatterikorkeakoulussa. Krogerus on palkittu Kritiikin kannuksilla ja Savonia -kirjallisuuspalkinnolla. Krogerus on työskennellyt KOM-teatterin päädramaturgina ja Kajaanin kaupunginteatterissa kirjailija-dramaturgina. Krogerus on useita näytelmiä, lastennäytelmiä, dramatisointeja, sovituksia ja ohjauksia. Hänon tuonut esiin tärkeitä puheenaiheita teatterin kielellä kotimaisen alkuperäisnäytelmän loistavana edustajana. Krogerus on puolustanut herkkävaistoisena ihmismielen tulkkina näytelmissään lapsia ja muita yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä. Hänen näytelmiään ovat muun muassa Kuin ensimmäistä päivää, Parhaissakin perheissä, Palopukki ja Kutistettu poika. Anna Krogeruksen näytelmiä on esitetty viime vuosina lukuisissa teattereissa eri puolilla Suomea. Krogeruksen työ osoittaa, että taiteellisesti kunnianhimoista uutta draamaa voi tehdä menestyksellä muuallakin kuin Helsingin tunnetuimmilla näyttämöillä.

3. Valosuunnittelija Heikki Paasonen

Valo- ja äänisuunnittelu ovat itsenäisinä taiteenaloina ja ilmaisukielinä jääneet esittävän taiteen katvealueelle, vaikka niiden merkitys taiteen kokemiselle ja tulkinnalle on olennainen. Valot luovat lavastuksen ja esiintyjien kanssa yhteisen esteettisesti tinkimättömän ja tasapainoisen kokonaistaideteoksen. Valosuunnittelija Heikki Paasonen on taiteellisessa työssään tehnyt monia merkittäviä produktioita, joista mainittakoon muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiakin Pannuhallissa esitetty Meidän sosiaalidemokraattiset kehomme. Tästä teoksesta Heikki Paasonen sai Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden liiton Valo-säde -palkinnon vuonna 2011 ansioituneesta suunnittelutyöstä. Paasonen on työskennellyt usean vuoden ajan eri produktioissa, pääasiassa Kiasma-teatterissa.

4. Jarmo Saari (säveltäjä, muusikko, tuottaja)

Jarmo Saari on maamme lahjakkaimpia, monipuolisimpia, kokeellisimpia ja poikkitaiteellisimpia muusikoita sekä sukupolvensa omaleimaisimpia kitaristeja. Hän on Sibelius-Akatemiasta valmistunut jazzsävellyksen maisteri, säveltäjä, muusikko ja tuottaja. Saari on unohtanut musiikin käyttö- ja lajityyppirajat ja on multi-instrumentalisti, joka yllättää jatkuvasti uusilla aluevaltauksillaan. Saari oli Jazzrytmit -kriitikkoäänestyksen vuoden muusikko vuosina 1997 ja 1999 ja hän sai Jazzrytmi t-kriitikkoäänestyksen vuoden albumin vuonna 2001. Hän on julkaissut useita albumeja sekä toiminut useissa yhtyeissä, joista mainittakoon Trubamolli, XL, Reuna ja ZetaBoo. Hän on myös säveltänyt kamari-, orkesteri- sekä kuoromusiikkia. Hän on tehnyt yhteistyötä muusikkona ja/tai säveltäjänä monien artistien, tuotantojen ja yhtyeiden kanssa. Hänen tähänastinen uransa käsittää 100 levytystä ja esiintymisiä 30 maassa. Taiteellisena tuottajana useiden suomalaisten huippuartistien studioalbumeilla hän on kyennyt vaihtelemaan jazzista tangoon, laulelmaan, rockiin ja elektroniseen musiikkiin. Saarensävellystyyliä on kuvattu visuaaliseksi, minkä voi havaita hänen suomalaisiin elokuviin, teatteriin ja televisioon tekemissään töissä.

5. Keittiömestari, villiyrttimestari Sami Tallberg

Keittiömestari Sami Tallberg on työskennellyt jo toistakymmentä vuotta alan merkittävissä ravintoloissa ympäri maailman keräten kokemuksia villiyrttien käytöstä ruoissa. Villiyrttejä tarjoillaan nykyään myös maailman tunnetuimmissa ravintoloissa ja niiden kotikäyttö on lisääntynyt lukuisissa maissa. Innoituksen villiyrttien hyödyntämiseen Tallberg sai englantilaiselta luonnonantimien ammattimaiselta kerääjältä Miles Irvingilta työskennellessään Lontoossa. Sami Tallberg on työskennellyt monissa ravintoloissa, kuten Careliassa ja Signessä. Hän on myös pitänyt omaa villiyrttejä suoraan ravintoloille myyvää yritystä. Hän on toiminut Tertin kartanossa yrttipuutarhassa ja pitänyt siellä ja muualla Suomessa villiyrttikursseja. Tallberg on nostanut uudella tavalla esiin Suomen luonnon ja omaleimaisen suomalaisen puhtaan villin luonnon ruokakulttuurin mahdollisuudet. Tällä hetkellä Sami Tallberg tekee tilaustöitä ja catering-palveluja tilauksesta sekä kirjoittaa kirjoja villiyrteistä muista villin luonnon antimista sekä ruokakulttuurista. Tähän mennessä näitä kirjoja on ilmestynyt puolisen tusinaa: villiyrteistä suomeksi ja englanniksi, mätikirja ja juuri Readmen julkaisemana ilmestynyt kirja japanilaisesta ruokakulttuurista.

6. Toimittaja/valokuvaaja-työpari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä

Toimittaja / valokuvaajapari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä ovat tehneet uraauurtavaa ja pitkäjänteistä työtä näkymättömien yhteiskunnallisten ilmiöiden esiin nostamiseksi. Valokuvaus on heille keino uusien maailmojen löytämiseksi ja kontaktien luomiseksi. Upean, koskettavan ja silmiä avaavan Paperittomat-kirjan, dokumentin ja näyttelyn tekijäpari jatkaa edelleen pitkäjänteistä työtään Euroopan miljoonien epävirallisten ihmisten äänenä. Paperittomat, joka julkaistaan piakkoin myös iBook-muodossa, on kaksikon ensimmäinen kirjamuotoinen julkaisu. Seuraava kuvateos Karkotetut on tekeillä. Viitanen ja Tähjä, te jaksatte jatkaa ettekä anna meidän unohtaa. Haluamme, että jatkatte työtänne. Se on tärkeää.

Katja Tähjä kirjoittaa seuraavasti:
"Paperittomat istahtavat viereemme paikallisbussissa ja moppaavat lähikauppamme lattiaa. Heitä on Euroopassa enemmän kuin suomalaisia, mutta he eivät näy eikä heidän äänensä kuulu.

Viranomaiset, poliitikot ja media puhuvat usein laittomista siirtolaisista. Kun kokonaisesta ihmisryhmästä puhutaan laittomana, siihen lyödään pelottavan rikollisen leima ja synnytetään ennakkoluuloja. Me halusimme näyttää paperittomat yksilöinä, joilla kullakin on oma tarinansa. Kukaan ihminen ei ole laiton.

Tämä kuvausprojekti on ollut minulle vaikein ja rakkain. Kuvasin ihmisiä, jotka kaikin keinoin halusivat pysyä piilossa. Koko homma meinasi tyssätä alkuunsa, kun mistään ei löytynyt yhtään paperitonta -varsinkaan niitä, jotka halusivat kameran eteen! Sitten alkoi kuitenkin tapahtua ja pian eteemme avautui uusi maailma ja sen varjokansa. "

7. Rockyhtye 22-PISTEPIRKKO

Pop/rockyhtye 22-Pistepirkolla on takanaan pitkä tinkimätön 32 vuoden ura. Yhtyeen musiikilliset juuret ovat 1960-luvun brittiläisessä ja amerikkalaisessa garage-rockissa ja psykedeelisessä rockissa. Tällä hetkellä se on omaperäisine sävellys- ja sanoitustyyleineen yksiarvostetuimpia suomalaisia rockyhtyeitä. Vuonna 1982 22-Pistepirkko voitti Rockin SM-kilpailut, myöhemmin samana vuonna ilmestyi debyyttilevy Piano, rumpu ja kukka. Sen jälkeen albumeita on ilmestynyt toistakymmentä ja takana on lukuisia uniikkeja live-esiintymisiä. Yhtye kiertää jatkuvasti keikoilla ja on kansainvälisesti huomattavasti tunnetumpi kuin Suomessa.

Lisätietoja: johtaja Hannele Lehto (OKM), puh. 0295 3 30185