EU:n opetusministerit: Koulutuksen keskeyttämisen hinta näkyviin
Euroopan unionin koulutusneuvosto kokoontui opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla Brysselissä 14. marraskuuta. Neuvostossa hyväksyttiin muun muassa päätelmät koulutuksen tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä. Lisäksi ministerit keskustelivat Euroopan korkeakoulujen uudistamisesta.
Neuvosto hyväksyi päätelmät komission syykuussa antamasta koulutuksen tehokkuutta ja tasapuolisuutta käsittelevästä tiedonannosta. Opetusministeri Kalliomäki pitää koulutuksen tehostamista koskevia mutta laadun ja tasapuolisuuden huomioivia uudistuksia tärkeinä.
- Euroopan tasolla tärkeä tavoite on, että koulutusta jatkettaisiin myös peruskoulutuksen jälkeen ja koulun keskeyttämismääriä saataisiin pienennettyä. Tulisi myös tutkia tarkemmin, mitkä ovat keskeyttämisen kustannukset yhteiskunnalle. Inhimilliseen pääomaan investoiminen kiihdyttää taloudellista kasvua ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia, mutta yksilön koulutuksesta saamista hyödyistä tai koulutuksen puutteesta aiheutuvista menetyksistä tarvitaan entistä tarkempaa tietoa. Koulutusneuvostossa hyväksytyt päätelmät ovat omiaan edistämään edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista.
Komissio julkaisi toukokuussa 2006 korkeakoulutiedonannon ja lokakuussa 2006 ehdotuksen asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta. Neuvostossa keskusteltiin komission aloitteiden pohjalta Euroopan korkeakoulujen uudistamisesta ja Euroopan teknologiainstituutista. Kalliomäen mukaan koulutuksesta vastaavat ministerit näkevät teknologiainstituutin yhtenä mahdollisuutena edistää Euroopan kilpailukykyä.
- Ministerit kokevat, että Euroopan teknologiainstituuttia voidaan käyttää keinona eurooppalaisten innovaatiojärjestelmien kilpailukyvyn lisäämiseksi niin kansallisella kuin myös kansainvälisellä tasolla. Käyty keskustelu tarjoaa erinomaisia eväitä pohdittaessa Euroopan korkeakoulujärjestelmän modernisaatiota sekä EU:n innovaatiopolitiikan edistämistä, Kalliomäki sanoi.
Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen komission suosituksesta eurooppalaiseksi tutkintojen viitekehykseksi (EQF). Viitekehyksen tavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten liikkuvuutta ja edistää elinikäistä oppimista helpottamalla mm. tutkintojen vastaavuuksien määrittelemistä ja vertailua.
- Viitekehys on erityisen tärkeä, sillä kaikilla tulee olla mahdollisuus parantaa omaa osaamistaan, mutta myös oikeus päästä hyödyntämään sitä mahdollisimman tehokkaasti. Mielestäni oppimistuloksiin ja saavutettuun osaamiseen perustuva viitekehys on onnistunut ja tulee tulevaisuudessa edistämään myös työvoiman liikkuvuutta, Kalliomäki totesi.
Lisäksi neuvosto hyväksyi päätelmät nk. Kööpenhaminan prosessin eli ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä. Prosessin päätavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta. Sen avulla pyritään muun muassa parantamaan tutkintojen vertailtavuutta, poistamaan liikkuvuuden esteitä sekä kehittämään tilastointeja ja tutkimustietoon perustuvan politiikan edellytyksiä. Suomi järjestää joulukuussa Kööpenhaminan prosessin ministeritason seurantakokouksen, jossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmiin pohjautuva Helsingin julistus.
-- -- --
Lisätietoja:
- erityisasiantuntija Jari Jokinen, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, matkapuh. + 32 47 659 9919
- ylitarkastaja Johanna Jäntti, matkapuh. 040 540 3078