EU:n koulutusneuvostossa keskusteltiin investoinneista koulutukseen
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
28.11.2011
12.27
Tiedote
-
EU:n koulutusneuvosto kokoontui maanantaina Brysselissä. Suomea neuvostossa edusti opetusministeri Jukka Gustafsson. Opetusministerit keskustelivat kokouksessa siitä, miten koulutuksen rahoitus turvataan talouskriisin aikana. Esillä olivat kansalliset ratkaisut koulutusinvestointien turvaamiseksi sekä keinot koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Gustafssonin mukaan julkisen talouden vakauttaminen on vaatinut leikkauksia julkisissa koulutusmenoissa myös Suomessa.
– Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen nähdään kuitenkin osana pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa ja hallitus on sitoutunut huolehtimaan niiden riittävästä rahoituksesta, Gustafsson sanoi.
Esimerkkeinä suomalaisen koulutusjärjestelmän tehostamisesta ministeri Gustafsson nosti esille varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen hallinnon siirron osaksi opetushallintoa, perusasteen opetuksen laadun parantamisen sekä korkeakoulutuksen rahoituksen uudistamisen. Ministeri nosti tyytyväisenä esille myös peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämisen ja nuorten yhteiskuntatakuun, jonka osana jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, työpajassa tai muulla tavoin. Ministerin mukaan yksi Suomen hallituksen keskeisiä tavoitteita on parantaa koulutuksellista tasa-arvoa.
Neuvosto hyväksyi kokouksessaan päätelmät liikkuvuuden tavoitearvosta, kieltenoppimisesta liikkuvuuden edistämiseksi sekä korkeakoulujen modernisoinnista. Lisäksi hyväksyttiin päätöslauselma aikuiskoulutuksen eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä lähivuosille.
Ministeri Gustafssonin mukaan neuvoston hyväksymät päätelmät korkea-asteen koulutuksen modernisoinnista ja päätöslauselma aikuiskoulutuksesta vastaavat hyvin Suomen näkemyksiä aikuis- ja korkeakoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena on nostaa kansalaisten osaamistasoa erityisesti lisäämällä korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrää EU:ssa. Aikuiskoulutuksen kehittämiskohteita ovat muun muassa vähemmän koulutettujen aikuisten oppimismahdollisuudet.
Korkeakoulutuksen osalta neuvosto asetti liikkuvuuden tavoitearvoksi, että vähintään 20 prosentilla korkeakoulututkinnon suorittaneista opintoihin sisältyisi opiskelu- tai työharjoittelujakso ulkomailla. Ammatillisen koulutuksen osalta tavoitteena on, että vähintään 6 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneista 18–34-vuotiaista olisi opiskellut tai ollut työharjoittelussa ulkomailla. Euroopan komissio julkaisi vastikään ehdotuksensa koulutuksen, nuorison ja urheilun toimintaohjelmaksi, jossa pääpaino on oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisessä.
---
Lisätietoja: ylitarkastaja Johanna Hulkko 040 355 6980
Esimerkkeinä suomalaisen koulutusjärjestelmän tehostamisesta ministeri Gustafsson nosti esille varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen hallinnon siirron osaksi opetushallintoa, perusasteen opetuksen laadun parantamisen sekä korkeakoulutuksen rahoituksen uudistamisen. Ministeri nosti tyytyväisenä esille myös peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämisen ja nuorten yhteiskuntatakuun, jonka osana jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, työpajassa tai muulla tavoin. Ministerin mukaan yksi Suomen hallituksen keskeisiä tavoitteita on parantaa koulutuksellista tasa-arvoa.
Neuvosto hyväksyi kokouksessaan päätelmät liikkuvuuden tavoitearvosta, kieltenoppimisesta liikkuvuuden edistämiseksi sekä korkeakoulujen modernisoinnista. Lisäksi hyväksyttiin päätöslauselma aikuiskoulutuksen eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä lähivuosille.
Ministeri Gustafssonin mukaan neuvoston hyväksymät päätelmät korkea-asteen koulutuksen modernisoinnista ja päätöslauselma aikuiskoulutuksesta vastaavat hyvin Suomen näkemyksiä aikuis- ja korkeakoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena on nostaa kansalaisten osaamistasoa erityisesti lisäämällä korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrää EU:ssa. Aikuiskoulutuksen kehittämiskohteita ovat muun muassa vähemmän koulutettujen aikuisten oppimismahdollisuudet.
Korkeakoulutuksen osalta neuvosto asetti liikkuvuuden tavoitearvoksi, että vähintään 20 prosentilla korkeakoulututkinnon suorittaneista opintoihin sisältyisi opiskelu- tai työharjoittelujakso ulkomailla. Ammatillisen koulutuksen osalta tavoitteena on, että vähintään 6 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneista 18–34-vuotiaista olisi opiskellut tai ollut työharjoittelussa ulkomailla. Euroopan komissio julkaisi vastikään ehdotuksensa koulutuksen, nuorison ja urheilun toimintaohjelmaksi, jossa pääpaino on oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisessä.
---
Lisätietoja: ylitarkastaja Johanna Hulkko 040 355 6980