OKM seuraa ja tukee reformin tavoitteiden toteutumista
Ammatillinen koulutus uudistuu
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan. Valtioneuvosto esitti istunnossaan 10.8., että Tasavallan presidentti vahvistaisi asiaa koskevan lain.
Yksilöllisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Opiskelu voi tapahtua niin oppilaitosten oppimisympäristöissä, työpaikoilla kuin digitaalisissa oppimisympäristöissä.
Uusi koulutussopimusmalli lisää mahdollisuuksia työpaikoilla opiskeluun. Samalla lisätään myös jo olemassa olevan oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Koulutus- ja oppisopimuksella hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa.
Osaamisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä. Koulutukseen voi hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Työelämälähtöisten opiskelutapojen lisääminen on keino työelämän murrokseen vastaamisessa.
Uudella rahoitusmallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Rahoitus kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa uusien järjestämislupien myötä. Rahoituksen uudistamisella vastataan koulutustakuun toteutumisen lisäksi myös koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen.
Eduskunnan hyväksymään lakiin sisältyy neljä lausumaa. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo eduskunnalle lainsäädännön muutosehdotukset, jotka mahdollistavat oppisopimuksella työskentelyn tasavertaisesti kaikilla toimialoilla, lisätyön tarjoamisvelvoitteen tätä estämättä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee seurata ammatillisen koulutuksen uuden rahoitusjärjestelmän vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen ja toimittaa sivistysvaliokunnalle selvitys asiasta vuosittain syysistuntokauden alussa. Tässä yhteydessä arvioidaan myös perusrahoitusosuuden riittävyyttä. Ministeriön tulee myös valmistella selvitys erityistä vaativaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuspolkujen eheydestä ja koulutusmahdollisuuksista.
Lisäksi eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, seuraa ja arvioi reformin toteutumista, muun muassa vaikutuksia koulutuksen alueelliseen ja kielelliseen saavutettavuuteen, opintojen keskeyttämiseen ja koulutustakuun toteutumiseen sekä siihen, että oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkamäärät lisääntyvät uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Jos laissa havaitaan muutostarpeita, valtioneuvoston on tuotava muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi.
Laki astuu voimaan 1.1.2018.
Lisätietoja:
– erityisavustaja Matias Marttinen, p. 044 269 3113
– ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0295 3 30308
Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp; EV 86/2017 vp) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla. Ministeriön asiat valtioneuvostossa -sivulla julkaistaan julkiset päätökset liitteineen aina valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn jälkeen.
verkossa minedu.fi/amisreformi ja sosiaalisessa mediassa #amisreformi