Ammatillinen koulutus on uuden edessä

Ammatillinen koulutus on uuden edessä, kun valtion ensi vuoden talousarvioesitys sisältää 120 miljoonan euron sopeutustoimet ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Tavoitteena on suunnata ammatillista koulutusta nykyistä enemmän ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittaville, jotta heillä on mahdollisuus toisen asteen koulutuksen myötä päästä työuralle tai jatko-opintoihin.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä ammatillisen koulutuksen määräraha on 2 067 miljoonaa euroa. Summa on noin 100 miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna. Määrärahaan kohdistuu mainitun säästön lisäksi myös muita vähäisempiä vähennyksiä, kun määräaikaiset lisäykset lähihoitajakoulutukseen ja nuorten oppisopimuksen koulutuskorvauskokeiluun päättyvät suunnitellusti. Toisaalta rahoitukseen kohdistuvat täysimääräiset indeksikorotukset ja 10 miljoonan euron lisäys oppimisen tukeen.

Ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille vähennetään ja rahoituksen vähennys kohdistetaan aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille kohdentuvaan ammatilliseen koulutukseen. Hallituksen päätöksen mukaisesti vähennystä ei kohdenneta oppivelvollisten nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. 

Säästö kohdistetaan koulutuksen järjestäjille vuoden 2025 suoritepäätöksessä vähentämällä koulutuksen järjestäjien tavoitteellisten opiskelijavuosien määriä yhteensä noin 10 000:lla. Ministeriö huomioi ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kunkin koulutuksen järjestäjän opiskelijavuositoteumassa. Näin tavoitteellisten opiskelijavuosien vähentäminen kohdistuu ensisijaisesti niihin koulutuksen järjestäjiin, joilla on ollut enemmän tutkinnon jo suorittaneita kuin ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavia opiskelijoita.

Ministeriö tulee hyödyntämään suoritepäätöksen valmistelussa ajantasaisimpia tietoja opiskelijoiden pohjakoulutuksesta. Tilastokeskus julkisti vuoden 2023 tilaston väestön koulutusrakenteesta 20.9.2024. Tämä tieto yhdistetään seuraavaksi KOSKI-tietovarannon opiskelijavuositietoihin ja julkaistaan lähiviikkoina opetushallinnon tietopalvelu Vipusessa. Siihen asti koulutuksen järjestäjäkohtaista rahoitusta on mahdollista ennakoida vuotta aiempien opiskelijavuositoteumien perusteella, jotka julkaistiin Vipusessa kesäkuussa.

Koulutuksen järjestäjä päättää itse omista toiminnastaan, organisaatiostaan ja aloituspaikkojen kohdentamisesta eri tutkintoihin. Monet koulutuksen järjestäjät tekevät rahoituksen sopeutukseen liittyen nyt muutoksia. 

Tätä harkintaa tehdessään koulutuksen järjestäjät huomioivat myös valmisteilla olevan rahoitusmallin muutoksen. Vuodesta 2026 koulutuksen järjestäjien rahoituskannusteet muuttuvat olennaisesti, kun opintosuoritusten sekä koulutuksen jälkeisen työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen painoarvo nousee nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin. Ehdotus on ollut lausunnoilla ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä miettimään koulutustarjontansa suuntaamista.

Koulutuksen järjestäjillä on suuri vastuu koulutustarjonnan toteutumisesta. Ensimmäinen ratkaisu on resurssien kohdistaminen perusopetuksen päättävien ja ilman ammatillista tutkintoa olevien yhteishaun sekä jatkuvan haun välillä. Toinen ratkaisu on aloituspaikkojen kohdistaminen koulutuksiin, joista työllistyminen on parempaa. Samaan aikaan on muistettava, että oppisopimuskoulutus mahdollistaa myös sellaisten ammattialojen osaamistarpeisiin vastaamisen, joiden kysyntä ei riitä oppilaitosmuotoiseen koulutuksen järjestämiseen. Iso kysymys on, että miten aikuisopiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii. Sen avulla voidaan tehostaa koulutusta ja lyhentää opiskeluaikoja.

Sopeutustoimista huolimatta ammatillisen koulutuksen rahoitus on suuri. Hallitus panostaa erityisesti oppivelvollisten nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. Tutkinnon jo suorittaneiden aikuisten koulutukseen on ennen sopeutusta kohdistunut noin 65 000 opiskelijavuotta, joten ensi vuodelle tehtävän vähennyksen jälkeenkin ammatillinen koulutus on jatkossakin merkittävä aikuisten jatkuvan oppimisen tarjoaja. 

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on aina ammattitaito, joka mahdollistaa työllistymisen. Sen tavoitteleminen on myös opiskelijoiden edun mukaista.

Petri Lempinen
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja