Työryhmä esittää parlamentaarisen liikuntapoliittisen selonteon laatimista
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen marraskuussa 2016 asettama ja Harry Harkimon johtama työryhmä esittää parlamentaarisen liikuntapoliittisen selonteon laatimista, jossa linjataan valtionhallinnon keskeiset liikuntapoliittiset tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus tuleville vuosille. Työryhmän tehtävänä oli esittää valtion roolia ja ohjauskeinoja selkiyttäviä toimenpiteitä. Kaikkiaan työryhmä teki 17 kehittämisehdotusta liikunnan ja urheilun valtionavustusjärjestelmien selkiyttämiseksi. Esitys luovutettiin eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle 12. syyskuuta.
Työryhmän havaintojen mukaan valtionhallinnon hajanaisilla ohjausmuodoilla ei kyetä saavuttamaan toivottuja tuloksia väestön terveyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä ja siten yhteiskunnan elinvoiman lisäämisessä. Selonteon lähtökohtana tulee olla valtionhallinnon ohjauskeinojen yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden lisääminen liikunnan ja urheilun alueella. Selonteko tulee hyväksyä parlamentaarisesti, ja sen seurantaa varten valtioneuvoston tulee asettaa toimivallaltaan hallinnonalarajat ylittävä toimielin.
Liikunnan edistämisen tulee olla kiinteä osa hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa myös resursoinnin osalta. Siksi sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus tulee kasvattaa yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin.
Kuntien valtionosuus- ja avustusjärjestelmä on uudistettava eri hallinnonalojen yhteistyönä. Rahoituksen myöntämisen yleisperiaatteena tulee olla kunnan toiminnan aktiivisuus, tulokset ja vaikuttavuus liikuntalaissa määritellyillä tehtävänalueilla. Valtionosuuden tulisi palkita kuntaa asukkaiden liikuntakäyttäytymisessä, fyysisessä toimintakyvyssä ja osallisuudessa tapahtuvasta positiivisesta muutoksesta.
Valtionavustusten myöntämisessä, seurannassa ja valvonnassa tulee painottaa avustetun toiminnan tuloksellisuutta. Avustuksensaajia tulee palkita onnistuneesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Liikuntajärjestöjen avustamisessa tulee siirtyä nykyistä pitkäjänteisempään järjestelmään, kolme- tai nelivuotiseen sykliin. Sekä arviointikriteereiden että erityisavustusten määrää tulee vähentää ja avustusten kriteereitä tulee selkiyttää. Järjestöryhmien määrää tulee karsia nykyisestä seitsemästä kahteen. Avustettavilta järjestöiltä tulee edellyttää paremmin todennettuja tietoja toiminnastaan. Valtionavustusjärjestelmä tulee digitalisoida kokonaisuudessaan.
Huippu-urheilun arvostuksen ja rahoitusaseman vahvistamiseksi Suomen Olympiakomitean tulisi laatia päivitetty hahmotus ja kuvaus huippu-urheilun yhteiskunnallisesta asemasta ja merkityksestä 2020-luvun Suomessa.
Nuorten urheilijoiden tukemiseen tulee kohdentaa lisäresursseja. Ministeriön tulisi osoittaa budjetistaan 1-2 miljoonan euron lisämääräraha lahjakkaimpien, 18–22 -vuotiaiden nuorten urheilijoiden taloudellisen aseman helpottamiseksi ja kansainvälisen urheilu-uran luomisen mahdollistamiseksi. Ministeriön tulisi osallistua perustettavan Olympiarahaston rahoittamiseen vastinrahoitusperiaatteella. Rahaston tavoitteena on kerätä 45 miljoonan euron pääoma, jonka jälkeen rahasto säätiöitetään ja rahaston tuottoja käytetään urheilijan polkua ja huippu-urheiluohjelmia tukeviin hankkeisiin.
Ministeriön tulee kohdentaa miljoonan euron lisämääräraha vähävaraisten perheiden lasten liikuntamahdollisuuksien tukemiseen. Ministeriön tulee myös nykyistä paremmin huomioida ja toimeenpanna useiden viimeaikaisten työryhmien suositukset liikuntaharrastusten kustannuskehityksen hillitsemiseksi.
Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden, urheiluseurojen ja monipuolistuvien liikuntapalveluiden verokohtelua tulee johdonmukaistaa. Alempaa arvonlisäverokantaa (10 %) tulisi soveltaa myös sellaisiin liikuntapalveluihin, joissa pääpaino on koulutuksessa ja opetuksessa. Yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten urheiluseurojen, pitäisi saada liikuntapaikkamaksuista suoritettavat arvonlisäverokulut palautuksena. Työryhmän mielestä myös matkakustannusten enimmäismäärää tulee korottaa 5000 euroon vuodessa ja palkintojen ilmoittamisvelvollisuutta kohtuullistaa.
- - -
Työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Harry Harkimo. Työryhmän jäseninä olivat kansanedustaja Ritva Elomaa, kansanedustaja Ville Skinnari, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja ja rehtori Tapio Korjus, urheilija Riikka Lehtonen, yrittäjä Jarkko Nieminen, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen, OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari. Työryhmän sihteerinä toimi liikunnan vastuualueen ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Julkaisu: Valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttäminen suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa.
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo, p. 0400 226 666
- työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 02953 30112