1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Valtion erityisavustusta myönnetään järjestäjäkohtaisesti hakemuksen perusteella käytettäväksi ajalle 1.1.2024–31.7.2025. Yksittäisen koulun/oppilaitoksen hakemuksia ei oteta huomioon.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:
- yhteisöllisen opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen ensisijaisesti koulu-/opiskelupäivän aikana (esimerkiksi palkkaamalla/hankkimalla erityisesti mielenterveys- ja hyvinvointiosaamista omaavaa henkilöstöä yhteisölliseen opiskeluhuoltoon opettajien ja opetusryhmien tueksi)
- yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamallien ja menetelmien kehittämiseen, erityisesti hyödyntäen jo olemassa olevia hyviä tutkimusperusteisia toimintamalleja.
Myönnettyä avustusta voidaan käyttää myös työnteon kannalta välttämättömiin palkattavan henkilön työvälineisiin (kuten tietokone ja puhelin) sekä mahdollisiin matkakustannuksiin toimipaikkojen välillä. Avustusta voi käyttää myös yhteisölliseen opiskeluhuoltoon liittyviin koulutuskustannuksiin tai mahdollisten koulutusmateriaalien hankintaan sekä koulutukseen osallistuvien henkilöiden sijaiskuluihin.
Hakemuksessa tulee olla suunnitelma avustuksen aiotusta käytöstä.
Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Jos avustuksen saaja on saanut avustusta yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen ja kehittämiseen aiemmin myös vuodelle 2023, tulee sen käyttää vuoden 2023 määräraha ennen kuin se voi alkaa käyttää vuoden 2024 määrärahaa.
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 70 % kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 30 %.
Valtion erityisavustusta ei voi käyttää
- toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta, kuten esimerkiksi perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
- samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen kanssa;
- toimintaan, jolla koulutustoimija korvaa jo olemassa olevaa toimintaa tai toteuttaa sille kuuluvaa perustehtävää (avustusta ei voi esimerkiksi käyttää pelkästään tai ensisijaisesti opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen eikä VESO-päivien kustantamiseen)
- niiden oppijoiden palveluihin, jotka eivät ole oppilas- ja opiskelijahuoltolain piirissä
- palveluihin, jotka eivät kuulu yhteisöllisen opiskeluhuollon piiriin, kuten esimerkiksi perhetyö, terapia ja oppilaiden ja opiskelijoiden pedagoginen tuki (mm. resurssiopettajat)
- tutkimustoimintaan.
Päätöksen liitteenä olevista ehdoista ja rajoituksista poiketen, avustusta ei voi käyttää tarjoilukuluihin, toimitilakuluihin, kaluste- ja sisustushankintoihin, markkinointi- tai mainoskuluihin eikä työnohjaukseen.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
