OKM:n ehdotus valtion vuoden 2014 talousarvioon

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla jatketaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä. Samalla varmistetaan nuorten koulutukseen pääsy ja nuorisotakuun toteutuminen. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uudistetut ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014. Opintoraha sidotaan indeksiin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille.

Valtion taidemuseo muuttuu Kansallisgalleriaksi ja osa sen rahoituksesta siirretään veikkausvoittovaroihin. Vaikutuksia muille taiteen ja kulttuurin edunsaajille lievennetään määräaikaisella veikkausvoittovarojen rahaston purkamisella.

Varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen lähtökohtina on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti. Yleissivistävään koulutukseen ministeriö ehdottaa 974 miljoonaa euroa, josta valtionosuudet ja -avustukset ovat 846 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu ja yhtenäinen peruskoulu. Laadukas päivähoito turvataan. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Hallituksen esitys päivähoitoa koskevista säädöksistä annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.

Kouluhyvinvointia, koulujen oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa vahvistetaan. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteelle. Avohoidossa olevien ja huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten yhdenvertaista mahdollisuutta opetukseen parannetaan. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen esitetään 60 miljoonan euron määrärahaa.

Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämisen kehittämiseen esitetään yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisella turvataan lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus ikäluokkien pienentyessä. Lukion tuntijako uudistetaan. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnatun lukiokoulutukseen valmistavan koulutukseen esitetään 0,4 miljoonaa euroa vuodelle 2014.

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa parannetaan huomattavasti. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014. Valtionosuuksiin esitetään lisättäväksi 8,45 miljoonaa euroa oppilas- ja opiskelijahuoltoon vuodelle 2014. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 miljoonaa euroa. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon ja tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Koulujen ja päiväkotien rakennushankkeisiin esitetään 61 miljoonan euron määrärahaa. Vuonna 2014 voidaan esityksen mukaan myöntää valtionavustuksia yleissivistävien oppilaitosten hankkeisiin 35 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen hankkeisiin 5 miljoonaa euroa, joilla voidaan rakentaa tai peruskorjata tilat arviolta 6 000 oppilaalle ja 1 500 päivähoidossa olevalle lapselle.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen esitetään 735 miljoonaa euroa, josta valtionosuudet ja -avustukset ovat 722 miljoonaa euroa.

Nuorten pääsy koulutukseen varmistetaan. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja varataan riittävästi myös koulutuksesta toiseen siirtyville ja ammatillista tutkintoa vailla oleville.

Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla lisätään ammatillista peruskoulutusta alueilla, joilla sitä on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän. Metropolialueelle ja muihin keskuskaupunkeihin on lisätty koulutuspaikkoja. Nuorisotakuun toteutumisen turvaamiseksi vuonna 2014 ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisätään 15 miljoonaa euroa sekä 8 miljoonaa euroa työvaltaisen oppimisen koulutusmalleja varten.

Nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen esitetään lisärahoitusta 17,8 miljoonaa euroa. Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä.

Ammatillisen peruskoulutuksen opintojen nopeuttamiseen ehdotetaan varattavaksi 4 miljoonaa euroa.

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutukseen esitetään 531 miljoonaa euroa, josta vapaaseen sivistysyöhön 165 miljoonaa euroa, ammatilliseen lisäkoulutukseen 138 miljoonaa ja oppisopimuskoulutukseen 125 miljoonaa euroa. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen esitetään 25 miljoonan euron määrärahaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen määräraha vähenee 4,1 miljoonaa euroa ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus 3,4 miljoonaa euroa.

Määräaikaisen nuorten aikuisten, 20 – 29-vuotiaiden, osaamisohjelman toteutusta jatketaan vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2014 esitetään ohjelmaan käytettäväksi 52 miljoona euroa. Tavoitteena on, että vuosittain opintonsa aloittaisi 4 000 nuorta aikuista.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ministeriö ehdottaa varattavaksi 2,66 miljardia euroa.

Valtionrahoitus yliopistoille olisi 1,9 miljardia euroa. Perusrahoitusta esitetään korotettavaksi yliopistoindeksin 2,5 % mukaisesti vastaamaan kustannustason nousua. Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Tutkinnot, opintopisteet, tieteelliset julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus ovat keskeisiä valtionrahoituksen perusteita.

Ammattikorkeakoulujen valtionosuudeksi ja -avustukseksi esitetään 404 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna olisi 2 prosenttia (7,5 miljoonaa euroa). Ammattikorkeakoulut ovat vähentäneet koulutustarjontaansa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen, mikä tarkoittaa noin 8 prosentin leikkausta tarjontaan.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan 1.1.2014 vauhdittamaan rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Toimiluvat uudistuvat vuoden 2014 alusta ja perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Ammattikorkeakoulu-uudistus merkitsee laajoja rakenteellisia ja taloudellisia toimenpiteitä ammattikorkeakoulujen toimintaan.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään vuodesta 2014 lähtien 10 miljoonalla eurolla, millä varaudutaan ICT2015 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen. Akatemian myöntövaltuudesta vähennetään kertaluonteisesti 17 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjetointi tullaan muuttamaan arviomäärärahaperusteiseksi ja Akatemialle kertyneet aiemmilta budjettivuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2014-2015.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa toimintansa 1.5.2014. Arviointikeskukseen yhdistetään nykyinen Opetushallituksen alainen oppimistulosten arviointi sekä Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittama koulutuksen ja korkeakoulujen arviointitoiminta.

Opintotuki

Opintotukeen esitetään varattavaksi 917 miljoonaa euroa, josta opintoraha ja asumislisä olisivat 799 miljoonaa euroa. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintoraha esitetään sidottavaksi indeksiin 1.8.2014 lukien.

Korkea-asteella otetaan käyttöön opintolainahyvitys, joka on opintolainavähennystä selkeämpi. Se kannustaa tehokkaammin tutkinnon suorittamiseen ja turvaa lainan takaisinmaksua. Opintolainan käyttökelpoisuutta parannetaan luopumalla yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana. Lisäksi korkoavustuksen tulorajat sidotaan indeksiin. Jatkossa edellytetään opintotukijärjestelmän piirissä olevilta 20 opintopisteen vähimmäissuoritusta lukuvuodessa.

Itsenäisesti asuvien 18 - 19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa leikkaavia vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Lisäksi tukiajan laskentaperusteita täsmennetään ja korkea-asteen enimmäistukiaikaa lyhennetään.

Maahanmuuttajanuorten koulutukseen kannustamiseksi ehdotetaan maahanmuuttajille suunnatun valmistavan lukiokoulutuksen sekä ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen ottamista opintotuen piiriin.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen ministeriö ehdottaa käytettäväksi 465 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 237 miljoonaa euroa.

Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen jakajien määrä kasvaa ensi vuonna, kun hallitusohjelman mukaisesti valtion taidemuseo säätiöitetään Kansallisgalleriaksi ja sen toiminta vuokria lukuun ottamatta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Siirto olisi tuonut noin20 miljoonan euron säästöpaineen muille edunsaajille. Säästöt toteutetaan kuitenkin asteittain ja vuonna 2014 veikkausvoittovararahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla, mikä puolittaa vuoden 2014 säästötarpeen.

Uuden säätiömuotoisen Kansallisgallerian peruspääomaan osoitetaan budjettivaroista vuosina 2014 - 2016 kunakin vuonna 10 miljoonaa euroa. Kansallisgallerian kokoelman kartuttamiseen esitetään samaa 739 000 euron määrärahaa kuin edellisinäkin vuosina.

Taiteen veikkausvoittovaroissa yleinen säästöprosentti on 3,3 prosenttia. Lastenkulttuurin, vapaan kentän ammattilaisryhmien, apurahojen ja kulttuurilehtien rahoitus esitetään kuitenkin säilytettäväksi vuoden 2013 tasolla. Keskimääräistä vähemmän säästetään myös kansallisilta taidelaitoksilta eli Suomen Kansallisoopperalta ja Kansallisteatterilta. Niiden säästö vuonna 2014 on yksi prosentti.

Eniten veikkausvoittovaroja säästetään kohteista, joissa säästöjen vaikutusten ei arvioida olevan yhtä dramaattisia kuin muilla alueilla. Suurimmat prosentuaaliset säästöt kohdistuvat elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen, kulttuurin suurtapahtumiin ja käyttövaroihin, joita ministeri on voinut osoittaa kulttuurihankkeisiin ja -kohteisiin. Keskimääräistä suuremmat säästöt kohdistuvat myös kehittämis- ja projektiluontoiseen rahoitukseen.

Ystävyysseurojen ja kulttuuri-instituuttien avustukset siirretään veikkausvaroista rahoitettaviksi.

Teatterien, museoiden ja orkesterien valtionosuuksien indeksit jäädytetään vuoden 2014 osalta. Kulttuurilaitosten valtionosuuksista vuosiksi 2012-2015 tehdyt säästöt jäävät myös pysyvästi voimaan.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyvät 2014 alussa Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi (KAVI). Journalistisen kuva-arkiston toiminta esitetään vakiinnutettavaksi antamalla Museovirastolle tähän tarkoitukseen vuosittaista määrärahaa.

Hallituksen linjauksen mukaisesti valtio tukee Helsingin keskustaan rakennettavan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston rakentamista erillisrahoituksella. Asiaa valmistellaan budjettiriihessä käsiteltäväksi.

Liikunta

Liikuntatoimelle esitetään vajaan 148 miljoonan euron määrärahaa, josta 147 miljoonaa katetaan veikkausvoittovaroista. Liikuntalaki uudistetaan.

Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään rahoitusta kokonaiskustannusten täsmennyttyä hankesuunnitelman mukaisesti valtion vuoden 2015 talousarviossa.

Nuorisotyö

Nuorisotyöhön esitetään käytettäväksi vajaat 75 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 53 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhän esitetään 27 miljoonaa euroa, jolla varmistetaan osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan määrärahaa esitetään korotettavaksi 700 000 euroon.

Veikkausvoittovarat

Veikkausvoittovaroja esitetään käytettäväksi yhteensä 540,8 miljoonaa euroa. Veikkauksen tuottoarvio vuodelle 2014 on 517,5 miljoonaa euroa. Jakamattomien voittovarjojen rahastoa esitetään purettavaksi yhteensä 23,3 miljoonalla eurolla, mikä sisältää ylimääräisen 10 miljoonaa euroa taiteen edunsaajille Kansallisgallerian toiminnan rahoittamisen vuoksi.

Veikkausvoittovarojen tuloutukseen esitetään 1 prosentin lisäystä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi. Veikkausvoittovaroista ehdotetaan käytettäväksi tieteen tukemiseen 103,2 miljoonaa euroa, taiteeseen 237,1 miljoonaa euroa, liikuntaan 147,4 ja nuorisotyön tukemiseen 53,1 miljoonaa euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtion rahoituksesta myönnetään 54,5 prosenttia veikkausvoittovaroista.

_ _ _

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva budjettiehdotus 2014 (pdf) tuli julkiseksi valtiovarainministeriön julkistettua ehdotuksensa valtion talousarvioksi 8.8. Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta 28.8. alkavassa budjettiriihessä, jossa hallitus hyväksyy esityksen sisällön. Eduskuntakäsittelyyn talousarvioesitys annetaan 16.9.2013.
_ _ _

Lisätietoja:

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30258
- johtaja Riitta Maijala (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30388
- johtaja Kirsi Kangaspunta (aikuiskoulutus), puh. 0295 3 30136
- valtiosihteeri Pilvi Torsti, puh. 0295 3 30168

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129
- ylitarkastaja Timo Oravainen, puh. 0295 3 30238
- valtiosihteeri Jarmo Lindén, puh. 0295 3 30194

Yleinen taloussuunnittelu
- johtaja Matti Väisänen, puh 0295 3 30337
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 0295 3 30083

- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182