Työryhmä ehdottaa uudistuksia ylioppilastutkintoon
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia ylioppilastutkintoon. Reaaliaineissa suoritettaisiin vastaisuudessa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Suullinen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 18.4.
Työryhmän ehdotusten lähtökohtana on ollut vahvistaa ylioppilastutkintoa lukion päättötutkintona ja tutkinnon hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulevina vuosina.
Työryhmä ehdottaa muutettavaksi nykyistä ylioppilastutkinnon rakennetta siten, että kokeeseen osallistuvan olisi nykyisen yhden reaaliaineen kokeen asemasta suoritettava jatkossa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Työryhmän mukaan uudistus mittaisi nykyistä paremmin lukion opintoja ja myös kannustaisi opiskelijoita opiskelemaan monipuolisesti lyhyitä kieliä ja reaaliaineita. Ehdotus kannustaisi opiskelijoita myös matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kirjoittamiseen.
Suullisen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kokeen toteutuksessa hyödynnetään kehittyvää teknologiaa. Suullinen kielitaito on tärkeä osa kielten opetusta ja suullisen kielitaidon arvioinnin käyttöönotto ylioppilaskokeissa antaa kokelaille mahdollisuuden näyttää osaamistaan laajemmin. Käyttöönottoa tulee testata ja uudistuksen vaikutuksia arvioida kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa.
Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Koeajan lyheneminen edellyttää, että kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon. Työryhmän mukaan koeajan lyhentämistä puoltavat kokeiden muuttaminen sähköiseen muotoon sekä kokelaiden kokeman paineen ja stressin vähentäminen.
Työryhmä esittää joustavuuden lisäämistä tutkinnon suorittamisessa. Työryhmä ehdottaa luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa kokeet erotellaan sitovasti pakollisiin ja ylimääräisiin jo ilmoittautumisen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa ja että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa. Kokeiden uusimismahdollisuuksien lisääminen vähentäisi hylätyn kokeen kompensaatiotarvetta, jota ehdotetaan poistettavaksi.
Työryhmä teki myös lukuisia muita ehdotuksia tutkinnon kehittämiseksi sekä luotasi pidemmän ajan kehittämismahdolllisuuksia.
Työryhmän esitykset lähetetään laajalle lausuntokierrokselle koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muiden sidosryhmien lausuttavaksi.
- Ylioppilastutkinto on arvostettu ja tärkeä. Asiantuntijaryhmän ehdotukset etenevät lausuntokierroksella, ja palautteen jälkeen on päätösten aika. Korkeakoulut lisäävät ylioppilastutkinnon hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa, joten ylioppilaskokeen uusimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää. Tulevaisuuden työelämässä sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa. Suulliset kokeet olisivat luonteva kehitysaskel. Suullisen kielitaidon testaaminen ohjaisi lukio-opetusta vahvistamaan opiskelijoiden käytännön kielitaitoa, kansainvälistymisen valmiuksia ja rohkeutta käyttää kieltä, Grahn-Laasonen sanoo.
Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen on julkaisuna osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-462-7
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), puh. 02953 30182
opetusneuvos Tiina Tähkä (Opetushallitus), puh. 02953 31331