Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot kahdeksalle – palkitut tekevät näkymättömästä näkyvää
Vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajia yhdistää äänen antaminen sivuun jääneille ja vallitsevien rakenteiden haastaminen. Palkitut kutsuvat katsomaan maailmaa tutkivasti, empaattisesti ja kriittisesti.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi palkinnot 13. kesäkuuta Helsingissä. Ministeri nosti esiin tiedonjulkistamisen merkityksen syvällisen ymmärryksen tuottajana erityisesti epävakaina aikoina.
– Tiedonjulkistamisella on myös yhteisöllisyyttä vahvistava merkitys. Se avaa ovia maailmoihin, joita emme muuten näkisi tai kokisi. Erityisesti tässä ajassa jäsennelty tieto auttaa ymmärtämään erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Se auttaa meitä etsimään yhdistäviä sanoja ja teemoja sekä edistää rakentavaa keskustelukulttuuria. Nämä yhdessä tekevät yhteiskunnasta samalla inhimillisemmän ja vahvemman, ministeri Talvitie sanoi.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Kuka tahansa voi ehdottaa palkintoja. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi ehdotukset ja tekee esityksen palkittavista tiede- ja kulttuuriministerille.
Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa lukuun ottamatta Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen sekä Operaatio Arktis ry:n palkintoja, jotka ovat 30 000 euroa. Työryhmissä palkintosumma jaetaan tasan saajien kesken.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2025
Teatteritaiteen maisterit Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki näytelmästä Jumppatytöt, joka on puheenvuoro nuorten kasvurauhan puolesta
Teatteri Takomon Jumppatytöt on muistin ja liikkeen liitto. Se on dokumenttiteatteria, joka pohjautuu näyttelijöiden Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen omiin kokemuksiin joukkuevoimistelun parissa. Heidän käsikirjoittamansa ja ohjaamansa teos antaa äänen sadoilletuhansille suomalaisille tytöille ja naisille, joita voimisteluseurat ovat liikuttaneet.
Suomi on maailman menestynein maa joukkuevoimistelussa. Silti lajin historia jää pitkälti näkymättömiin. Urheiluhallien kattoihin ei jäädytetä voimistelupukuja, jotka ovat kirjaimellisesti venyneet huippusuorituksiin.
Jumppatytöt avaa ansiokkaasti lajin taustoja useista eri näkökulmista. Näytelmä ei ole vain kertomus urheilusta. Katsojan ei tarvitse olla jumppari tunnistaakseen ongelmallisen kehosuhteen, huonon johtamisen tai kiusaamisen teemoja. Näytelmä korostaa nuorten oikeutta kasvaa rauhassa.
Autenttisuudestaan kiitosta kerännyt esitys kiertää laajasti ympäri Suomea ainakin kevääseen 2026 saakka. Esitysten jälkeen näyttelijät keskustelevat katsojien kanssa niin teatterissa kuin sosiaalisessa mediassa. Jumppatytöt osuu sekä kauniisiin että kipeisiin yksityisiin muistoihin ja tekee niistä yhteisiä ja jaettuja.
[Jumppatytöt on Teatteri Takomon tuottama esitys, joka kantaesitettiin Helsingin Minervaskolanin juhlasalissa 13.4.2024.]
Dosentti Riie Heikkilä ajankohtaisesta teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta
Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt. Riie Heikkilä ei tyydy huokaisemaan menetetyn lukukulttuurin perään vaan kysyy, Miksi lakkasimme lukemasta? Hän tarkastelee ilmiötä yhteiskunnan rakenteiden, arjen rytmien ja kulttuuristen elämäntyylien kautta. Hän antaa puheenvuoron ihmisille, joiden suhde lukemiseen – ja ylipäätään kulttuuriin – on ristiriitainen, välinpitämätön tai jopa torjuva.
Juuri tässä piilee teoksen suuri ansio: kuulemme heitä, joista puhumme.
Teos tarjoaa kiinnostavan ja helposti lähestyttävän tarkastelukulman lukemisen kehitykseen Suomessa. Heikkilä hyödyntää sekä historiallisia tilastoja että kirjaa varten kerättyä rikasta haastatteluaineistoa. Lopputulos on sekä menetelmällisesti vahva että lukijaan vaikuttava: vankka tieteellinen tutkimus on paketoitavissa laajaa yleisöä kiinnostavaan muotoon.
[Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta, Gaudeamus 2024]
Toimittaja Anne Kantola, toimittaja Jecaterina Mantsinen ja luovan työn ammattilainen Omos ”Opa” Okoh teoksesta Kuin veljet. Totuus Suomen katujengeistä
Anne Kantolan, Jecaterina Mantsisen ja Omos ”Opa” Okohin teos pohtii, mitä nuorten miesten jengiytymisen ja väkivallan takana on. Se kysyy, ovatko katujengit todellisuutta, miten ne kytkeytyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja missä määrin ne ovat seurausta rasismista, köyhyydestä ja osattomuudesta.
Teoksessa kuullaan viranomaisia, asiantuntijoita ja jengiläisten lähipiiriä. Kirjan poikkeuksellisena ansiona ja voimana ovat katujengien jäseninä pidettyjen nuorten miesten haastattelut. Tekijät ovat voittaneet haastateltavien luottamuksen ja saaneet heidät kertomaan itse omaa tarinaansa: nuoret kuvaavat lapsuuttaan, analysoivat kaveriporukan merkitystä ja samalla pohtivat omia mahdollisuuksiaan ja valintojaan.
Kirja muistuttaa, että katujengien taustalla on verrattain vähän tunnettu todellisuus, jossa nuoret kokevat jäävänsä ulkopuolisiksi. Heillä ei ole paikkaa, heiltä puuttuu usko tulevaisuuteen eikä heillä ole mahdollisuutta kasvaa täysivaltaisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.
[Kuin veljet. Totuus Suomen katujengeistä, Johnny Kniga 2024]
Toimittaja Jaakko Keso raja-aitoja rikkovasta journalismista
Toimittaja Jaakko Keso on jo ehtinyt tehdä suunnannäyttäjän uran. Hän on siellä, missä tapahtuu, on osallistuva, henkilökohtainen, ja hän kohtaa ihmiset inhimillisesti. Samalla hän rikkoo tietoisesti perinteisiä journalistisia raja-aitoja.
Keson tuotanto kyseenalaistaa yksinkertaistavat moraaliset asetelmat eikä tarjoa valmiita vastauksia. Hän antaa ilmiöiden puhua puolestaan. Keso tarkastelee alakulttuureja ja marginaaliin jääviä ilmiöitä tavalla, joka on samanaikaisesti helposti lähestyttävä ja analyyttinen. Hän on tuonut esiin myös nuorten miesten syrjäytymiseen liittyviä yhteiskunnallisia kipukohtia.
Aitous, läsnäolo ja ihmisymmärrys ovat Keson työn ytimessä. Tällainen journalismi ei pelkästään näytä maailmaa, vaan muuttaa myös tapaa, jolla sitä katsotaan.
[Toimittaja Jaakko Keso työskentelee Yle Kioskissa, Yleisradio Oy]
Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, seikkailija Osmo Peltola ja ohjaaja, kuvaaja Juha Korhonen ihmisyyden ja luonnon rikkaudesta kertovasta sarjasta Peltsi ja Osmo
Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja hänen poikansa Osmo Peltola avaavat ohjelmasarjassaan ikkunoita elämän, ihmisyyden ja luonnon rikkauteen. He pyöräilevät, telttailevat ja mökkeilevät halki Suomen ja tutustuttavat katsojan alueiden ja luonnon moninaisuuteen.
Osmolla on Downin oireyhtymä. Sarjan voima on, ettei sitä korosteta eikä kätketä. Peltsin ja Osmon retkipuuhat ja keskustelut näyttävät, kuinka tavallista myös hieman erilaisen perheen elämä pohjimmiltaan on.
Peltsi ja Osmo ei saarnaa eikä selitä. Se katsoo maailmaa uteliaasti ja avoimesti ja kutsuu katsojan tekemään samoin. Meillä on lupa katsoa luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ihmisten iloista erilaisuutta.
Downin oireyhtymään yhdistetään usein hyväntuulisuus, huolettomuus ja hellyys. Kun nämä maailmallemme tärkeät ominaisuudet pääsevät esiin, ne tarttuvat. Sarja rakentaa yhteisöllisyyttä, sisäistä kestävyyttä ja tiedollista valppautta.
[Peltsi ja Osmo, Yle Tiede ja ympäristö, Yleisradio Oy]
Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve suomalaisen arkkitehtuurihistorian yleistajuistamisesta, rakennetun ympäristön lukutaidon lisäämisestä
Arkkitehtuurimme vuosituhannet. Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun on kuin painomusteesta, planetaarisesta perspektiivistä ja älyllisestä uskalluksesta valmistettu aikakone. Se ei ainoastaan kerro, mitä olemme rakentaneet, vaan paljastaa, miten rakentaminen on muovannut meitä kulttuurina ja lajina.
Teos onnistuu tekemään mahdottomasta yleistajuista: se kuvaa 10 000 vuoden suomalaisen arkkitehtuuriperinnön esihistoriallisista maakuopista tulevaisuuden jääkauteen ja tekee sen terävästi, kriittisesti ja innostavasti. Teos purkaa arkkitehtuurin myyttejä yhtä väkevästi kuin kaivinkone nykyrakennuksia. Kokonaisuudesta syntyy näkemys, jossa betonitalokin on muinainen fossiiliperäinen reliikki ja savimaja kestävän tulevaisuuden esikuva.
Kirjan ansio ei ole vain sen sisältämän tiedon määrä vaan se, miten se haastaa lukijan ajattelemaan toisin. Teos ei kerro, miten asiat ovat, vaan pakottaa kysymään, miksi teemme niin kuin teemme.
Tällaisia kirjoja syntyy harvoin. Ne eivät vain valista vaan siirtävät painopisteen siitä, mitä tiedämme, siihen, miten suhtaudumme maailmaan. Tietokirjallisuudella ei voi olla kunnianhimoisempaa tavoitetta.
[Arkkitehtuurimme vuosituhannet. Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun, Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2024]
Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon
Talouspuheen ei tarvitse olla vaikeaa eikä vaihtoehdotonta. Feminismiä talouteen kutsuu lukijan mukaan moniääniseen talouskeskusteluun.
Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa kokoavat yhteen tutkittua tietoa siitä, miten nykyinen talouspolitiikka voi rapauttaa omia perustuksiaan.
Teos kysyy, miksi hoivan ja kotityön kaltaiset talouden peruspilarit ovat edelleen suurelta osin näkymättömiä kansantalouden tilinpidossa. Tai miksi ympäristön kestävyys ei vieläkään saa markkinoilla sellaista arvoa, että sen tuhoamista pidettäisiin täysin käsittämättömänä.
Kirjoittajat kritisoivat nykyajassakin voimakkaana eläviä talouskäsityksiä ja valtasuhteita, jotka sivuuttavat eriarvoisuuden muotoja. Teos esittelee ytimekkäästi feministisen talouden keskeiset teemat ja käsitteet sekä ohjaa syventymään aiheeseen lisää.
Teos ei jää pelkäksi painetuiksi sivuiksi. Se jatkuu keskusteluna myös podcastissa ja muistuttaa, että talous kuuluu meille kaikille.
[Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon, Gaudeamus 2024]
Operaatio Arktis ry:lle tutkittuun tietoon ankkuroituvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta
Operaatio Arktis on nuorten perustama järjestö, joka pyrkii määrätietoisesti vaikuttamaan globaaliin ilmastopolitiikkaan ja ilmastostrategioihin niin, että napa-alueiden jääpeitteet säilyvät ja maapallon keikahduspisteiden ylittyminen estyy. Keinona ovat ilmastointerventiot, ja päämääränä turvata nuorille sukupolville vakaa yhteiskunta ja kukoistava elinympäristö.
Suomalaisessa järjestökentässä Operaatio Arktis on poikkeuksellinen esimerkki. Toiminta ankkuroituu tutkittuun tietoon ja yhteistyöhön korkean tason tieteellisten asiantuntijoiden kanssa. Arktis vaikuttaa taidolla ja tunteella mutta ennen kaikkea tiedolla.
Globaali vaikuttaminen kuuluu erityisesti heille, jotka tulevat elämään niiden päätösten keskellä, joita nyt tehdään. Nuoret arktislaiset ovat onnistuneet lyhyessä ajassa saamaan äänensä kuuluviin kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla nimenomaan koskettavasti esiintuodun tietopohjansa ansiosta.
[Operaatio Arktiksen verkkosivut]
Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935, reetta.kettunen(a)tjnk.fi