Selvityksessä ehdotetaan muutosta yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmään

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 26.2.2025 11.12
Tiedote

Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko esittää selvityksessään, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää kehitettäisiin budjettirahoitteisesta tallennuspohjaiseksi. Uudistuksen tavoitteena on saattaa järjestelmä EU-direktiivin 2001/29/EY mukaiseksi.

Selvityshenkilö ehdottaa, että hyvitysmaksu perittäisiin tallennuslaitteiden valmistajilta, maahantuojilta ja tarvittaessa jälleenmyyjiltä. Maksun piiriin kuuluisivat digitaalisten tallennuslaitteiden (MP3-soittimet, kiintolevylliset digisovittimet ja DVD-tallentimet) lisäksi matkapuhelimet, tietokoneet ja tabletit sekä tietyt muut laitteet ja palvelut. Vaihtoehtona selvityshenkilö esittää maksun liittämistä nettiliittymälaskutukseen.

Maksun suuruus perustuisi kopiointitutkimuksiin, joissa selvitetään, mitä aineistoja kopioidaan, mistä ne ovat peräisin ja mille laitteille ne tallennetaan. Tämän pohjalta voitaisiin asettaa tuotekohtaiset maksut. Lisäksi tutkimuksissa voisi olla hyödyllistä arvioida, missä määrin lisämuisteja ja verkkotallennuspalveluita käytetään varmuuskopiointiin.

Hyvityksen piiriin selvityshenkilö esittää lisättäväksi kirjalliset teokset, kuvataide ja valokuvateokset sekä radio- ja televisioyritysten lähetykset ja kansallisesti suojatut lähioikeusvalokuvat. Hyvityksen kohtuulliseksi määräksi selvityshenkilö arvioi 14–15 miljoonaa euroa, offline-kopiointia lukuun ottamatta. Skannereista, tulostimista ja valokopiointilaitteista ei perittäisi erillistä maksua.

- Selvitys muodostaa erinomaisen tietopohjan asian jatkoarvioinnille ja uudistusvaihtoehtojen tarkastelulle ministeriössä. Asiakokonaisuus on monitahoinen ja jatkoselvitettäviä asioita on runsaasti. Olen optimistinen, että toimiva ja EU-oikeuden vaatimukset täyttävä ratkaisu lopulta löytyy, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Jatkovalmistelu: uusi kopiointitutkimus ja järjestelyt ennen uudistusta 

Selvityshenkilön mukaan asian valmistelu vaatii vielä merkittävästi lisäselvityksiä. Lisäksi hyvitysmaksun hallinnoinnin järjestäminen vie aikaa, ennen kuin uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Tästä syystä on realistista arvioida, että uusi järjestelmä ei voi tulla voimaan ennen 1.1.2027. Lain tulisi kuitenkin tulla voimaan riittävän ajoissa, jotta hallinnoinnin järjestämiseen jää riittävästi aikaa ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa.

Jatkovalmistelun yhteydessä on tarpeen toteuttaa uusi kopiointitutkimus, jossa selvitetään yksityisen kopioinnin määrät eri aineistolajeille, kopioinnin lähteet sekä käytetyt laitteet. Tutkimuksen tulisi kattaa myös internetistä tapahtuva kopiointi sekä tekstien ja kuvien yksityinen kopiointi. Tutkimuksessa tulisi arvioida, kuinka paljon suojattuja aineistoja tallennetaan ulkoisille kiintolevyille, USB-muisteille ja pilvipalveluihin ja kuinka suuri osa on varmuuskopiointia. 

Kopiointitutkimus on maksujen suuruuden määräämisen lisäksi tarpeen eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jakosuhteiden määrittelemiseksi.

Koska nykyjärjestelmä ei täytä tietoyhteiskuntadirektiivin vaatimuksia, uudistus tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Ennen uudistusta hyvitys maksetaan nykyisen budjettirahoitusmallin mukaisesti. 

Yksityisen kopioinnin hyvitys

Yksityisen kopioinnin hyvitys (ns. hyvitysmaksu) on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Hyvitys maksetaan Suomessa valtion budjetista ja tilitetään luovan työn tekijöille. Tekijänoikeuslain mukaan hyvityksen tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena.

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen

Lisätietoja: hallitussihteeri Aura Lehtonen, p. 0295 330 340

Tietoa hyvitysjärjestelmästä

  • Sopiva hyvitys on EU-oikeuden itsenäinen käsite, joka tarkoittaa riittävää korvausta tekijöille lain nojalla ilman tekijän lupaa sallitusta yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvausvelvollisuus kohdistuu yksityishenkilöihin, joilla on käytössään kopiointiin soveltuvia laitteita tai palveluita.
  • Jäsenvaltioiden harkintavalta: Jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta hyvitysjärjestelmän määrittelemisessä. Ne voivat määrittää hyvityksen maksajat, muodon, maksutavat ja tason huomioiden tapauksen erityisolosuhteet.
  • Maksun periminen: Maksua voidaan periä valmistajilta ja maahantuojilta, jotka voivat siirtää maksun kuluttajille. Maksua voidaan kerätä kaikista tallennuslaitteista, ellei laitteen lopullista käyttötarkoitusta voida selvittää. Järjestelmän tulee mahdollistaa maksusta vapautuminen tai maksun palauttaminen, jos laite ei päädy yksityiskäyttöön.
  • Hyvitysvelvollisuus: Hyvityksen piiriin kuuluvat tekijöiden teokset, esittävien taiteilijoiden tallennetut esitykset, äänite- ja elokuvatuottajien tallenteet sekä radio- ja televisiolähetykset. Mukana ovat musiikki, elokuvat, muu audioaineisto sekä graafiset ja audiovisuaaliset aineistot.
  • Kopioinnin laajuus: Hyvitys koskee millä tahansa tavalla tapahtuvaa kopiointia yksityiseen käyttöön.
  • Hyvitysmaksun suuruus: Jäsenvaltiot määrittävät maksun suuruuden. Maksu voidaan periä laitteista, joilla on tallennuskapasiteettia, vaikka tosiasiallista kopiointia ei tapahtuisi. Maksun suuruuteen vaikuttavat mm. laitteen ensisijainen käyttötarkoitus ja teknisten suojakeinojen käyttö.
  • Useiden laitteiden käyttö: Hyvitystä ei tarvitse periä kaikista laitteista, jos yksityistä kopiointia tapahtuu useilla laitteilla yhdessä menettelyssä. Toisaalta, jos maksua peritään useista laitteista, se ei saa johtaa liialliseen korvaukseen.
  • Yhteishallinnointiorganisaatio: Hallinnoi oikeudenhaltijoille kuuluvaa korvausta. Organisaatiolla on oikeus saada maksun perimisen ja palautusten kannalta tarvittavat tiedot. Organisaation päätöksistä tulee olla valitusoikeus riippumattomaan elimeen, esimerkiksi tuomioistuimeen.
  • Suora ja välillinen hyvitys: Hyvitystä maksetaan sekä suorana hyvityksenä yksittäisille tekijöille että välillisenä (kollektiivinen) hyvityksenä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Hyvityksen maksaminen kollektiivisina korvauksina on tietoyhteiskuntadirektiivin mukaista ja sallittua.

Aiheeseen liittyvää

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista selvitetään (OKM tiedote 8.8.2024)