Ovet auki korkeakoulutukseen yhä useammalle

Kesän alussa moni uusi ylioppilas ja ammattiin valmistunut on jännittänyt pääsykokeiden tuloksia. Onnea kaikille valmistuneille ja tuplaonnittelut, jos sait opiskelupaikan. Jos ovet eivät avautuneet, lohdutan, että tiedän tunteen. Joku tarkoitus silläkin. Toivotan voimia ensi syksyn työ- tai opiskelupaikan etsimiseen. Tulevaisuudessa samassa tilanteessa olevia nuoria auttaa myös opintoseteli, jonka valmistelun käynnistin keväällä.

Orpon hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten koulutustasoa ja avata ovet vähintään joka toiselle nuorelle korkeakoulutukseen. Jotta mahdollisimman moni nuori voisi tavoitella omia unelmiaan. Mitä useampi nuori suorittaa korkeakoulutuksen, sitä valoisammalta näyttää myös Suomen tulevaisuus. Osaava ja kekseliäs Suomi menestyy maailman myrskyissä.

Suomessa korkeakoulutusasteen nousu pysähtyi 2000-luvun alussa ja laski aina vuoteen 2017 saakka. Tuoreen Sivistyskatsauksen mukaan heikko kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen ja tulevaisuudessa odottaa orastavia merkkejä paremmasta. Aloituspaikkoja on lisätty tietyille aloille ja korkeakoulut ovat muun muassa uudistaneet ja yhtenäistäneet pääsykokeita. Nuorten pääsy korkeakoulutukseen on selvästi nopeutunut ja koulutustasomme nousee edetessä kohti 2030-lukua. Työtä riittää kuitenkin edelleen ja tähän työhön hallitus on vahvasti sitoutunut.

Koulutustason nostamiseksi on tehty päämäärätietoisesti töitä laajasti niin korkeakouluissa kuin hallitustasolla. Keväällä hallituksen puoliväliriihessä sovimme yhteensä 100 miljoonan euron investoinnista koulutustason nostoon, kasvua tukeville aloille. Osana tätä, päätimme nuorille suunnatusta uudesta 30 opintopisteen opintosetelistä. Opintosetelillä nuoret pääsisivät suorittamaan opintoja yhden lukuvuoden ajan maksutta avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos opiskelupaikka yhteishaussa jää saamatta. Opintosetelin valmistelun tavoite on, että se olisi voimassa vuoden 2026 lopussa.

Korkeakoulutuksen ja tieteen rahoitus korkealla tasolla

Olemme kasvattaneet korkeakoulujen ja tieteen suoraa valtionrahoitusta koko hallituskauden ajan. Tämä on ollut merkittävä arvovalinta. Aloituspaikkoihin on osoitettu lisärahoitusta aina kun se on ollut mahdollista ja korkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotukset ovat täysimääräisesti voimassa. Indeksien vaikutus ensi vuodelle 2026 tarkoittaa yli 80 miljoonaa euron nousua rahoitukseen. Näin teemme myös jatkossa.

Tuleville vuosille olemme valitettavasti joutuneet päättämään myös sopeutuksista. Ne ovat kertaluontoisia ja mittakaavaltaan maltillisia suhteessa korkeakoulujen kokonaisrahoitukseen.

Yliopistojen rahoitus on yli 2,2 miljardia euroa, myös jatkossa. Ammattikorkeakoulujen suora valtionrahoitus on noussut tällä kaudella ensi kertaa yli miljardiin euroon ja se pysyy sillä tasolla. Suomen Akatemian, siis suomalaisen huippututkimuksen, rahoitus on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin.

Historiallisesti kasvavat tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinnit vahvistavat korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen asemaa. Tutkimukseen ja kehittämiseen käytettävä rahoitus on kasvanut tällä kaudella joka vuosi noin 280 miljoonalla eurolla. Koko kauden aikana tämä tarkoittaa yli miljardia euroa lisää tutkimukseen ja kehitykseen. Ensi vuodesta alkaen tätä rahoitusta osoitetaan myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Tällä päätöksellä myös kunnioitamme ja toteutamme eduskuntapuolueiden parlamentaarisesti sopimaa tahtotilaa.

Toivoa tulevaisuuteen

Erityisesti tässä ajassa tarvitaan toivoa ja myös hyviä uutisia. Olemme eläneet pitkään epävarmuuden ja kriisien aikaa, niin Euroopassa kuin maailmalla. Toivoa paremmasta on nähtävillä. Työllisyystilanteessa on erityisen vaikean jakson jälkeen pieniä elpymisen merkkejä ja yksityisiä investointeja on suunnitteilla, käynnistymässä.

Orpon hallituksella on kolme merkittävää tehtävää: taitamme valtion velkaantumista ja vahvistamme työllisyyttä, pidämme huolta suomalaisten turvallisuudesta ja panostamme siihen, että meillä on osaamista ja eväitä tulevaisuuden kasvuun. Näistä olemme pitäneet kiinni - ja pidämme jatkossakin!

Käynnistin keväällä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040-työskentelyn, jonka ohjausryhmä kokoontui ensi kerran ennen vappua. Kevään aikana on yhteistä tilannekuvaa työstetty niin korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarin, sidosryhmätapaamisten kuin verkkokyselyssä saamamme vastausten ja datan pohjalta.

Kävimme juhannusviikolla ohjausryhmässä lähetekeskustelun vision päämääristä ja näiden työstäminen alkaa syksyllä pyöreän pöydän keskusteluissa ja sidosryhmätapaamisissa. Pidän tärkeänä, että visiotyöskentelyyn asetetaan myös parlamentaarinen seurantaryhmä, joka aloittaa syksyn alussa. Visiotyö vaati meiltä kaikilta tulevaisuusvastuuta ja samalla se luo myös toivoa tulevaisuuteen.

Mari-Leena Talvitie
tiede- ja kulttuuriministeri