Opetusministeri Andersson PISA-tuloksista:
Suomessa oma lähikoulu on maailman parhaimpien joukossa

OECD:n PISA 2018 –tutkimustulokset julkistettiin tiistaina 3.12. Opetusministeri Li Andersson kommentoi tuloksia julkistustilaisuudessa.

Opetusministeri Li Andersson iloitsee, että suomalaisnuorten osaamistaso on PISA-tutkimuksen mukaan edelleen maailman terävintä kärkeä. Tulosten lasku näyttää tasaantuneen.

– Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on koulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia tarvitsemansa taidot. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Suomen vahvin kilpailuvaltti on korkea osaamistaso ja koulu, joka antaa kaikille mahdollisuuden oppia elämässä tarvittavat taidot, opetusministeri Andersson sanoo.

Tutkimus osoitti, että Suomessa on onnistuttu ehkäisemään koulujen välisten oppimistulosten eriytymistä. Suomalaisten koulujen välillä tasoero oli koko tutkimuksen pienin.

– Suomessa oma naapuruston lähikoulu on maailman parhaiden joukossa. Tasa-arvo onkin suomalaisen koulutuksen menestystarinan salaisuus ja sen tuomaa etulyöntiasemaa meillä ei ole varaa menettää, ministeri Andersson sanoo.

Suomi oli myös PISA-tutkimuksen ainoa maa, jossa korkea tyytyväisyys elämään yhdistyi korkeaan lukutaidon tasoon.

– Tästä tuloksesta on syytä olla erityisen iloinen. Maailman parasta ja tasa-arvoisinta koulua rakennetaan, jotta jokainen suomalainen voisi elää hyvää elämää, Andersson sanoo.

Oppilaiden välisen osaamiseron kasvu huolettaa

Ministerin mukaan on kuitenkin huolestuttavaa, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Perhetausta tausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin. Myös tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat venähtäneet OECD-maiden suurimmiksi.

– Yhdenvertainen oikeus oppia on edellytys sille, että jokaisella tämän päivän nuorella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaa yhteiskuntaa. Meillä ei ole missään olosuhteissa varaa tinkiä koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta, ministeri Andersson sanoo.

Suomalaiset nuoret vahvoja lukutaidossa – kielteinen suhtautuminen kasvanut

Suomi oli lukutaidossa OECD-maiden parhaiden joukossa. Kaikista osallistujista Suomen edellä oli vain kaksi: Kiinan PSJZ-alue sekä Singapore

Huolestuttavaa kuitenkin oli, että kielteisesti lukemiseen suhtautuneiden osuus oli kasvanut. Poikien tulosten heikkeneminen liittyi voimakkaasti vähentyneeseen lukuharrastuksen, sekä kiinnostukseen lukemista kohtaan.  

– Lukutaidon merkitys on kiistaton. Se luo pohjan kaikelle oppimiselle. Oppimistulosten ja oppimisen tasa-arvon näkökulmasta onkin tärkeää, että Suomi pysyy myös jatkossa lukevana maana, ministeri Andersson kommentoi.

Toimia oppimiserojen kaventamiseksi

Hallituksen ohjelmassa tavoitteena on nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja sekä lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Ohjelman keskeisiä toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi on muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen.

Kysymyksessä on suomalaisen osaamistason nostaminen koko yhteiskunnan tasolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ensi vuonna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen toimenpideohjelman, joihin varataan 305 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.

– Suomi on koulutuksen huippumaa, mutta jotta me olemme sitä myös tulevaisuudessa, meidän on tehtävä jatkuvasti töitä koulutusjärjestelmämme laadun ja tasa-arvon eteen.  Suomi menestyy myös jatkossa, kun onnistumme varmistamaan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus oppia elämässä ja työssä tarvitsemansa taidot. Hyvinvoivassa Suomessa oikeus oppia kuuluu kaikille, ministeri Andersson toteaa.

Lisätietoja: erityisavustaja Touko Sipiläinen, puh. 040 1962292