Nuoret kaipaavat lisää vaikuttamismahdollisuuksia kunnissa
Tiistaina julkistettu Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan 18. Nuorisobarometri vahvistaa jo edellisissä barometreissa tehtyjä havaintoja siitä, että nuorten luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian toimivuuteen on lisääntymässä. Lähes joka toinen nuori olisi valmis olemaan jäsenenä puolueessa. Lisäksi nuoret ovat entistä valmiimpia lähtemään ehdokkaiksi vaaleihin.
Paikallisten vaikuttamiskanavien käyttö on lisääntynyt, ja aktiivista toimintaa yhteiskunnallisissa järjestöissä pidetään entistä tärkeämpänä. Myös nuorten valmius osallistua eri tavoin tärkeäksi koettujen asioiden puolesta on kasvussa. Mutta myös niiden nuorten osuus, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita politiikasta, on kasvussa.
Myönteiseen suuntaan kehittyvät asenteet ja valmiudet osallistua eivät näy kasvavana äänestysintona. Nuorisobarometrin tulosten perusteella voisi odottaa nuorten äänestysaktiivisuuden laskun taittumista syksyn vaaleissa, mahdollisesti jopa sen lievää kohentumista. Verkkoäänestämiseen nuoret suhtautuvat myönteisesti. Yli puolet uskoo oman äänestämisensä lisääntyvän, jos verkkoäänestäminen olisi mahdollista.
Nuorten usko demokratian toimivuuteen lisääntynyt
Vaikka vaikuttamishalut ja toiminta oman kunnan kehittämiseksi ovat vahvistuneet, nuorten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan kotikunnassa eivät ole korkealla tasolla. Vain yksi vastaaja viidestä pitää nuorten aitoja vaikuttamismahdollisuuksia riittävinä. Reilu kolmasosa nuorista kokee saaneensa riittävästi tietoa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista asuinkunnassaan. Myöskään nuorten kokemukset oman kuntansa tai kaupunkinsa päättäjien suhtautumisesta nuoriin vaikuttajina eivät ole mairittelevia. Vain joka kuudes arvioi päättäjien pitävän nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina kaikissa tai lähes kaikissa asioissa. Joka kymmenes nuori on sitä mieltä, ettei nuoria vaikuttajina oteta tosissaan missään asiassa.
Nuorten asenteet politiikkaan ja vaikuttamiseen ovat siis jännitteisiä. Kuntapäättäjien, viranomaisten ja järjestöjen tulisi ottaa nuorten sanoma vakavasti ja kiinnittää huomiota kaikkiin nuorten politiikkasuhteen osa-alueisiin: tietoihin, motiiveihin ja osallistumismahdollisuuksiin. Nuorten ja kunnan asioista päättävien aikuisten välistä vuorovaikutuskuilua olisi kavennettava kehittämällä uusia, ennakkoluulottomia yhteistyömenetelmiä – jalkautumalla sinne, missä nuoret ovat.
Nuorisotiloja ja nuorisotyöntekijöitä arvostetaan
Nuorten viihtyvyys asuinkunnassaan on parantunut. Etenkin kaupungit koetaan hyviksi paikoiksi elää. Kunnan yksittäisistä palveluista kaikkein tyytyväisimpiä nuoret ovat kirjastoihin, kouluihin sekä liikunta- ja urheilupalveluihin. Selvästi tyytyväisimpiä palveluihin ovat kaupunkien, etenkin pääkaupunkiseudun, nuoret. Tyytyväisyyserot maaseutumaisiin kuntiin ovat erityisen suuria kulttuuripalveluiden ja julkisessa liikenteen kohdalla.
Nuorisotyön arvostus on noussut. Nuoret pitävät lähes kaikkien nuorisotyön palvelumuotojen löytymistä kotikunnastaan tärkeämpänä kuin vielä kuusi vuotta sitten. Erityisen voimakkaasti on kasvanut nuorisotyöntekijän, netinkäyttömahdollisuuksien, harrastetilojen ja nuorisovaltuustojen merkitys.
Yhteenkuuluvuus löyhtymässä
Nuoret tuntevat kuuluvansa kiinteästi perheeseen ja ystäväpiiriin. Seuraavaksi voimakkainta
yhteenkuuluvuus on sukuun, koulu- /työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuorten yhteenkuuluvuuden tunne on löyhtynyt erityisen paljon suhteessa harrasteseuroihin ja muihin vapaa-ajan yhdistyksiin. Myös alueellinen yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt niin suhteessa asuinyhteisöön, kaupunginosaan tai kylään kuin kaupunkiin tai kuntaankin. Tähän kehityskulkuun on kaikkien nuorten vapaa-ajan toimintoja tarjoavien tahojen kiinnitettävä huomiota.
Ilmastonmuutos aiheuttaa turvattomuutta
Nuorten suurimmat epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset liittyvät kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja energian riittävyydestä. Suoremmin omaan ja lähimmäisten selviytymiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä suurimpia ovat oma toimeentulo sekä perheenjäsenten turvallisuus ja hyvinvointi. Nuoret tuntevat vähemmän epävarmuutta suurimmasta osasta kysyttyjä asioita kuin vielä neljä vuotta sitten. Erityisesti ovat vähentyneet maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja oman asuinympäristön turvattomuuteen liittyvät huolet. Suurin turvattomuuden kasvu liittyy ihmisestä johtuvaan ilmastonmuutokseen.
Valmiuksien ja toiminnan suhde herättää kysymyksiä myös ympäristöasenteiden kohdalla. Ilmastonmuutosta kohtaan tunnetaan enemmän pelkoja kuin ennen, mutta toimintaa luonnon ja ympäristön suojelemiseksi pidetään kuitenkin vähemmän tärkeänä kuin vielä vuosituhannen vaihteessa.
Vuoden 2008 Nuorisobarometrin kantavina teemoina olivat nuorten suhde kuntaan ja paikalliseen vaikuttamiseen. Ajankohtaisten kysymysten lisäksi mukana oli pysyviä perusteemoja, kuten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset sekä yhteenkuulumisen tunteet. Vuodesta 2004 Nuorisobarometrit on tehty yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa.
Lisätietoja:
- pääsihteeri Anna Ranki, Nuorisoasiain neuvottelukunta, puh. 0400 681 680
- tutkija Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 020 755 2656, 040 715 17 21
Tilaukset ja arvostelukappaleet: [email protected], puh. 020 755 2653.