Kulttuurin Suomi-palkinnot jaettiin kahdeksalle
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut tämän vuoden Suomi-palkinnot kaikkiaan kahdeksalle taiteilijalle ja toimijalle. Palkinnon saavat kuraattori Maaretta Jaukkuri, kirjailija Siri Kolu, ohjaaja Tiina Lymi, kuvataiteilija Outi Pieski, kapellimestari Dalia Stasevska, kirjailija Pajtim Statovci, teatteri Sirkus Suosalo ja kuvanveistäjä, korutaiteilija Björn Weckström. Lisäksi Suomen Lasimuseo palkittiin kunniakirjalla.
Kunniakirjaa lukuun ottamatta Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 14 250 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien. Palkinnoista päätti tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
- Haluan kunnioittaa Suomi-palkinnolla taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, joiden työskentelylle on ominaista pitkäjänteisyys ja rohkeus. He ovat lisänneet työllään ja teoksillaan moniäänisyyttä, auttaneet muita menestymään sekä luoneet uusia tapoja tuoda taidetta ja kulttuuriperintöä saataville ja saavutettavaksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, sanoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Palkintoperustelut:
Maaretta Jaukkuri
Maaretta Jaukkuri on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran kuraattorina ja nykytaiteen professorina. Hän on työskennellyt muun muassa Pohjoismaisen taidekeskuksen näyttelypäällikkönä, Tukholman Moderna Museetin vt. kuraattorina, Nykytaiteen museo Kiasman intendenttinä sekä Oslon Kunstnernes Husin taiteellisena johtajana. Jaukkuri on toiminut professorina Kuvataideakatemiassa Helsingissä sekä Trondheimin Taideakatemiassa. Useat merkittävistä Kiasman ARS-näyttelyistä ovat hänen kuratoimiaan.
Jaukkuri on tehnyt pioneerityötä sekä Suomessa taiteilijoiden kanssa läheisessä yhteistyössä toimivana kuraattorina että suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisen edistäjänä. Hänen kunniakseen on perustettu Maaretta Jaukkuri -säätiö, joka järjestää taiteilijaresidenssitoimintaa Norjan Lofooteilla. Jaukkuri jatkaa edelleen elämäntyötään aktiivisena kuraattorina ja kirjoittajana.
Siri Kolu
Siri Kolu on kirjailija, esitysdramaturgi, ohjaaja, näyttelijä ja kirjoittajakouluttaja, jolta on julkaistu parikymmentä teosta lapsille, nuorille ja aikuisille. Hänet tunnetaan parhaiten Me Rosvolat –lastenkirjasarjastaan, jonka avausosalla hän voitti lastenkirjallisuuden Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2010. Teoksen pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva ja näytelmä. Kolun teoksia on käännetty yli 20 kielelle.
Poikkitaiteellisesti lahjakas Kolu on vuosia tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä lasten ja nuorten sanakasvatuksen parissa, ja hän on kirjallisuuden eri verkostoissa laajasti arvostettu edistyksellinen toimija. Hän oli mukana luomassa elämyksellisen kirjavinkkauksen esityskonseptia Kirjallisuus-live. Next Libris -ryhmä vieraili kymmenillä kouluilla ja kirjastoissa draamallista kirjavinkkausta tekevien esitystensä kanssa. Kolu on myös kysytty kirjailijavieras kouluissa ja kirjastoissa, joissa hän tapaa aktiivisesti nuoria lukijoita.
Tiina Lymi
Tiina Lymi on luonut menestyksekkään uran monipuolisena ja näkemyksellisenä elokuvien ja televisiosarjojen ohjaajana. Hänestä on kasvanut suomalaisten mielenmaisemaa laajasti tulkitseva ja tunteita puhutteleva ohjaaja, jonka elokuvat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana keränneet eniten katsojia Suomen elokuvateattereihin.
Vuoden 2024 alussa sai ensi-iltansa Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama, Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuva Myrskyluodon Maija. Se osoittaa, että Suomessa voi myös menestyä draamaelokuvalla, jossa pääosassa on nuori nainen ja kielenä ruotsi. Myrskyluodon Maija on koskettanut jo lähes puolta miljoonaa katsojaa.
Outi Pieski
Outi Pieski on kuvataiteilijana pystynyt yhdistämään työskentelyynsä nykytaiteen ilmaisumuodot ja saamelaiskulttuurin perinnön ja luomaan niistä uuden, elävän jatkumon. Hän käyttää perinteisiä duodjin tekemisen tekniikoita ja materiaaleja osana taideteoksiaan. Kuva-aiheina on saamelaispukujen ja korujen yksityiskohtia sekä maisemallisia elementtejä kuten tunturiluontoa, revontulia ja vuodenaikoja Lapissa.
Pieski on yksi tämän hetken kansainvälisimpiä nykytaiteilijoitamme. Hänellä on monialainen tuotanto maalauksista installaatioihin, käsitetaiteelliseen ja saamelaiskulttuuria käsitteleviin teoksiin sekä yhteisöllisiin teoksiin. Lisäksi hän on toteuttanut merkittäviä julkisen taiteen teoksia muun muassa Nordiska Museetissa Tukholmassa ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
Dalia Stasevska
Dalia Stasevska on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi maailman kuuluisimmista kapellimestareista. Tällä hetkellä hän toimii Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana. Hän on myös BBC Symphony Orchestran päävierailija. Stasevska nostaa sekä uusinta että unohdettua musiikkia esille aktiivisesti ja ansiokkaasti: tänä vuonna julkaistu Dalia’s Mixtape on osoittautunut arvostelumenestykseksi.
Vaikuttavan kapellimestariuransa lisäksi Stasevska on ansioitunut aktiivisena sodanvastaisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hän kävi näkyvästi ja vaikuttavasti julkista keskustelua rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Tänä vuonna Stasevska ideoi ja toteutti Musiikkitalossa suomalaisten ja ukrainalaisten musiikinopiskelijoiden yhteiskonsertin, jonka tuotot ohjattiin ukrainalaisten musiikinopiskelijoiden tukemiseen. Hän on myös henkilökohtaisesti kerännyt ja toimittanut humanitaarista apua Ukrainan sodan uhreille.
Pajtim Statovci
Pajtim Statovci on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä nykykirjailijoistamme. Tänä syksynä julkaistu neljäs romaani Lehmä synnyttää yöllä jatkaa kehuttujen romaanien sarjaa. Teosten maagiseen realismiin nojaava tyyli yhdistää albanialaista kansanperinnettä ja sotakokemuksia, vähemmistöjen elämää sekä traagisia ihmiskohtaloita. Yhteiskunnallinen ja yleinen yhdistyy yksityiseen. Tunnelma romaaneissa on välillä suorastaan julma ja ahdistava, mutta Statovcilla on ainutlaatuinen kyky punoa näistä aineksista otteessaan pitävä kertomus, jota lukija ei malta päästää käsistään.
Pajtim Statovcin kolme ensimmäistä romaania on käännetty yhteensä 17 kielelle. Hänen kansainvälistä menestystään ovat siivittäneet huippuluokan kääntäjät. Statovcin teokset ovat saaneet lukuisia merkittäviä kansainvälisiä palkintoja ja palkintoehdokkuuksia. Hänen teoksiaan on sovitettu myös näyttämölle.
Teatteri Sirkus Suosalo
Sirkus Suosalo on pitkän ja menestyksekkään uran tehneen näyttelijä Martti Suosalon haaveen tuloksena syntynyt, teatterin alkujuurille vievä ekologinen telttateatteri. Sirkus Suosalo vie teatteria ja esityksiä paikkakunnille, jossa niitä ei muuten pääse kokemaan. 300-paikkainen teatteriteltta nousee puistoon, satamaan ja uimarannalle. Paikalliset yhteisöt ovat tervetulleita osallistumaan teatteritapahtuman järjestämiseen.
Sirkus Suosalo jatkaa vuosisatojen mittaista kiertävien teattereiden perinnettä ja kutsuu ihmisiä mukaan teatterin taikamaailmaan.
Björn Weckström
Björn Weckström on kuvanveistäjä ja kansainvälisesti tunnetuimpia korutaiteilijoitamme. Hänen taiteellinen työskentelynsä ulottuu kahdeksalle vuosikymmenelle.
Björn Weckströmin taiteelle on tunnusomaista veistoksellinen ilmaisu sekä kaiken tekemisen läpäisevä uteliaisuus. Hänen veistos- ja korutaiteensa on yhtä aikaa metafyysistä, myyttistä, futuristista ja klassista. Teokset ilmentävät poikkeuksellista taituruutta kiven, lasin, akryylin ja jalometallien työstämisessä.
Weckströmin veistos- ja korutaide on energistä, jännitteistä ja aikaa kestävää. Hänen muotoilunsa voimaa osoittaa Lapponia Jewelrylle suunniteltujen korujen vuosikymmeniä jatkunut suosio.
Suomen Lasimuseo
Suomen Lasimuseo palkitaan Suomi-palkinto -kunniakirjalla. Suomen lasimuseo on Riihimäellä toimiva valtakunnallinen vastuumuseo toimialanaan lasinvalmistus, lasiteollisuus ja lasitaiteen historia.
Suomen lasimuseolla on ollut keskeinen rooli käsityönä valmistettuun lasiin liittyvän tietotaidon nimeämisessä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuoden 2023 lopulla. Suomen lasimuseo koordinoi tätä kansainvälistä hanketta Suomen osalta kymmenen vuoden ajan tuomalla yhteen 17 Suomessa toimivaa lasialan ja lasinpuhalluksen perinteenkantajien yhteisöä.
Suomen lasimuseo on onnistunut poikkeuksella tavalla vaalimaan lasiin liittyvän käsityöperinteen jatkuvuutta, lujittamaan kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja sekä vahvistamaan alan asemaa ja arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lisätietoja: johtaja Minna Karvonen, p. 0295 330 142