Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen:
Jatkuva oppiminen auttaa sopeutumaan muuttuvaan työelämään

Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa, kuuluu sananlasku. Nykymaailmassa sanonnan pitäisi ehkä kuulua, että sen minkä nuorena oppii, saa vanhana opetella tekemään uudella tavalla.

Toisaalta ei tämä ajatus jatkuvasta oppimisesta ole täysin uusi – 1900-luvun alun johtaviin suomalaisiin poliitikkoihin kuulunut Santeri Alkio puhui jo sata vuotta sitten ihmisyyden jatkuvasta kehitystarpeesta!

Verrattuna sadan vuoden takaiseen muutos työelämässä on kuitenkin entistä nopeampaa. Kansainvälinen kilpailu, teknologian kehitys ja ikääntyminen vaikuttavat siihen, millaisia töitä Suomessa on tulevaisuudessa tarjolla ja miten niitä töitä tehdään.

Työelämän muutos ei koske vain nuoria, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille, vaan myös meitä jo työelämässä olevia. Enää ei riitä, että on kerran oppinut asioita koulussa, vaan omaa osaamista on oltava valmis päivittämään ja käyttämään uudella tavalla pitkin työuraa. Työelämän muutos koskee kaikkia ja vaatii myös motivaatiota meiltä kaikilta.

Hallitus on tarttunut jatkuvan oppimisen haasteeseen ja Suomessa tehdään parhaillaan yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistusta. Tällä viikolla puolestaan julkistettiin raportti, jossa OECD antaa Suomelle suosituksia jatkuvan oppimisen lisäämiseksi. Hyvä raportti, jonka suositukset varmasti herättävät keskustelua.

Korkeakoulutetut osallistuvat Suomessa varsin ahkerasti aikuiskoulutukseen, ja hyvä niin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Korkeakoulujen tulee tarjota soveltuvia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kaikille, myös niille joilla aiempaa korkeakoulutusta ei ole. Kyse on myös sosiaalisesta tasa-arvosta ja eriarvoistumisen ennaltaehkäisystä.

Työelämässä tarvitaan nimittäin yhä enemmän ja yhä useammanlaisissa työtehtävissä juuri niitä taitoja, joita korkeakoulutuksessa painotetaan: kriittinen ajattelu, monimutkaisten ongelmien hahmottaminen ja ratkaisu, analyyttiset taidot ja niin edelleen. Myös arjen haasteet digitaalisesta asioinnista informaatiotulvan hallintaan ja harhaanjohtavan informaation tunnistamiseen edellyttävät näitä taitoja.

Korkeakoulutuksen parhaimmillaan tuottamat taidot ovat niitä, joilla turvataan työllistymismahdollisuudet myös työn murroksissa ja muutoksissa, jotka selvityksen mukaankin myös Suomessa moniin töihin kohdistuvat. Ja vielä, nämä korkean tason taidot eivät auta vain sopeutumaan muutoksiin, vaan myös muokkaamaan ja luomaan uutta työtä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen