Valtioneuvosto hyväksyi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisen suunnitelman – kannustaa kunnianhimoisen T&K-toiminnan lisäämiseen ja yhteistyöhön

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotinen suunnitelma painottaa yritysten ja muiden T&K-toimijoiden yhteistyön vahvistamista ja yritysten kannustamista lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa. Suunnitelmalla vahvistetaan myös uutta tietoa ja osaamista tuottavan kunnianhimoisen tutkimuksen edellytyksiä, panostetaan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin ja edistetään kansainvälistä T&K-yhteistyötä. Suunnitelma ohjaa T&K-rahoituksen käyttöä tulevina vuosina. Valtioneuvosto hyväksyi suunnitelman yleisistunnossaan 13. kesäkuuta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus vauhdittaa kestävää talouskasvua yhteensä noin miljardin euron lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten T&K-toimintaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva merkitys uuden tiedon ja osaamisen synnyttämisessä, tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa.

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta vuosina 2024–2030 (1092/2022) koskevan lain mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman. Hallitus on aiemman parlamentaarisen työn pohjalta sitoutunut nostamaan valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.

”Vaikka Suomi on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, olemme päättäneet suunnata vähäisen taloudessa olevan liikkumavaran tutkimukseen ja kehitykseen. Se on tärkeä valinta, jolla luodaan Suomelle korkeaan osaamiseen perustuvan kasvun edellytyksiä. Haluamme, että Suomi on tulevaisuudessa yksi maailman houkuttelevimmista sijainneista luoda uutta, tehdä tutkimusta sekä synnyttää kaupallisia innovaatioita”, sanoo pääministeri Petteri Orpo.

T&K-järjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti

Suunnitelmassa korostetaan T&K-järjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen tärkeyttä. Valtion tutkimus- ja kehittämisinvestointien näkymän on oltava pitkäjänteinen, jotta yksityiset investoinnit saadaan liikkeelle. Lisäksi on panostettava yhteistyöhön korkeakoulujen, julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä. Suunnitelmassa linjataan, että yhteistyö on palautettava Suomen T&K-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi.

”Suomi tarvitsee koko järjestelmän kokonaisvaltaista uudistumista. Nyt kun tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus kasvaa historiallisella tavalla, emme voi jatkaa toimintaa kuten aina ennenkin. Saavutamme kunnianhimoiset tavoitteemme vain, jos pyrimme määrätietoisesti kohti maailman kärkeä. Tähän työhön tarvitsemme paitsi yritysten kunnianhimoisia ponnistuksia, myös korkeakoulujen tutkimustyön edellytysten vahvistamista ja korkeaa tieteellistä osaamista”, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala sanoo.

Tavoitteena yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistuminen ja korkean arvonlisän innovaatiot

Suunnitelma valmisteltiin laajapohjaisessa, osallistavassa prosessissa. Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto käynnistää suunnitelman pohjalta työn T&K-toiminnan strategisten valintojen tunnistamiseksi. Neuvosto myös koordinoi T&K-rahoituksen käytön vaikuttavuuden seurantaa.

”Yritysten T&K-toiminnan merkittävä kasvu on ratkaisevaa neljän prosentin tavoitteen saavuttamisen kannalta. Valtion T&K-panostuksen tarkoituksena on vivuttaa yksityisten T&K-menojen kasvua. Rahoitusta suunnataan yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä innovaatiotoimintaan ja hyödyntämään T&K-toimintaa kansainvälisessä liiketoiminnassa, sekä uutta luovaan markkinoista kauempana olevaan T&K-toimintaan. Tarkoitus on, että elinkeinoelämä uudistuu, yritysten tuottavuus kasvaa ja syntyy uusia korkean arvonlisän innovaatioita”, elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo.

Lisätietoja: Pääministerin erityisavustaja Henrik Vuornos, valtioneuvoston kanslia, p. 050 408 44 22 ja tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Johanna Moisio, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 625. Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected].