Hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (lukuvuosimaksujen korottaminen)

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen aikana valmistellaan muutokset yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin siten, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen tulisi jatkossa kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Samalla opiskelijan oleskeluluvalla maahan tullut säilyisi lukuvuosimaksuvelvollisena, vaikka hän vaihtaisi oleskelulupaansa opintojen aikana esimerkiksi työperusteiseksi. Lisäksi palautettaisiin käyttöön hakemusmaksu EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Tilauskoulutuksen lainsäädäntöä täsmennettäisiin ja korkeakouluille säädettäisiin tiedonsaantioikeus hakijan ja opiskelijan sekä heidän perheenkokoajansa tiettyihin oleskelulupatietoihin lukuvuosimaksuvelvollisuuden selvittämiseksi. Lain eri osat on tarkoitettu tulemaan voimaan seuraavasti: lukuvuosimaksujen kiertäminen ja tiedonsaantioikeus 1.10.2024, hakemusmaksu ja tilauskoulutus 1.8.2025 ja sen jälkeen alkavan koulutuksen osalta, täyskatteelliset lukuvuosimaksut 1.8.2026 ja sen jälkeen alkavan koulutuksen osalta.

Tässä yhteydessä tehtävät muutokset otetaan huomioon myös käynnissä olevassa korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusmallin uudistamista selvittävän työryhmän työssä.

Lisäksi hankkeen yhteydessä tehtävässä selvitystyössä arvioidaan valtakunnallisen apurahajärjestelmän luominen ja selvitetään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen: Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään opintolainahyvityksen kaltaisen hyvityksen luomista EU/ETA-maiden ulkopuoliselle, suomalaisesta korkeakoulusta tai muusta suomalaisesta oppilaitoksesta valmistuneelle, lukukausimaksua maksaneelle ja Suomessa määräajan työskennelleelle henkilölle.

Tiivistelmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut hankkeen lukuvuosimaksujen korottamisesta ja lukuvuosimaksujen kiertämisen estämisestä muuttamalla yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia.

Lähtökohdat

Hallitusohjelman tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun. Samaan aikaan tavoitteena on kääntää suomalaisten osaamistaso takaisin kasvu-uralle ja nostaa koulutustasoa. Hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Hallitus arvioi valtakunnallisen apurahajärjestelmän luomisen sekä nimellisen hakemusmaksun käyttöönottoa. Jotta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä edelleen kasvaisi, lisätään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen.

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättiin vuonna 2015 lukuvuosimaksuja koskevat säännökset, joiden mukaan korkeakoulun on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa vähintään 1 500 euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Korkeakoulu päättää maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä. Maksuvelvollisuudesta on poikkeuksia. (Yliopistolaki 558/2009 10 § (1600/2015), ammattikorkeakoululaki 932/2014 13a § (1601/2015).) Lukuvuosimaksuja koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Velvoittavaksi maksujen periminen tuli korkeakouluille 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta opiskelijoilta.

Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:3) on todettu, ettei lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa. Suomen maine korkeatasoisen koulutuksen maana on edelleen tärkeä vetovoimatekijä. Korkeakoulujen lukuvuosimaksuista saama taloudellinen tuotto on kasvanut tarkasteluaikana maksuvelvollisten opiskelijoiden määrän kasvaessa. Korkeakoulut käyttävät merkittävän osan lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta maksuista vapauttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin. Korkeakoulut ovat tehneet keskenään erilaisia valintoja lukuvuosimaksujen käyttöönotossa ja kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa. Kaikkiin korkeakouluihin ei tule kansainvälisiä opiskelijoita entiseen tapaan, eivätkä lukuvuosimaksut näyttäydy kaikissa korkeakouluissa merkittävänä tulonlähteenä.

Korkeakoulut ovat havainneet kiihtyvässä määrin, että lukuvuosimaksuvelvollisuutta kierretään hankkimalla opintojen alkamisen jälkeen muu kuin opiskelijan, useimmiten työntekijän oleskelulupa, koska muilla jatkuvilla oleskeluluvilla kuin opiskelijan oleskeluluvalla maassa oleskelevat eivät ole tällä hetkellä lukuvuosimaksuvelvollisia. Lukuvuosimaksumaksukertymän vaihtelu ja ennakoimattomuus ovat suuri haaste korkeakoulujen talouden ja opintotarjonnan suunnittelulle.

Lukuvuosimaksujen käyttöönoton yhteydessä yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettiin siten, että lyhyen aikaa käytössä ollut hallinnollinen hakemuksen käsittelymaksu poistettiin. Turhien tai kevyin perustein tehtyjen hakemusten aiheuttama hallinnollinen työ on kasvanut hakemusmaksujen poistuttua. Käsittelymaksun on nähty korkeakouluissa laajalti toimineen pidäkkeenä kevyin perustein tehtäville hakemuksille ja lisäävän hakijoiden sitoutumista hakuun.