Haku

PISA-tutkimus ja tulokset 2018 PISA 2018 -tutkimuksen pääpaino on lukutaidossa. Lukutaito on ollut aiemmin pääalueena vuoden 2000 ja 2009 PISA -tutkimuksissa. PISA-tutkimuksen tulokset julkistettiin 3.12.2019. OECD:n PISA 2018 -tutkimuksen yhteyde...

PISA-tutkimus ja tulokset 2009 PISA 2009 -tutkimuksen pääpaino oli lukutaidossa. Näin tutkimus aloittaa arviointitutkimuksen toisen kierroksen. Lukutaito oli myös ensimmäisen PISA-arvioinnin painoalue vuonna 2000. Pääaihealueiden uusi arviointikie...

PISA-tutkimus ja tulokset 2000 PISA 2000 arviointitutkimuksen pääaiheena oli lukutaidon (reading literacy) arviointi. Arviointi kohdistui luetun ymmärtämisen ja tietoyhteiskunnassa toimivaan lukutaitoon. Lukutaito määritellään PISA- arviointitutki...

PISA-tutkimus ja tulokset 2006 PISA 2006 pääaihealueena oli luonnontieteellinen osaaminen (scientific literacy). Luonnontieteellisellä osaamisella tarkoitetaan oppilaan kykyä hyödyntää tieteellistä tuntemusta, määrittää kysymyksiä ja tehdä johtopä...

PISA-tutkimus ja tulokset 2003 PISA 2003 -tutkimuksen pääaihealueena oli matemaattinen lukutaito (mathematical literacy). PISA korostaa matemaattisen tiedon soveltamista yhteyksissä, jotka edellyttävät asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustel...

PISA-tutkimus ja tulokset 2022 PISA 2022 -tutkimuksen tulokset julkaistiin 5.12.2023. Tutkimuksen pääpainopisteenä oli tällä kertaa matematiikka. OECD:n PISA 2022 -tutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös nuorten luovan ajattelun (creative thinkin...

PISA-tutkimus ja tulokset 2012 PISA 2012 -tutkimuksen pääpaino oli matematiikan osaamisessa. Matematiikka oli edellisen kerran pääalueena vuoden 2003 PISA -tutkimuksessa. Pääaihealueiden uusi arviointikierros mahdollistaa luotettavien ja laajojen ...

PISA-tutkimus ja tulokset 2015 PISA 2015 -tutkimuksen pääpaino oli luonnontieteiden osaamisessa. Luonnontieteet oli edellisen kerran pääalueena vuoden 2006 PISA -tutkimuksessa. OECD:n PISA 2015 -tutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös yhteistoimi...

9.9.2025 | Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tiedot ilmenevät OECD:n Education at a Glance -julkaisusta, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. Vuonna 2025 julkaisun pääteemana on korkeakoulutus.

15.6.2026 | Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 on korkeakoulujen, päätöksentekijöiden sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimijoiden yhteinen näkemys Suomen suunnasta. Se sisältää tavoitteita niin korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kuin koko Suomelle. Vision tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään useita toimenpide-ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vision 15.6.2026.

16.6.2026 | Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä 16.6.2026.

29.4.2026 | Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia perusopetuksen rahoitukseen, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, koulun toimintakulttuuriin, hyvinvointiin, johtamiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön perusopetuksen oppimistulosten parantamiseksi. Esitys luovutettiin opetusministeri Adlercreutzille keskiviikkona 29.4.

18.6.2024 | OECD:n PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun osuuden tulokset julkaistiin 18.6.2024. Tutkimuksessa selvitettiin, miten 15-vuotiaat nuoret eri maissa osaavat tuottaa erilaisia ratkaisuja arkipäivän ongelmatilanteissa. Suomessa nuorten luovan ajattelun osaaminen on korkeatasoista, ja erityisesti tytöt ovat luovan ajattelun huippuja. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson iloitsee suomalaisnuorten hyvistä tuloksista ja siitä, että Suomessa koulujen väliset erot luovassa ajattelussa ovat pieniä.

7.10.2025 | Suomalaiset yläkoulun opettajat pitävät työstään, mutta he kokevat aiempaa enemmän stressiä. Suomessa alan vaihtoa harkitsevien opettajien osuus on kasvanut, mutta on samaa tasoa kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Opettajien luottamus kollegoihin on vahvaa ja yhteistyö opettajien välillä on lisääntynyt.

22.1.2026 | TALIS 2024 – mitä seuraavaksi? TALIS 2024 -seminaari – Mitä kansainvälisen TALIS-tutkimuksen tulokset kertovat meille kansallisesti? 20.1.2026 Dr. Sari Eriksson, erityisasiantuntija Suomen pysyvä OECD ja Unesco edustusto 2 ChatGPT: ”Kuva tekoälyä ...

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko VNS 1/2021 vp 2 Sisältö 1 Selonteon tarkoitus, lähtökohdat ja laatimisprosessi .......... 3 2 Tavoitetila – koulutus ja tutkimus kohti 2040-lukua .......... 8 3 Koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja...

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Lakiin esitetä...

10.9.2024 | Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut koulutusjärjestelmien indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen (EAG). Tämän vuoden teemana on koulutuksen tasa-arvo.

12.9.2023 | Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen (EAG). Vuoden 2023 julkaisun painopiste on ammatillisessa koulutuksessa. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2021.

30.6.2026 | 1 (2) Kirje 23.10.2023 VN/30100/2023 VN/30100/2023-OKM-1 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax e-mail, internet Opetus- ja kulttuuriministe...