Vuoteen 2010 mennessä Suomessa vahva ja kilpailukykyinen av-toimiala

Opetusministeriön laatima audiovisuaalisen alan strategia ja sen toteuttamista koskeva toimintaohjelma "Audiovisuaalisen politiikan linjat" julkistettiin torstaina. Tavoitteena on, että Suomessa on vuoteen 2010 mennessä vahva ja kilpailukykyinen audiovisuaalinen toimiala, joka tuottaa uusia sisältöjä ja merkityksiä sekä luo ja heijastaa kansallista kulttuuriamme. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö niin koti- kuin ulkomailla. Strategian ja toimintaohjelman tärkeimpiä osa-alueita ovat mm. televisio, tekijänoikeudet, kotimainen elokuva, av-alan koulutus ja tutkimus, kulttuuriperintö sekä lasten ja nuorten erityisasema.Tavoitteena on kehittää av-alasta ammatillisesti ja liiketoiminnallisesti nykyistä vahvempi luovan teollisuuden menestystekijä. Strategian mukaan julkisen sektorin rooliin kuuluu yhtäältä edistää alan liiketoiminnan markkinaehtoista kehittämistä ja toisaalta tukea audiovisuaalista kulttuuria. Valtion strategisena tehtävänä on luoda suotuisat olosuhteet alan luovuudelle ja innovaatioille sekä kasvulle ilman sisältöihin puuttumista.Televisio on keskeisin audiovisuaalisen sisällön jakelumuoto, joka käytännössä tavoittaa kaikki kansalaiset. Tavoitteena on mahdollisimman vahva television rakenne ja markkinat. Tähän kuuluu vahvana kehittyvä julkisen palvelun televisio ja hyvinvoiva kaupallinen televisio. Julkisen palvelun televisiotoiminta on merkittävä yhteiskunnallinen tekijä ja kulttuurin perusrakenne. Julkisen palvelun yleisenä tavoitteena on ohjelmiston monipuolisuus, moniarvoisuus ja korkea laatu sekä kotimaisen ohjelmiston tuotannon taloudellisten edellytysten kehittäminen.Audiovisuaalisen alan sisällön ja talouden ydin on yksilöiden luovassa toiminnassa. Tekijänoikeus muodostaa luovan työn taloudellisen perustan. Tavoitteena on kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten tasapaino, jotta kulttuuriteollisuuden potentiaali voidaan parhaiten hyödyntää. Piratismi on yksi suurimmista alan kehittymisen uhkista ja kansainvälinen yhteistyö sitä vastaan on välttämätöntä.Kotimaisen elokuvan laaja levittäminen ja yleisön saavuttaminen nykyisissä ja tulevissa jakeluteissä ovat merkittäviä tavoitteita. Elokuvayleisön saavutettavuudelle televisio on tärkein levityskanava. Vahva ja johdonmukainen panostaminen myös televisioyhtiöiden ulkopuoliseen tuotantoon on tärkeää television uudistumiselle ja kehittymiselle. Elokuvateatterit ovat osa kulttuuripalvelujen verkostoa, jonka mahdollisimman laaja alueellinen kattavuus on kulttuuri- ja aluepoliittisten linjausten mukainen tärkeä tavoite. Julkisella rahoituksella on strateginen merkitys, jotta laadukas, monipuolinen ja elokuvan eri lajityypit kattava ala elää ja kehittyy. Toimialan elinvoimaisuus ja kehityspotentiaalin hyödyntäminen on tärkeätä niin koti- kuin ulkomaanmarkkinoilla. Tarvitaan riittävää kriittistä massaa eli tuotantomäärien nostamista nykyisestä tasosta. Elokuvan kulttuurivaihto ja vienti tarvitsevat uutta panostusta. Tavoitteena on löytää Suomen seuraavat menestystarinat ja vahvistuvan kilpailukyvyn avaimet kulttuuriviennin alueelta.Elokuvakoulutuksen tärkeänä haasteena on pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa. Elokuvakoulutuksen oman identiteetin vahvistaminen ja profiloituminen ovat avaimia menestykseen. Tuottajakoulutuksen haasteena on kouluttaa riittävän laaja-alaisesti opiskellut tuottajakunta. Audiovisuaalisen tutkimuksen pääsektoreita, elokuva- ja televisiotutkimusta, media- ja viestintätukimusta, soveltavaa tutkimusta sekä muiden oppialojen audiovisuaaliseen materiaaliin kohdistamaa tutkimusta, on tarpeen kehittää määrätietoisesti.Suomen audiovisuaalinen perintö on osa maailman audiovisuaalista perintöä. Sen muodostavat elokuvien lisäksi kaikki radio- ja televisio-ohjelmat ja muut audiovisuaaliset ohjelmat ja sisällöt. Nopea tekninen kehitys on osaltaan johtanut siihen, että merkittäviä osia yhteiskunnallista toimintaa jää nykyisellään arkistointijärjestelmien ulkopuolelle. Kulttuurihistoriallisen ja yhteiskunnallisen arkistoinnin laajentaminen kattamaan verkkoaineisto, televisio ja radio on sivistysyhteiskunnan perustehtävä. Sen hoitaminen on tärkeätä myös alan tutkimukselle ja opetuksen kehittämiselle. Verkkoaineiston sekä radio- ja televisio-ohjelmien arkistointi hoidetaan lähivuosina parhaiten vapaakappalelain uudistamisella.Uusien medioiden sisältötuotanto on suurelta osin tuontitavaraa, minkä vuoksi lastenelokuvan asemaa on vahvistettava kaikin tavoin. Mediakasvatus ja -lukutaito ovat myös entistä keskeisemmässä asemassa. Alaikäisten suojelu mediaväkivallalta on kansallisesti ja Euroopan tasolla on tärkeää, koska viestintä on globaalia. -- -- --Lisätietoja: - kulttuuriasiainneuvos Veikko Kunnas, puh. (09) 160 77488, 040-867 4454- ylitarkastaja Leena Laaksonen, puh. (09) 160 77044