Statens pris för informationsspridning 2004

Ett av prisen delas ut för ett livsverk. Det gick i år till professor Eino Heikkinen. Övriga pristagare var professor Kari Enqvist, filosofie doktor, docenten Olli Marttila, professor Tuomo Polvinen, filosofie magister Agneta Rahikainen, filosofie doktor, docenten Christina Salmivalli, Rundradions dokumentärserie Ulkolinja och arbetsgruppen bakom den (producent Vesa Toijonen, redaktör Mikko Valtasaari, redaktör Pertti Pesonen, programinköpare Sirpa Liponen och skripta Liisa Hämäläinen) samt redaktör Matti Härkälä.

- Relationerna mellan vetenskapen och samhället och förståelsen för den vetenskapliga kunskapen och den teknologiska utvecklingen har fått en allt viktigare ställning. Massmedierna, de facklitterära författarna och forskarna spelar en central roll när det gäller att bekantgöra forskningsresultaten och vetenskapens betydelse. Vetenskapen kan inte nog populariseras, konstaterade minister Haatainen i samband med prisutdelningen.

- Det är viktigt att skoleleverna såtidigt som möjligt lär sig förstå hur information produceras. Till detta räknas också förmåga att förhålla sig kritiskt till information och förstå att graden av tillförlitlighet kan variera. Det är speciellt viktigt att de unga lär sig hitta tillförlitliga informationskällor och använda dem, om det sedan är fråga om tryckt material eller information på nätet. Informationsproducenterna har en viktig ställning och ett stort ansvar, poängterade ministern.

Prismotivering:

1. Professori Eino Heikkiselle elämäntyöpalkinto vanhenemisen kysymyksiin kohdistu-neesta monipuolisesta tiedonjulkistamistyöstä.

Professori Eino Heikkinen on tullut tunnetuksi vanhenemiseen liittyvien kysymysten syvällisenä asiantuntijana, joka on laajasti ja aktiivisesti tuonut esiin eri medioissa uusimman tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Hän oli Gerontologia-lehden perustajia ja toimi sen päätoimittajana 1987-1990. Jo 1970-luvulla Heikkinen nosti rohkeasti esiin urheilun dopingkysymykset, joiden ongelmiin ei vielä tuolloin yleisesti kiinnitetty yhtä suurta huomiota kuin nykyisin.

Merkittävimmän työnsä tiedonjulkistamisessa Heikkinen on tehnyt vanhustyön alalla. Hän on keskeisesti ollut vaikuttamassa vanhusten asemaan ja hoitokäytäntöihin ja ollut muokkaamassa myönteistä asenneilmapiiriä ikääntymiseen liittyvien kysymysten tarkastelussa. Heikkisen tuoreet kirjat Vanhuuden voimavarat ja Gerontologia ovat paljon käytettyjä ja korkeatasoisia perusteoksia. Heikkinen toimii kirjoittajana ja arvioijana useissa koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa. Hän on myös ollut paljon käytetty asiantuntija radiossa ja televisiossa. Ikääntyvän Euroopan olosuhteissa tulevaisuuden vanhenevan Suomen kannalta hänen työnsä tärkeys tulee vain kasvamaan.

Heikkinen on tutkija, jolla on voimakas sosiaalinen vastuuntunto, laaja oppineisuus ja tahto kehittää yhteiskuntaa soveltamalla tieteellisen tutkimuksen tuloksia käytäntöön. Tiedonjulkistamistoiminnalla on ollut keskeinen asema Heikkisen elämäntyössä.

2. Professori Kari Enqvist teoksesta Kosmoksen hahmo.

Professori Kari Enqvist osoittaa kirjassaan, kuinka hänen oma tieteenalansa, kosmologia, on viime vuosikymmenien aikana muuttunut filosofisesta spekulaatiosta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaksi täsmätieteeksi. Hän tarjoaa uusimman luonnontieteellisen näkemyksen universumin synnyn, alkuräjähdyksen, alkuhetkistä nykyajan kautta kauaksi tulevaisuuteen. Matkan varrella on monia mieltä kiihdyttäviä yksityiskohtia, kuten aineen ja antiaineen synty, pimeä energia ja pimeä aine sekä mustat aukot.

Teoksessaan Enqvist palaa useaan otteeseen alkuräjähdyksen maailmankuvalliseen merkitykseen. Samalla hän asettaa ihmisen paikalleen maailmassa ja maailmankaikkeudessa. Hän tuo selkeästi esille myös henkilökohtaisen maailmankuvansa lukijan tarkasteltavaksi ja arvotavaksi. Kirjan loppupuolella Enqvist liikkuu kiinnostavalla tavalla tieteen ja uskonnon välimaastossa ja pohtii kosmologin maailmankuvaan liittyviä filosofisia ja teologisia johtopäätöksiä.

Enqvist on määrätietoinen ja taitava tieteen kansantajuistaja. Hän käyttää selkeää ja huoliteltua kieltä ja tekstiään hän elävöittää hauskoin ja sattuvin vertauksin. Hän asettaa esittämänsä asiat myös luonnontieteiden kulttuurihistoriallisiin kehyksiin. Kirja on nautittava lukea sekä itse asian että sen esittämistavan perusteella. Kirja ei voi olla herättämättä lukijan omaan maailmankuvaan liittyviä pohdintoja.

3. Filosofian tohtori, dosentti Olli Marttila teoksesta Suuri savanni, Tansanian kansallispuistot ja muut avainsuojelualueet.

Olli Marttila on tutustunut perusteellisesti aiheeseensa tutkimalla Tansanian kansallispuistoja useilla matkoilla, joista pitkäkestoisin on ollut vuoden mittainen. Hän tuntee itäisen Afrikan luonnon ja erikoisesti suojelualueet perusteellisesti. Tutkimustensa perusteella hän on kirjoittanut poikkeuksellisen laajan esittelyn Tansanian luonnonpuistoista. Kirja ei kuitenkaan ole pelkkä esittely. Siinä pureudutaan perusteellisesti itäisen Afrikan luonnon säilyttämisen ongelmatiikkaan: alkuperäisväestön elinmahdollisuuksien säilyttämiseen, luontoturismin järjestämiseen ja erityisesti suurten nisäkkäitten elinmahdollisuuksiin.

Kirja on onnistunut tietoteos: samanaikaisesti matkaopas, luontokirja, käsikirja ja hakuteos. Lisäksi se on kaunis selailla, mutta myös nautittava lukuelämys. Sujuvaa tekstiä täydentää suorastaan loistelias, pääosin tekijän oma kuvitus. Marttilan kirja on korkeatasoinen suomalainen tietokirja, jolla epäilemättä tulee olemaan myös kansainvälistä kiinnostavuutta käännösmarkkinoilla.

4. Professori Tuomo Polvinen teossarjasta J. K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 1 - 5

Tuomo Polvinen on lähes kahden vuosikymmenen ajan keskittynyt laatimaan kattavaa elämäkertaa Suomen autonomian loppuajan ja itsenäisyyden ajan kaikkein keskeisimpiin kuuluneesta poliittisesta vaikuttajasta, J. K. Paasikivestä. Viisiosainen teossarja, jonka tekemiseen Polvisen rinnalla ja ohjauksessa ovat osallistuneet dosentit Hannu Heikkilä ja Hannu Immonen, pohjautuu alkuperäislähteiden tinkimättömään tutkimukseen ja niiden harkittuun analyysiin.

Teossarja on laaja ja tieteellisesti korkeatasoinen, mutta silti selkeä ja helppolukuinen. Polvinen osaa sijoittaa Paasikiven aikakauden, tai oikeastaan eri aikakausien, yleisten tapahtumien virtaan. Yhteiskunnan muutos edellytti murroskauden ja itsenäisyyden alkuvuosikymmenten poliittiselta ja yhteiskunnalliselta vaikuttajalta poikkeuksellista kykyä sopeutua nopeasti ja yllättävästi muuttuviin olosuhteisiin ja vaihtuviin poliittisiin realiteetteihin. Polvisen teksti on rauhallista ja arvioivaa, tarkkailevaa ja oivaltavaa. Hän ei samaistu kohteeseensa eikä puolustele tätä, vaan säilyttää Paasikiven ajattelua syvällisesti ymmärtäessäänkin tiukasti ulkopuolisen, tutkimuksellisen otteen. Tämä on Polvisen suuri vahvuus tutkijana.

Tuomo Polvisen Paasikivestä kirjoittama valtiomieselämäkerta täydentää merkittävällä tavalla suomalaisiin vaikuttajiin kohdistunutta tieteellistä tutkimusta. Se tulee epäilemättä vuosikymmenten ajan olemaan yksi niistä perusteoksista, joiden varaan muu historiantutkimus tulee suurelta osin rakentumaan.

5. Filosofie magister Agneta Rahikainen för verket Johan Ludvig & Fredrika Runeberg. En bildbiografi .

Johan Ludvig Runebergs 200-årsjubileum har på nytt lyft fram vår nationalskalds mångsidiga livsverk. Agneta Rahikainens bok från år 2003 ger en klar och koncentrerad men samtidigt tillräckligt omfattande helhetsbild av J. L. Runeberg och hans hustru Fredrika Runeberg, som i hög grad påverkade makens livsverk.

Rahikainen är väl förtrogen med personmaterialet om Runeberg och använder i sin biografi citat ur bägge huvudpersonernas brev och minnesanteckningar. Detta ger en levande tidsbild, men visar också hur förvånande litet tankevärlden hos vår tids människor skiljer sig från sättet att tänka på Runebergs tid. Boken beskriver huvudpersonerna och deras familj och närmaste vänkrets liksom det finländska kultur- och universitetslivet på 1800-talet. Vår nationalskald, som blev något av en mytisk gestalt redan under sin livstid, betraktas i boken ur vardagsperspektiv. Boken väcker ett ökat intresse för Runebergs mångsidiga produktion och tänkande.

Rahikainens verk har sin givna plats i det digra utbudet av Runeberg-böcker. Tack var de fina och tekniskt högtstående illustrationerna torde skolorna vara speciellt intresserade av det.

6. Filosofian tohtori, dosentti Christina Salmivalli kirjasta Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja.

Viime vuosikymmenen aikana koulukiusaaminen on yhä enemmän noussut julkiseen keskusteluun. Kiusaaminen on toivottavasti myös tämän julkisen keskustelun kautta vähentynyt, mutta pelkään, että täydellisesti sitä ei saada kitkettyä keskuudestamme koskaan. Kiusaaminen on edelleen valitettavan ajankohtainen sekä aikuisten että lasten ongelma niin kouluissa kuin muissakin työyhteisöissä.

Christina Salmivalli on tehnytSuomessa tunnetuksi koulukiusaamisen käsitteen, jonka mukaan kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä. Salmivalli on nostanut tietoisuuteen koulukiusaamisen ja yksittäisten väkivallantekojen välisen eron. Kaikki kouluyhteisössä esiin nouseva aggressiivisuus ei ole koulukiusaamista.

Salmivalli on tutkinut koulukiusaamista ryhmäilmiönä ja kehittänyt koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyviä toimintamalleja jo pitkään. Oleellista on, että hän on nostanut esiin ajatuksen siitä, että kiusaamisen ehkäisyssä ja sen lopettamisessa on kouluyhteisön tasolla tapahtuvalla puuttumisella keskeinen merkitys. Pelkkä yksilötasolla toteutettu työ ei riitä. Kiusaaminen on aina koko yhteisön ongelma.

Christina Salmivalli on tutkimusaiheellaan ja kirjallaan puuttunut ajankohtaiseen ja merkittävään yhteiskunnassamme olevaan ongelmaan ja kehittänyt koulun arkeen soveltuvan toimintamallin ongelman ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Opetushallituksen opettajille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa ja kehittämishankkeissa (esim. Terve itse-tunto -projekti) on 1990-luvun alusta saakka tehty yhteistyötä Christina Salmivallin kanssa kiusaamisen ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden ja toimintamallien siirtämiseksi osaksi koulujen arkipäivää.

7. YLE:n Dokumenttiohjelmien Ulkolinja-ohjelmasarja ja työryhmä tuottaja Vesa Toijoselle, toimittaja Mikko Valtasaarelle, toimittaja Pertti Pesoselle, ohjelmahankkija Sirpa Liposelle ja kuvaussihteeri Liisa Hämäläiselle korkealaatuisesta televisiotyöstä.

Ulkolinja on vuodesta 1978 kertonut suomalaisille television keinoin maailman tapahtumista lähellä ja kaukana. Pitkän taipaleensa aikana Ulkolinja on pystynyt vastaamaan haasteeseensa ja tekemään maailmaa meille ymmärrettäväksi tavalla, jossa yksittäisten tapahtumien kautta on edetty kokonaisen ilmiön tai tapahtumaketjun tarkasteluun. Se on ollut suomalaista televisiojournalismia parhaimmillaan. Se on taustoittanut, ennakoinut, tutkinut ja kuvannut maailman tapahtumia tinkimättömästi ja nähnyt päivittäistäuutisvälitystä kauemmaksi.

Ulkolinja on lukenut ajassa olevia merkkejä ja tarttunut tärkeisiin aiheisiin. Viime vuoden aiheita olivat erityisesti Venäjän tilannetta ja sen taustoja käsittelevät dokumentit Venäläistä öljyrulettia ja Ammutaanhan liberaalejakin. Venäjän lisäksi on käsitelty Irakin tilannetta eri näkökulmista, lapsisotilaita Kolumbiassa ja uuden Euroopan arkkitehteja.

Ulkolinja edustaa huolella ja ammattitaidolla tehtyä televisiojournalismia, joka ulkomaisten ohjelmaformaattien ja jatkuvan viihdyttämisen pakon edessä on yhä harvinaisempaa.

8. Toimittaja Matti Härkälä Suomen luontoon liittyvän tiedon välittämisestä sanomalehti Keskisuomalaisessa.

Toimittaja Matti Härkälä on vuosia tehnyt ansiokasta ja monipuolista työtä luontoasioiden uutisoinnissa ja tiedon etsimisessä. Hän on oivalla tavalla tuonut luonnontieteisiin liittyviä aiheita ymmärrettävästi ja kiinnostavasti lukijoiden pohdittavaksi.

Erityisen maininnan ansaitsee Härkälän kirjoittama Luontopalsta, jota on Keskisuomalaisessa julkaistu yli 400 artikkelia vuodesta 1994 lähtien. Luontopalstallaan Härkälä on perehtynyt sekä itse tekemiinsä havaintoihin että vastannut lukijoiden mieltä vaivaaviin kysymyksiin. Lähtökohta on pääsääntöisesti paikallinen, mutta myös valtakunnalliset aiheet on tuotu mukavalla tavalla kotoisan läheisiksi.