Valtioneuvosto linjasi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen vuoteen 2008
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lähtökohtana on varmistaa koulutuksen perusturvan toteutuminen. Tavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ja tätä kautta koulutuksellisten perusoikeuksien toteutuminen kaikille, kaikilla koulujärjestelmän tasoilla. Painopisteitä ovat koulutusjärjestelmän tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus, aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen sekä tutkimustoiminta.
Koulutustaso on Suomessa korkea ja koulutuksen laatu hyvä. Myös tutkimuspanostukset ovat korkeita. Koulutusjärjestelmä on lähivuosina kuitenkin suurien haasteiden edessä. Työvoimasta poistuu vuosina 2006-2015 yhteensä 660 000 henkeä. Vuosikymmenen alussa nuoret ikäluokat eivät enää riitä tyydyttämään uuden koulutetun työvoiman tarvetta. Väestökehitys ja työvoiman ikääntyminen sekä samanaikainen tavoite nostaa työllisyysastetta edellyttävät koulutusjärjestelmältä joustavuutta ja kykyä muutokseen, koko ikäluokan kouluttamista ja kaikkien lahjakkuusreservien käyttöä sekä aikuisen työvoiman koulutusmahdollisuuksien parantamista. Myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön muutos ja kansainvälistyminen edellyttävät koulutukselta uudistumista.
Väestön ja työvoiman koulutustasoa ja osaamista kohotetaan edelleen. Tavoitteeksi asetetaan, että vuoteen 2015 mennessä vähintään toisen asteen tutkinnon - lukion tai ammatillisen perustutkinnon - suorittaneiden osuus 25-29 -vuotiaasta väestöstä kohoaa nykyisestä 85 prosentista vähintään 90 prosenttiin ja että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaasta väestöstä kohoaa nykyisestä 40 prosentista vähintään 50 prosenttiin.
Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään nopeutetaan. Tämä edellyttää opiskelijavalintojen kehittämistä, koulutuksen läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä. Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle.
Nuorten syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa (ns. kymppiluokilla).
Tutkintoja jo suorittaneille aikuisille tarjotaan nykyistä enemmän heidän elämäntilanteeseensa sopivia ja aikaisemmin opitun huomioon ottavia koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on aikuisten osaamistason kohottaminen ja osaamisen ajan tasalla pitäminen. Aikuiskoulutuksena järjestettävään perustutkintoon johtavan koulutuksen tarjonta mitoitetaan ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa siten, että se vastaa noin 20 % aloittajien kokonaismäärästä. Aikuisväestöllä tulee olla vuosittain mahdollisuus 1-2 viikon kouluttautumisjaksoon ja perusteelliseen osaamisen uusittamiseen laskennallisesti noin puolen vuoden koulutusjaksoin 10-15 vuoden välein.
Suomalainen tiede on kansainvälisesti arvostettua ja suomalainen innovaatiojärjestelmä on menestynyt erinomaisesti useissa kansainvälisissä arvioinneissa. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä vahvistetaan edelleen. Tärkeimpiä kehittämishaasteita ovat tieteen ja tiedehallinnon kansainvälistämisen jatkaminen, tutkijankoulutuksen vahvistaminen ja koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen.
Kehittämissuunnitelma toteutetaan hallituksen päättämien määrärahakehysten puitteissa. Ikärakenteen muutos, hallituksen työllisyysastetavoite ja koulutuksen tehostaminen edellyttävät kuitenkin koulutuksen ja tutkimuksen toimialan sisäisiä määrärahasiirtoja. Hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 - 2008 perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin ja hallituksen strategia-asiakirjaan. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosina 2005 ja 2007.
_ _ _
Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän päätöksen mukaisesti selvitetään vielä yliopisto-opetuksen alueellisia vaikutuksia. Selvityksessä otetaan huomioon myös koulutustarve, opiskelijoiden ja opettajien rekrytointipohja ja opetuksen laatutaso.
_ _ _
Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta 14 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen (987/1998) mukaan.
_ _ _
Lisätietoja:
- ylijohtaja Arvo Jäppinen, (09) 160 77220
- neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (koulutuksen mitoitus), (09) 160 77445
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puhelin (09) 160 77252