Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma hyväksytty
Valtioneuvosto linjasi 12.10. periaatepäätöksessään toimet, joilla edistetään nuorten kasvu- ja elinoloja jäljellä olevan hallituskauden aikana. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on uuden nuorisolain mukainen poikkihallinnollinen ohjelma, joka hyväksytään valtioneuvoston periaatepäätöksenä joka neljäs vuosi. Koska nuorisolakia muutettiin hallituskauden aikana, nyt hyväksytty ohjelma on laadittu vuosiksi 2017–2019.
– Tarvitsemme kunnianhimoista ja ratkaisukeskeistä nuorisopolitiikkaa, jolla tähdätään nuorten jokapäiväisen arjen parantamiseen. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen, harrastusmahdollisuuksien kehittäminen, työelämän ja itsenäisen asumisen taitojen vahvistaminen sekä mielenterveysongelmien ehkäisy ovat ohjelman ytimessä, kertoo hallituksen nuorisoasioista vastaava ministeri Sampo Terho.
Ohjelma kattaa kaikki nuorisolain tarkoittamat alle 29-vuotiaat nuoret. Ohjelman painopisteet kuitenkin kohdistuvat erityisesti nuoruuden ydinalueeseen, eli noin 12–25-vuotiaiden nuorten elinolojen kehittämiseen.
Ohjelmassa keskitytään hallituksen linjausten toimeenpanoon poikkihallinnollisen nuorisopolitiikan näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ohjelman toteutuksessa ovat mukana oikeus-, sosiaali- ja terveys-, sisä-, työ- ja elinkeino-, ympäristö- sekä puolustusministeriö. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti juurruttamalla nuorisopoliittinen ajattelu osaksi eri hallinnonalojen perustoimintaa.
Viisi kansallista nuorisopoliittista tavoitetta
Ohjelmassa määritellään hallituskaudelle viisi keskeistä nuorisopoliittista tavoitetta:
- Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen;
- Nuorten työllistymistaidot ovat vahvistuneet ja syrjäytyminen vähenee;
- Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään;
- Yhä harvemmalla nuorella on mielenterveysongelmia ehkäisevän toiminnan ansiosta; ja
- Nuori saa riittävää neuvontaa ja muuta tukea itsenäiseen asumiseensa
Ohjelma sisältää 20 toimenpidettä. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan mm. hankkeella, jolla lisätään paikallistason matalan kynnyksen liikuntatoiminnan saatavuutta. Hankkeessa otetaan erityisesti huomioon ”höntsä-harrastamisen”, eli harrastustoiminnan jossa ei ole kilpailullisia elementtejä, sekä aloittelijaryhmien mahdollisuudet käyttää entistä paremmin oppilaitosten tiloja toimintaan.
– Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa mielekkäästi ja matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi asuinpaikasta ja perheen taloudellisesta asemasta johtuvaa harrastamisen keskeyttämistä täytyy vähentää, sanoo ministeri Sampo Terho.
Nuorten työllistymisedellytyksiä parannetaan mm. siten, että monialaisten Ohjaamo-palveluiden toiminnan jatkuminen turvataan osana maakuntauudistusta ja tarjotaan valtakunnallista tukea palvelun kehittymiselle.
– Vahvistamme nuorten yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa. Jatkossa myös nuorten vapaaehtois-, harrastus- ja järjestötoiminnassa hankittua osaamista aiotaan tunnistaa, tunnustaa ja hyödyntää nuorten työllistämiseksi entistä paremmin, linjaa ministeri Terho.
Nuorten osallistumisen tukemiseksi parannetaan viranomaisten osaamista nuorten kuulemisessa, esimerkiksi tuottamalla nuorten kuulemiseen liittyvää aineistoa. Yhteistyötä nuoria edustavien järjestöjen kanssa tiivistetään. Virkamiehiä koulutetaan siten, että nuoret pääsisivät tosiasiallisesti vaikuttamaan yhä useampaan päätöksentekoprosessiin.
– Tavoitteena on, että nuoret voivat aikaisempaa paremmin osallistua itselleen tärkeitä asioita koskevaan päätöksentekoon ja että kaikissa kunnissa toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Oppilaiden yhteiskunnallisia taitoja vahvistetaan yhteiskuntaopin opetukseen osoitetun kahden vuosiviikkotunnin lisäresurssin kautta, kertoo Terho.
Nuorten mielenterveyttä tuetaan ongelmien syntymistä ehkäisemällä. Ohjelmassa vahvistetaan erilaisia lupaaviksi arvioituja toimintamalleja sekä painotetaan mielenterveystaitoja osana koulujen oppilashuoltoa.
– Pyrimme siihen, että yhä harvempi nuori joutuu kärsimään koulukiusaamisesta ja että nuorten mielenterveys vahvistuu, linjaa Terho.
Nuorten mahdollisuutta elää ja asua itsenäisesti tuetaan. Painopisteinä toiminnassa ovat nuorten häätöjen ehkäiseminen ja yksilökohtaisen asumisen ohjauksen vahvistaminen.
Ohjelma linjaa Suomen kansainväliset ja eurooppalaiset nuorisopoliittiset tavoitteet
Valtakunnallinen ohjelma määrittelee myös Suomen tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Tavoitteena eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä on kehittää nuorisotyön laatua panostamalla nuorisotyöntekijöiden osaamiseen, verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon, digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen sekä nuorisoalan tiedon tuottamiseen.
Nuorisoalan uusien osaamiskeskusten tehtävät määritellään
Ohjelmassa linjataan lisäksi uuden nuorisolain mukaisesti perustettavien nuorisoalan osaamiskeskusten tehtävät. Nuorisolain mukaan valtakunnallisella nuorisoalan osaamiskeskuksella tarkoitetaan yhteisöä, joka kehittää ja edistää nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta valtakunnallisesti.
Osaamiskeskuksen voi muodostaa myös kahden tai useamman yhteisön yhteenliittymä. Osaamiskeskukset muodostavat aluehallintovirastojen sekä lakisääteisten valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa opetus- ja kulttuuriministeriötä tiiviisti tukevan verkoston, joka vahvistaa toimialan osaamista, kehittämistä ja tiedonkulkua nuorisoalan yhteisöissä.
Nuorisoalan osaamiskeskusten toiminnalle on neljä painopistettä: 1) nuorten osallisuus, 2) nuorten sosiaalinen vahvistaminen 3) verkossa tapahtuva nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ja 4) nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen. Lisäksi osaamiskeskukset voivat toteuttaa valtakunnallisen ohjelman muitakin painopisteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden vuosiksi 2018–2019, jatkossa osaamiskeskukset on tarkoitus valita neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionavustuskelpoisuuden ja rahoituksen, eli valtionavustuksen myöntäminen on harkinnanvaraista ja sisältää eri vaiheita.
Lisätietoja:
- erityisavustaja Toni Ahva, p. 02953 30340
- yksikön päällikkö Georg Henrik Wrede p. 02953 30345
- erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez p. 02953 30080
- kulttuuriasiainneuvos Seija Astala (eurooppalaiset ja kansainväliset tavoitteet) p. 02953 30066
- ylitarkastaja Emma Kuusi (nuorisoalan osaamiskeskukset) p. 02953 30172