Uusi varhaiskasvatuslaki: lapsen etu keskiöön, henkilöstön osaamiseen panostetaan
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi torstaina 12.4. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Luonnoksessa lapsen etu on nostettu keskiöön, ja lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä. Hallituksen kehysriihessä päätettiin lisäksi uusista panostuksista varhaiskasvatuksen tasa-arvon edistämiseen ja maksuttomuuskokeiluun.
Lailla vahvistetaan varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutuspolkua. Säädösmuutokset selkiyttävät järjestäjien lakisääteisiä velvoitteita, mutta eivät luo uusia velvollisuuksia kunnille ja muille järjestäjille.
Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy entisellään. Lapsen etu nostetaan keskiöön varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Kiusaamisen ehkäisy kirjataan nyt ensi kertaa varhaiskasvatuslakiin. Lasta tulee lain mukaan suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.
– Varhaiskasvatuksessa opitaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. On tärkeää, että päiväkodissa puututaan kiusaamisen ensimmäisiin merkkeihin. Päiväkodin tulee olla lapselle turvallinen ympäristö, jossa ketään ei kiusata eikä kukaan opi kiusaajaksi. Henkilöstöllä on yksiselitteinen velvollisuus ehkäistä häirintää ja kiusaamista sekä puuttua siihen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Henkilöstön osaamistasoa nostamalla edistetään korkeaa laatua
– Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa varhaiskasvatuksen korkeaan laatuun, ja henkilökunnan osaamisella on selvä linkki juuri laatuun, Grahn-Laasonen sanoo.
Varhaiskasvatuksen laatua nostetaan koulutetumman henkilöstön myötä. Vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Ammattiryhmien välisiä työtehtäviä ja tehtävänimikkeitä selkeytetään. Varhaiskasvatuksen uudet tehtävänimikkeet olisivat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja päiväkodin johtaja.
Lain tullessa voimaan opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai on hyväksytty opiskelemaan alaa.
Tiedon siirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu. Lain muutoksen myötä otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen tietovaranto, johon tallennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä, henkilöstöä, perhettä ja lasta koskevia tietoja, joita viranomaiset tarvitsevat toteuttaessaan lakisääteisiä viranomaistehtäviään. Muutos tuottaa ajanmukaista, luotettavaa, kattavaa ja vertailtavaa tietoa eri tahojen käyttöön.
Varhaiskasvatuksen laatu muodostuu monesta eri tekijästä, joista henkilöstön koulutus ja osaaminen ovat kiistatta keskeisiä. Vahva, erilaista osaamista omaava varhaiskasvatuksen henkilöstö luo hyvät edellytykset lasten opinpolun ensiaskeleille.
Kehysriihestä uusia panostuksia varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 milj. euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoitukseen uuden 5 milj. euron määrärahan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa.
- Varhaiskasvatuksen laatuun, tasa-arvoon ja saatavuuteen panostamalla rakennamme lapsille yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja parempia edellytyksiä koulupolulla ja elämässä pärjäämiseen. Olen erityisen iloinen, että ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin saadaan kouluissa käytössä oleva, tutkitusti toimiva tasa-arvoraha, Grahn-Laasonen toteaa.
Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella, ja siihen saatiin 122 lausuntoa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018.
- Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- Varhaiskasvatuslain uudistaminen ja usein kysytyt kysymykset
- Lausuntoyhteenveto
Lisätietoja:
- opetusneuvos Kirsi Alila (OKM), puh. 02953 30365
- neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto (OKM), puh. 02953 30386
- varhaiskasvatuksen tietovaranto: Tero Huttunen (OKM), puh. 02953 30219
- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 02953 30276