Opetusministeriön hallinnonala budjettiesityksessä 2009

Vuonna 2009 parannetaan perusopetuksen laatua ja laajennetaan ammatillista koulutusta. Yliopistojen määrärahat nousevat yhteensä 21 prosenttia ja tieteen 15 prosenttia. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat noin 10 prosentilla. Rahoitusta suunnataan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.

Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelma etenee

Perusopetuksen laadun parantamiseen ohjataan yhteensä noin 20 miljoonan euron lisäpanos. Painopisteenä on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen vahvistaminen. Opetusryhmien pienentämiseen suunnataan 16 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen keston pidentämiseen käytetään 9,5 miljoonaa euroa. Miljoona euroa suunnataan maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Lukion aineopiskelu ehdotetaan otettavaksi huomioon eräin rajoituksin yksikköhintoja laskettaessa ja rahoitusta myönnettäessä. Muutoksesta ei aiheutuisi lisäkustannuksia valtiolle. Uudistuksella edistetään erityisesti maahanmuuttajien koulutusta ja muuta aikuisopiskelua.

Ammatilliseen koulutukseen lisäpaikkoja

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään yhteensä yli 4 000 opiskelijalla. Opiskelijamäärälisäykset suunnataan hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle jatkokoulutuspaikka. Metsäkonealan ammatillista koulutusta lisätään osana kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa.

Ammattistartin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin varataan 4 miljoonaa euroa. Ammattistartti ohjaa ja valmistaa nuoria ammatilliseen peruskoulutukseen. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeilla kehitetään uusia työpaikalla tapahtuvan opiskelun toimintamalleja.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa ehdotetaan alennettavaksi toteutuneen kustannuskehityksen perusteella. Vastaavasti oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen määrää ja yksikköhintoja ehdotetaan korotettavaksi.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus etenee

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen kattava kokonaisuudistus valmistellaan vuoden 2009 aikana. Uudistusten tavoitteena on selkeyttää koulutuksen hallintoa, tarjontaa, rahoitusta ja opiskelijoiden etuuksia. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 alusta.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus kasvaa

Yliopistojen rahoitus kasvaa yhteensä 1 750 miljoonaan euroon. Toimintamenorahoitusta korotetaan keskustason palkkaratkaisujen huomioon ottamisen lisäksi hallitusohjelman mukaisesti 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuokrankorotuksiin suunnataan 10 miljoonaa euroa. Yliopistokoulutuksen laadun parantamiseksi jatketaan rakenteellista kehittämistä tavoitteena vahvemmat ja vaikuttavammat yliopistoyksiköt ja kansainvälisen huippututkimuksen lisääminen.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseen ja toimintaedellytysten parantamiseen 150 miljoonan euron lisärahoituksesta vuoden 2010 alussa. Talousarvioesityksessä tästä summasta 50 miljoonan osuus osoitetaan yliopistoille jo 2009 uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen.

Aalto-yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston peruspääomaan sijoitetaan 200 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden mukaisesti luomalla suurempia ja profiloituneempia korkeakouluyksiköitä, karsimalla päällekkäisyyksiä sekä kokoamalla alueellista toimipisteverkkoa.

Yliopistouudistuksen ja korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tueksi säädetään kahden vuoden määräaikainen verovapaus yksityishenkilöiden lahjoituksille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 250 000 euroon saakka.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuutta lisätään 12,9 miljoonalla eurolla yhteensä 258 miljoonaan euroon. Lisäksi tutkijanuran kehittämiseen suunnataan miljoonan euron lisäys.

Yliopistojen palvelukeskuksen Certian toimintamenoihin varataan 5 miljoonaa euroa.

Opintotuen määrärahat kasvavat

Opiskelijoiden opintotuen asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella. Uudistuksen kustannus on 1,8 miljoonaa euroa. Opintotukimäärärahat kasvavat yhteensä 34,5 miljoonalla eurolla ja kattavat vuoden 2008 aikana päätetyt hallitusohjelman mukaiset opintotuen korotukset.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimintaedellytyksiä vahvistetaan

Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on luoda suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, luoda kansalaisille mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin ja kulttuuripalveluihin sekä edistää toimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan lisäystä yhteensä 43,4 miljoonaa euroa. Taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistus lisää teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia 16 miljoonalla eurolla. Opetusministeriö pitää tärkeänä, että valtion lisärahoitus ohjataan kokonaisuudessaan taide- ja kulttuurilaitoksille.

Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanketta rahoitetaan yhteensä 3 miljoonalla eurolla. Tali-Ihantala-keskuksen perustamiseen ehdotetaan tässä talousarvioesityksessä 1 miljoona euroa. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteutus jatkuu kulttuuriperinnön digitointiin varatun 2 miljoonan euron määrärahan turvin.

Kotimaisen elokuvan tukeen suunnataan 2,5 miljoonaa euroa, kulttuurivientiin 1,7 miljoonaa euroa ja kirjastotoimen kehittämiseen miljoona euroa. Medialukutaidon edistäminen, näyttämötaide, tanssitaide ja sirkustaide saavat myös lisäyksiä määrärahoihinsa.

Verovapaa kulttuuriseteli otetaan käyttöön vuonna 2009. Verolain muutos mahdollistaa verovapaan kulttuurisetelin käyttöönoton. Työnantajan työtekijälle tarjoaman työntekijän omaehtoisen liikuntatoiminnan lisäksi myös kulttuuritoiminta säädettäisiin tietyin edellytyksin verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Verottamalle etuudelle ehdotetaan 400 euron ylärajaa.

Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään 1.1.2009 lukien. Näin varmistetaan, ettei sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävä apuraha pienene. Uudistus koskee apurahoja, jotka myönnetään lainsäädännön muutoksen tultua voimaan. Uudistus tuo taiteilijoiden apurahaan sosiaaliturvan. Taiteilijoiden apurahojen sosiaaliturvan rahoitukseen on varattu noin 1,1 miljoonaa euroa. Taiteilijoiden apurahojen sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä taiteilijoille myönnettävien apurahavuosien määrää nostetaan 50:llä yhteensä 545 apurahavuoteen.

Liikunnan määrärahoihin ehdotetaan 12,6 miljoonan euron lisäystä. Tuen painopisteitä ovat terveyttä edistävä liikunta, liikunnan kansalaistoiminta, lasten ja nuorten liikunta sekä eettinen ja yhteiskuntavastuullinen, kansainväliseen menestykseen tähtäävä huippu-urheilu. Antidopingtoimintaa tehostetaan ja sen osana dopingtestien määrää lisätään niin että vuonna 2010 voitaisiin saavuttaa 2000 testin määrä.

Suurin lisäpanostus kohdentuu liikuntajärjestöjen tukeen, johon käytetään lähes puolet kasvusta. Lisätukea kohdennetaan sekä lajiliitoille että muille liikuntajärjestöille. Uutena avauksena aloitetaan kolmivuotinen seuratukihanke liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseksi. Kuntien toimintaedellytyksiä parannetaan nostamalla kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta 12.00 euroon asukasta kohden (aiemmin 10.90) sekä lisäämällä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettuja avustusmäärärahoja yli 2 miljoonalla eurolla.

Nuorisotyön 52 miljoonan euron määrärahoihin sisältyvä 5 miljoonan euron lisäys kohdennetaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja elinolojen parantamiseen sekä erityisesti nuorten työpajatoimintaan. Opetusministeriö vastaa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta nuorisotyön alueella ja ohjelman koordinaatiosta lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman kanssa. Kehittämisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutukseen on varattu 3 miljoonaa euroa.

Veikkausvoittovaroja käytetään 431 miljoonaa euroa

Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä noin 431 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovarojen arvioitu tuottokertymä kasvaa 1,5 % ja niitä arvioidaan kertyvän 414 milj. euroa. Tämän lisäksi aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja puretaan edunsaajien käyttöön 17 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Edunsaajien näkökulmasta määrärahalisäykset vahvistavat toimialojen kehittämistä ja uusien avauksien tekemistä. Tieteen lisäys on 4,1 miljoonaa euroa, taiteen 14,2 miljoonaa euroa, liikunnan 12 miljoonaa euroa ja nuorisotyön 4,3 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden. Kirjastojen valtionosuudesta rahoitetaan 11 prosenttia veikkausvoittovaroista. Vuosi 2009 on viimeinen vuosi, jolloin taiteen veikkausvoittovaroista rahoitetaan lakisääteisiä kirjastojen valtionosuuksia.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin lisäystä

Kunnille ja muille koulutuksen ja kulttuuripalveluiden järjestäjille myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset ovat opetusministeriön hallinnonalalla yhteensä 3,8 miljardia euroa, missä on lisäystä 167 miljoonaa euroa. Yleissivistävän koulutuksen osuus on noin 2 miljardia euroa, ammatillisen koulutuksen 624 miljoonaa, ammattikorkeakoulujen 389 miljoonaa ja kirjastojen 120 miljoonaa euroa. Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuus on 41,89 prosenttia laskennallisista menoista vuonna 2009.

Koulurakentamisen valtionosuuksien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 41 miljoonaa euroa ja kirjastorakentamisen myöntämisvaltuudeksi 4,5 miljoonaa euroa.
_ _ _

Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Sakari Karjalainen, puhelin (09) 160 77220
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puhelin (09) 160 77252

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puhelin (09) 160 77053
- ylitarkastaja Janne Puhakka, puhelin (09) 160 77317

Yleinen taloussuunnittelu
- talousjohtaja Eero Pulkkinen, puhelin (09) 160 77434
- taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen, puhelin (09) 160 77442