Opetusministeriön hallinnonala budjettiesityksessä 2006
Valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan opetusministeriön hallinnonalalle 6 457 miljoonan euron määrärahoja. Lisäystä on 259 miljoonaa euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Opetusministerin toimialalle lisäystä ehdotetaan 202 miljoonaa euroa ja kulttuuriministerin toimialalle 57 miljoonaa euroa.
Opetusministeriö edistää koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa, yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä sekä väestön hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista. Määrärahoista pääosa muodostuu yliopistojen toiminnan ja tieteen tukemisen määrärahoista sekä esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen (yleissivistävän koulutuksen), ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, aikuiskoulutuksen (ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön), kirjastotoimen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön valtionosuuksista ja valtionavustuksista.
Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- ja kulttuuritoimen menoista. Tieteen, kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoja rahoitetaan myös veikkausvoittovaroista.
Opetuksen ja kulttuurin valtionosuuksiin lisäystä
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 3 281 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoteen 2005 verrattuna on 150 miljoonaa euroa. Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksissa on vuonna 2006 otettu huomioon 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, mikä lisää valtionosuuksia noin 73 miljoonaa euroa.
Perusopetuksen ja lukion perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 54,5 miljoonaa euroa. Kirjastorakentamisen vastaava valtuus on 4 miljoonaa euroa.
Valtionosuusuudistus voimaan 2006
Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalveluiden ja kulttuuritoimen rahoitus perustuu laskennallisiin valtionosuuksiin, jotka perustuvat yksikköhintoihin ja suoritemääriin.
Budjettiesitykseen liittyy valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka muuttaa yksikköhintoja. Perusopetuksen uutena valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Kouluverkko vaikuttaa enää harvimmin asuttujen kuntien ja saaristokuntien valtionosuuteen. Tuloksellisuus otetaan yhdeksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnoissa otetaan huomioon suoritetut tutkinnot.
Kirjastojen yksikköhinnan laskennassa siirrytään yhteen yksikköhintaan, jota korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia. Teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksitarkistus. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen.
Koulutus- ja tiedepolitiikka
Koulutuksen painopisteitä vuonna 2006 ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään. Tiedepolitiikan painopisteenä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijauran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen.
Yliopisto-opetukseen, tieteeseen ja tutkimukseen yhteensä 56 miljoonan euron lisäys
Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 37 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseen. Opetusministeriölle ehdotetaan valtuutta tehdä sopimuksia uuden supertietokoneen hankkimiseksi. Hankinnasta aiheutuu valtiolle menoja vuosina 2007 - 2009 enintään 10 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 30 miljoonalla eurolla ja maksatusmäärärahaa 14 miljoonalla eurolla.
Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn rahoitusta
Yleissivistävän koulutuksen tietoyhteiskunta- ja hyvinvointihankkeisiin ehdotetaan valtionavustuksia 2,7 miljoonaa euroa sekä lisäksi 3 miljoonaa euroa tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Vuonna 2006 peruskoulujen koulupudokkaiden tukemiseksi käynnistetään peruskouluissa pienryhmiä, joissa kehitetään toiminnallisia opetus- ja työmuotoja sekä moniammatillisia tuki- ja neuvontapalveluja. Tavoitteena on ehkäistä peruskoulun keskeyttämistä ja syrjäytymiskehitystä sekä parantaa nuorten hakeutumista jatko-opintoihin.
Syrjäytymisvaarassa arvioidaan olevan noin 3000 nuorta kustakin ikäluokasta. Ehdotetulla miljoonalla eurolla voidaan ensi vuonna aloittaa 200 nuoren erityinen ohjaus.
Ammattiosaamisen näytöt osaksi ammatillista perustutkintoa
Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään syksystä 2006 alkavassa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen aloittamisen helpottamiseksi ja toisaalta sen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, josta opiskelija voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Lisäpanostuksia aikuisväestön osaamiseen ja koulutuksen tasa-arvoon
Aikuiskoulutuksen (ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön) määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 10,9 miljoonan euron lisäystä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Noste-ohjelman, osuus lisäyksestä on 4 miljoonaa ja ohjelman koko rahoitus on ensi vuonna 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että Noste-ohjelmakoulutuksen aloittaisi 9 300 aikuista. Ohjelma on suunnattu työelämässä ilman ammatillista peruskoulutusta olevalle aikuisväestölle.
Ammatilliseen lisäkoulutuksen rahoitus kasvaa noin 3,5 miljoonalla eurolla. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitus olisi vuonna 2006 yhteensä noin 180 miljoonaa euroa. Pääosa rahoituksesta suunnataan työikäiselle aikuisväestölle tarkoitettuihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen.
Vapaan sivistystyön (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset) rahoitusperusteita uudistetaan. Tätä koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle elokuussa. Budjettiesitykseen sisältyvillä rahoitusjärjestelyillä tuetaan myös kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimeenpanoa.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
Kulttuuripolitiikan tavoitteena on luovan toiminnan edellytysten parantaminen, taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden edistäminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä luovan talouden vahvistaminen kulttuurin ja taiteen toimialoilla. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen ja kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun tukeminen ovat keskeisiä liikuntapolitiikan tavoitteita. Nuorisopolitiikan tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, vahvistaa elämäntaitoja ja parantaa kasvu- ja elinoloja.
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan lisäystä yli 10 miljoonaa euroa
Taiteen ja kulttuurin alueellista saatavuutta parannetaan lisäämällä määrärahoja mm. lastenkulttuurikeskuksille, tanssin aluekeskuksille, valtakunnallisille kulttuuritapahtumille sekä alueellisille taidetoimikunnille. Teattereiden ja orkestereiden ja museoiden henkilötyövuosien lisäämistä jatketaan. Vuonna 2006 teattereilla ja orkestereilla lisäystä on 16 henkilötyövuotta ja museoilla 30 henkilötyövuotta. Elokuvan tuotannon ja jakelun sekä muihin elokuvakulttuurin edistämisen tarkoitettuihin toimiin lisätään yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.
Audiovisuaalisen sisällöntuotannon edistämishankkeisiin varataan ehdotuksessa 0,8 miljoonaa euroa, hallituksen mediaväkivaltaohjelmaan ja mediakasvatukseen 0,4 miljoonaa euroa, kulttuurin tietoyhteiskuntahankkeisiin 0,4 miljoonaa euroa ja tekijänoikeusjärjestelmien kehittämiseen 0,2 miljoonaa euroa. Uutena painopisteenä on kulttuuriviennin edistäminen, jonka kehittämishankkeisiin varataan 0,6 miljoonaa euroa.
Helsingissä sijaitsevan Aleksanterin teatterin käyttö vierailuteatterina turvataan varaamalla sille vuokra-avustukseen tarvittavat määrärahat. Museoviraston toimintamäärärahoihin ehdotetaan 0,9 miljoonaa euroa lisäystä.
Terveysliikuntaa edistetään
Liikunnan määrärahoihin ehdotetaan 5,1 miljoonan euron lisäystä, jolla parannetaan liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä, tuetaan laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista ja väestön terveyttä edistävää liikuntaa. Uutena painopisteenä tuetaan valmennus- ja koulutusjärjestelmien kehittämistä.
Nuorisotyöhön lisää resursseja
Kuntien nuorisotyön kehittäminen ja työpajatoiminnan vakinaistaminen ovat vuoden 2006 nuorisotyön painopisteitä. Nuorisotyön määrärahojen 4,4 miljoonan euron lisäyksellä on ehdotuksessa varauduttu eduskunnassa käsittelyssä olevan uuden nuorisolain toimeenpanoon, nuorisotyöpalvelujen alueellistamiseen, nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen sekä työpajatoiminnan vakinaistamiseen.
Veikkausvoittovaroja käytetään noin 390 miljoonaa euroa
Vuonna 2006 veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä 391,4 miljoonaa euroa. Tieteen osuudeksi ehdotetaan 75,7 miljoonaa euroa (19,3 %), taiteen, kulttuurin ja kirjaston osuudeksi 186,4 miljoonaa euroa (47,6 %), liikunnan osuudeksi 95,1 miljoonaa euroa (24,3 %) ja nuorisotyön osuudeksi 34,2 miljoonaa euroa (8,7 %).
Veikkausvoittovaroista maksettavien kirjastojen valtionosuuksien määrä vähenee edelleen ja siirtyy maksettavaksi budjettivaroista laissa säädettyjä määräaikoja nopeammin. Ensi vuonna kirjastojen valtionosuuden kokonaismäärästä 44 prosenttia (40 miljoonaa euroa) rahoitetaan veikkausvoittovaroista veikkausvoittovarojen tuoton jakoa koskevan lain enimmäismäärän 55 % sijaan.
Rakennerahastot
Euroopan unionin sosiaalirahasto ja aluekehitysrahasto osallistuvat opetusministeriön hallinnonalan hankkeiden rahoitukseen edelleen merkittävästi. Näiden hankkeiden valtion rahoitusosuudeksi ehdotetaan 68,5 miljoonaa euroa.
_ _ _
Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Arvo Jäppinen, puhelin (09) 160 77220
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puhelin (09) 160 77252
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- johtaja Rauno Anttila, puhelin (09) 160 77470
- neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck, puhelin (09) 160 77444
Yleinen taloussuunnittelu
- talousjohtaja Eero Pulkkinen, puhelin (09) 160 77434
- taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen (09) 160 77442
