Työryhmä: Tutkimuspolitiikassa enemmän painoa infrastruktuureille
Opetusministeriön tutkimusinfrastruktuurityöryhmän mukaan Suomeen tulee luoda kilpaillut tutkimusinfrastruktuuri- ja tutkimuslaiterahoituksen mekanismit. Tämä edellyttää nykyistä huomattavasti keskittyneempää tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua, suurempaa rahoituspanostusta tutkimusinfrastruktuureihin, pitkäkestoisia rahoitusratkaisuja ja pysyviä rakenteita rahoituksen järjestämiseksi. Suomeen tulee luoda tutkimusinfrastruktuureja koskeva politiikka, joka perustuu kokonaisnäkemykseen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteista ja sisältää strategisia valintoja. Suomeen tulisi perustaa infrastruktuuripolitiikasta ja -strategiasta sekä niihin liittyvien rahoituspäätösten linjauksesta vastaava pysyvä toimielin, tutkimusinfrastruktuuritoimikunta. Työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Sari Sarkomaalle perjantaina 10. elokuuta Helsingissä.
Tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan kokoonpanossa tulisi ottaa huomioon eri hallinnonaloilla tehtävän tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen sekä elinkeinoelämän ja muiden tutkimustulosten hyödyntäjien asiantuntemus. Toimikunnan tulisi laatia määräajoin infrastruktuurien nykytilan kartoitus ja arvioida tutkimusalojen pitkän aikavälin (10–15 v.) tarpeet (tiekartta) tutkimusinfrastruktuurien osalta, mukaan lukien osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin.
Toimikunnalle tulee varata kartoituksen tekemistä varten erillinen määräraha ja kartoi¬tuksen jälkeen määräraha kansallisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi. Erillinen lisämääräraha tutkimusinfrastruktuureihin tulisi työryhmän ehdotuksen mukaan osoittaa valtionyhtiöiden myynnistä saatavista tuloista. Määrärahaa käytettäisiin kansallisen tutkimusinfrastruktuurin ajantasaistamiseksi, palvelujen parantamiseksi, Suomen osallistumiseksi keskeisiin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin ja tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan työhön. Paikallisten ja pienimuotoisten tutkimusinfrastruktuurien rahoitus sisällytettäisiin edelleen asianomaisten laitosten budjetteihin.
Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palvelujen varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatioketjun eri osissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää tutkimuskapasiteettia. Esimerkkejä ovat suuret tutkimuslaitteistot, tutkimus- ja mittausasemat, tutkimusalukset, erityislaboratoriot, tutkimusaineistojen kokoelmat ja tietokannat, tutkimuksen tietoliikenneverkot, arkistot, kirjastot ja suurteholaskennan keskukset sekä tutkimuslaitosten tarjoamat mahdollisuudet laajoihin kenttäkokeisiin ja seurantoihin.